Onnela

Vuoden 1922 lainhuudatuspöytäkirjan mukaan Hemmilän tilasta lohkotun Onnela- nimisen tontin omistajaksi on merkitty itsellinen Henrik Edvard Vikman (*1855 Vihti). Hänet on merkitty ainakin jo vuosien 1894 – 1904 kirkonkirjoissa tämän kiinteistön asukkaaksi.

Onnelan tontti oli suuruudeltaan 0.490 hehtaaria. Se ei rajoittunut Albertinkatuun, vaan oli eräänlainen takatontti, jonne kuljettiin Heinon tontin, Jatkolan kohdalta.
Henrik Vikmanilla ja hänen vaimollaan Eufrosyne Wilheminalla (*1855 Vihti; o.s. Åman) oli suuri lapsijoukko: Elin Aleksandra (*1888 Vihti), Olof Edward (*1890 Vihti), Wilho Adabert (*1891 Vihti), Wilma Amanda (*1894 Vihti), Helmi Lucina (*1897 Lohja) ja Yrjö Henrik (*1900 Vihti). Olof (Olavi) Edward ja Wilho Adabert lienevät muuttaneet Amerikkaan.

Eufrosyne Vikman (o.s. Åman) ja Aili Hellen (o.s. Ekman) isoäiti Ida Hellman (o.s. Åman) olivat sisaruksia ja asuivat näin ollen saman kadun varrella Nummelassa. Idan koti oli kadun yläpäässä oleva Kangasmaa.

Kyläläiset ovat kertoneet, että Vikmanin tyttärillä, Elinillä, Wilmalla ja Helmillä oli hienot kukkahatut, kun he myöhemmin tulivat vierailulle Nummelaan.
Wilma Vikmanin tytär Aleksandra (Sascha) oli usein hoidossa isovanhempien luona Nummelassa. Hänen isänsä, sukunimeltään Titov, oli kuvankaunis valkovenäläinen , joka lähti pois Nummelasta tai kuoli kapinan aikana. Linnea Valo (o.s. Ahlfors; *1917) kertoo leikkineensä Saschan kanssa. He kävivät saunakamarissa leikkimässä ja jättivät Eila-siskon ulkopuolelle.
Saschan sisarpuoli Eila Vikman oli Nummelassa paljon myös setänsä Yrjö Vikmanin luona Taasolassa. Taasolan lähellä asunut Ritva Rissala (o.s. Österman; *1926) on kertonut Eilan olleen häntä vanhempi. Eila Vikman muistetaan myös selvänäkijänä ja kirjailijana, joka käytti nimeä Tamara Maunonen. Jotkut nummelalaiset kuuluvat käyneen hänen luonaan säännöllisesti kuulemassa tulevaisuuden ennusteita.

Henrik ja Eufrosyne Vikman vuonna 1935, kun molemmat täyttivät 80 vuotta.

Henrik Vikman kuoli vuonna 1939 ja Eufrosyne Vikman vuonna 1948. He asuivat ilmeisesti elämänsä loppuun asti Onnelassa.

Vikmanien jälkeen taloon tulivat Yliluomat. Olga (Oili) Juhontytär Myllynen (*1900 Pielisjärvi) oli Nummelan terveyssisar ja kansakoulun kouluhoitaja. Hän asui puukoulun yläkerrassa, missä tuolloin toimi myös alueen äitys- ja lastenneuvola. Oili kiersi musta laukku mukanaan polkupyörällä myös muita kouluja. Hän oli jollain tavalla äkäinen luonteeltaan ja lapset kuuluvat pelänneen häntä.

Vuonna 1945 Oili solmi avioliiton Yrjö (Ykä) Jaakoppi Yliluoman (*1911 Ylistaro) kanssa. Yrjö Yliluoma teki mm. korihuonekaluja. Ensin Yliluomat asuivat Oili-rouvan työsuhdeasunnossa, sitten ilmeisesti vuokralaisina Onnelassa. Talon yläkertaan päästiin portaita, jotka olivat rakennuksen ulkopuolella.

Ykän verstaan muistellaan olleen piharakennuksessa tai mökissä. Keijo Färm on kertonut olleensa 1940-luvun lopulla töissä verstaassa. Silloin verstas oli talon alakerrassa. Myös hänen pikkuveljensä Pauli ja monet muutkin pojat, myös muualta tulleet, saivat töitä ”korimaakarin” verstaassa. Työntekijöitä oli kymmenkunta. Tehtiin erilaisia punontatöitä pajusta ja rottingista. Työntekijät asuivat tuolloin talossa Yliluomien asuessa koululla.

Onnela

Yliluomat asuivat talossa vain lyhyen aikaa. Ykä oli luonteeltaan eräänlainen seikkailija. Vuonna 1957 hän muutti Helsinkiin Alppilan seurakuntaan. Oili Yliluoma muutti eläkkeelle päästyään vuonna 1960 Lauttasaareen.

Yliluomien aikaan talo oli keltaiseksi maalattu. Talaslahtien aikana se sai mineriittiverhoilun. Rakennus on purettu ja sen tontilla on omakotitaloja.

Tietoja antaneet mm. Linnea Valo, Ritva Rissala, Eira Karttunen (o.s. Helle), Terttu Alanko (o.s. Helle), Leila Lilja (o.s. Ojala), Keijo Färm. Koonnut Ritva Miettinen.