Nummelan Martat

PERUSTAMINEN

Nummelan Marttayhdistys aloitti toimintansa vuonna 1906. Silloin perustettiin Vesikansan - Nummelan Marttayhdistys.

Yhdistyksen jäsenet kokoontuivat vuoroin Vesikansassa ja Nummelassa.
Useimmiten kokoonnuttiin jäsenten kodeissa. Nummelan kansakoulu ja Nummelan Seuratalo olivat kurssien, myyjäisten ja juhlien pitopaikkana.
Yhdistys järjestikin jäsenilleen ja myös muille kiinnostuneille kyläläisille runsaasti erilaisia kursseja ja tapahtumia. Marttojen toimintaperiaatteenahan oli lisätä kodeissa tietoutta ruoanlaitossa, kankaiden kudonnassa ja kaikessa kodinhoitoon liittyvissä asioissa. Siis tuoda “ sivistystä koteihin”

Vuonna 1925 virisi ajatus erota omaksi Nummelan Marttayhdistykseksi. Tavoitteena oli saada Uudenmaan alueelle uusia yhdistyksiä ja sen myötä myös oma Piiriliitto.

Matkan kulkeminen Vesikansaan kokouksiin ja vastaavasti sieltä vuorokerroin Nummelaan kokouksiin, oli sen ajan kulkuneuvoilla myös hankalaa.
Pöytäkirja vuosikokouksesta maaliskuussa 1925 kertoo seuraavaa:

“Tämä Marttayhdistyksen vuosikokous on mielenkiintoinen siitä, että oltiin ensimmäisen marttajäsenen rouva Amanda Bergmanin kotona. Rouva A.Bergman kertoi monista kokouksista ja niistä alkuvaiheista ja monista muistoista mitä on jo kuluneiden vuosien aikana ollut. Tarjosi kahvia ja puhui, että sanat tulisi paremmin marttain suuhun, se oli samalla erojaiskahvi. Sisaryhdistyksen, siis Nummelan ja Leppärlän Marttayhdistyksen entinen puheenjohtajamme opettaja, neiti Vilma Ruotsalainen puhui lämmöllä kuinka hän on käynyt Nummelassa kokouksissa kokonaista 15 vuotta. Tulo Nummelaan kokouksiin on ollut minulle mieluinen eli niin sanoen mieltä
repäisevää ja reipastuttavaa. Perillä on aina kuuma kahvi, joka antaa Martoille puheenaiheen ja on ikään kuin yhdysside antamaan virkeyttä, voimaa ja tuo liukkaamman puheen ja vilkkaamman keskustelun. Niinpä hän nytkin ja useat muut kerrat sanoi sieltä tulleensa hyvin nopeasti sellaisen peljättävän paikan ohi. Kesällä aina sateensuoja leveänä, että ei peikot näe, eikä uskalla tulla
piilopaikastaan. Kun on päässyt pelkopaikan ohi, olisi kuin jo määränpäässä.”

Nummelan Marttayhdistys aloitti itsenäisen toimintansa heti maaliskuussa 1925.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin opettaja Elin Karhumäki.

Paikallisen Martta-lehden kansi 14.11.1928.

Kirjoitus ”Kannattakaa urheilua” Martta-lehdestä 14.11.1928.

Lisää kirjoituksia paikallisesta Martta lehdestä:

Joku nimeltä mainitsematon Martta on kirjoittanut otsikolla

Auto

Ei meidän kylässä oltu ennen autoa nähty. Siellä kuljettiin hevosilla. Ja harvalla siellä oli edes polkupyörää.
Eräänä päivänä tulla porhalsi sellainen, sellaisella vauhdilla, että oikein. Silloinkos kiire tuli kaikille, vanhoille ja nuorille. Ei tarvinnut huutaa toisilleen: Tulkaa katsomaan autoa! Kaikki juoksivat kilpaa, kuka ensiksi sen näkisi. ”Voi kun siihen tulis joku vika”, tuumi eräs, joka ei jaksanut juosta. ”Kun se menis ojaan, tahi seisahtuis”, huusi toinen. Kohta se seisahtuikin. Silloin koko kylä ihmettelemään ja ihalilemaan. Siinä silitettiin ja arvosteltiin monella tavalla.
”Hei pojat, täällä on auto!” huusivat pienemmät koulusta tulijat. Nämä menivät ja katselivat sitä edestä ja takaa, sanoivat lopulta yksimielisesti: ”Sehän on Fordi”. Vanhemmat ihmiset kyllä väittivät sen olevan auton, mutta sitäkös ne pojat päähänsä saivat, tuumivat vai: ”Fordi se on”. Kun sentään tuollaisen omistaisi, niin hätäkös olisi. Tekisimme muutamia huvimatkoja aina kesällä, tuumivat muutamat isännät. ”Kun siinä pääsisi liukumaan vähän matkaa, kuiskailivat tytöt. Kaikkea sitä näkee vielä vanhanakin, kertoilivat ja ihmettelivät vanhemmat ihmiset.
Suuri oli kuitenkin pettymys kaikille, kun se hetken kuluttua lähti jatkaan matkaansa. Koulupojat vain tuumivat: Olisi ollut edes auto, mutta kun oli vain Fordi!

Otsikolla Nummelan Uutisia kirjoitti eräs Martta:

On kerrottu, että Nummelan keskiöön tulee kahvila, uusi ja siisti, Toivottavaa on, että tämä uutuus tulee hauskaksi ja kodikkaaksi, minne ihmiset mielellään menevät ja missä viihtyvät. On jo aikoja sitten kuulunut toivomuksia ensiluokkaisen kahvilan saamisesta paikkakunnalle ja kun tämä nyt toteutuu, niin varmaan vieras- ja kotipaikkakuntalaiset siihen myötätunnolla suhtautuvat.

Lisäksi lehdessä oli seuraavanlainen ehdotus:

Olen kuullut useita meiä Marttoja moitittavan liiasta ylellisyydestä. Kahvipöydässämme on muun muassa kokouksissamme liian monta lajia ja liian hienoa kahvileipää. Tätä asiaa olen itsekin monasti miettinyt. Olen koettanut keksiä keinoja tapojemme yksinkertaistamiseksi, keinoja, joita käyttäen emme loukkaisi ketään ystävällistä ja vieraanvaraista marttaa, joka on valmistautunut runsain antimin toisia marttoja vastaanottamaan. Ainoa tepsivä keino mielestäni on se, että teemme yhteisen päätöksen, millainen kahvipöytämme saa olla, ja sitä päätöstä ei kukaan saa rikkoa, olkoon sitten vaikka vain yhtä lajia leipää.
Sellaisen päätöksen ovat Lottasisaremme äskettäin tehneet.
Siis: tavat yksinkertaisemmiksi yhteisen päätöksen mukaan.

Opettaja Olga Brandt on kirjoittanut seuraavaa:

Matkalla kokoukseen.

Martat, matit, lapsetkin kai,
Meillä onkin lysti matka.
Onkohan kaikki valmiina vain?
Missä on sauva muorin?
Matka on lyhyt, mäkinen tie.
Yhteistoiminta kokoukseen vie.
Siellä jo kahvi lämminkin lie.
Toimelass’ pm martat koolla.Meitä jo emäntä vartoovi kai.
Kaikki’ on valmis hällä.
Kelloon hän katsoo,
eipä marttoja näy.
Aika on aivan täpärällä.
- Tuolla jo tulee vanhatkin
martat ja aivan uudetkin.
Kahvi jo mulla lämmin on.
Oottanut olen aikalailla.

Kokous se alkoi innolla.
Asijoita oli paljon pohdittavanna.
Yhdessä niitä päätettiin. Aivan tositoimissans.
Ajatus on suuri ja ylevä,
joka vaatii Suomen naiset,
Yhä uudestaan tositoimintaan syvempään.
Käsin sydämin, pellon synnyinmaan.

 

Martta-uutisten kansilehti 20.2.1929.

Viimeinen sivu tästä lehdestä. (Nummelan uutisia)

Uudellemaalle oli syntynyt muitakin uusia yhdistyksiä ja toivottu Piiriliitto perustettiin vuonna 1929.
Se antoi uutta intoa myös paikallisyhdistyksille. Piiriliitosta saatiin kerhoneuvojia ja opettajia. Puutarhaneuvoja opasti pihamaiden suunnittelussa hyöty- ja koristekasveineen. Puutarhan antimia opeteltiin säilömään erilaisilla menetelmillä.
Vuoden 1934 toimintasuunnitelmassa päätettiin järjestää seuraavat kurssit:

- Ruoanlaitto- ja säilömiskurssi
- Juottovasikan käyttö
- Suolaisen sianlihan valmistus
- Teurasjätteiden käyttö
- Raakaravinto
- Vuode- ja sen hoito
- Syöpäläisten hävittäminen

Kesäksi, 5 kk:n ajaksi päätettiin palkata neuvoja.
Moninaiset kilpailut ja töiden näyttelyt olivat osa säännöllistä toimintaa.
Samoin myyjäiset kotitekoisine tuotteineen. Vuotuisissa pääsiäismyyjäisissä oli myytävänä mämmiä, limppuja, piirakoita ja juustoja. Arpajaiset olivat aina ohjelmassa. Myyjäisissä kerrotaan myydyn myös “ ennustuksia”
Myyjäiset ja arpajaiset olivat tärkeä tulonhankkimiskeino.
Yhdistyksen jäsenet osallistuivat tuotteineen myös Marttaliiton ja Piiriliiton järjestämiin kilpailuihin.
Nummelassa pidettyjen Uudenmaan piiriliiton kesäjuhlien ja emäntäpäivien yhteydessä kilpailtiin mm. esiliinanteossa ja pihamaan hoidossa.
Yhdistyksen taitavat jäsenet saivat useita palkintoja ja kunniamainintoja sekä käsitöistä, että ruokataloustuotteista.
Esimerkiksi Maiju Lönnqvist sai Marttaliiton myöntämän kunniakirjan Kotikutoisen pukukankaan teosta ja emäntä Lempi Sellgren II palkinnon 1-vuotisessa vuodevaatteiden hoitokilpailussa.

Pulavuodet 1930 luvulla toivat uusia haasteita kodin arjen toimintaan. Martat auttoivat varattomia perheitä kokoamalla ruoka- ja vaatepaketteja.
Yhdistykselle hankittiin jopa sairaanhoitovälineitä, joita voitiin lainata paikkakunnan vähävaraisille.

Palkintokirja maatalousnäyttelystä vuonna 1935. Ensimmäinen palkinto
kilpailussa, missä piti valmistaa ”yllättävän vieraan pika-ateria”.

Aina Brofeldtin muistelmia marttatoiminnasta vuodelta 1935

TOIMINTA SOTA-AIKANA

Yhdistyksen toiminta sota-aikana oli poikkeuksellista. Mitään vuosisuunnitelmia talousarvioineen ei rohjettu tehdä. Toimittiin kuitenkin entistäkin ahkerammin.
Perheenäidit osallistuivat omien töittensä ja askareittensa lisäksi yhteisten asioitten hoitoon.
Kokouksissa kudottiin sukkia rintamamiehille ja reserviläisille. Sellgrenin kutomo Palojärveltä oli lahjoittanut 20 kg villalankaa, josta kudottiin monta lämmittävää sukkaparia. Ommeltiin vauvanvaatteita toimitettavaksi kätilön välityksellä oman kylän vauvoille. Ommeltiin myös vaatteita lähetettäväksi Pohjois-Karjalan varattomille siirtolaislapsille.
Kuvaava on maininta vuoden 1940 toimintakertomuksessa: “ Vain kaikkien yhteisellä ponnistuksella voi kansamme läpäistä tämän ajan ilman suuria tappioita erikoisesti lasten kohdalla. Sitten kun olemme kaikki parhaamme tehneet, voimme tyynenä ottaa Luojan kädestä kaiken, mitä eteemme tuleekin.”
Martat huolehtivat myös paikkakunnalle majoitetun sotaväen muonituksesta.
Rintamallekin lähetettiin ruokapaketteja. Kerättiin 45 kg vehnää, josta Hemmilän emäntä leipoi korppuja lähetettäväksi rintamalle. Sotilaat lähettivät kiitoskirjeitä saamistaan paketeista, niitä luettiin hartaudella.
Parturiliikkeistä kerättiin hiuksia toimitettavaksi kankaiden raaka-aineeksi. Martat toimivat välittäjinä. Saatiin pieni korvauskin toimitetuista hiuksista.

UUTTA INTOA PULA-AJASTA HUOLIMATTA

Sodan päätyttyä oli jälleenrakentamisen aika. Pula oli edelleen monista arjen tarpeista.
Puute oli niin vaatteista, jalkineista kuin ruuastakin.
Jalkinepulaa helpottamaan järjestettiin tallukaskurssi. Korttiannoksista opeteltiin valmistamaan lihaton keitto. Emäntien kekseliäisyyttä seurattiin, maisteltiin ja kiiteltiin.
Koteihin haluttiin saada myös jotain uutta ja kaunista. Rottinkikursseilla valmistettiin lampunvarjostimia ja erilaisia tarve- ja koriste-esineitä.

Rottinkikurssin tuotoksia.

Monilla kudontakursseilla opituilla taidoilla oli nyt käyttöä. Matot, verhot, ryijyt, pöytäliinat jopa pukukankaat osattiin tehdä itse.
Karjalaisia siirtomarttoja tuli mukaan toimintaan. Heinjokelaiset martat lahjoittivat kangaspuut Nummelan Martoille ja toivat mukanaan myös käsityötaitonsa.

Vaikeinakaan aikoina ei ole unohdettu jäsenten henkistä hyvinvointia. Jäsenilloissa on laulettu, lausuttu ja kuunneltu taitavia esiintyjiä. Pöytäkirjassa mainitaan, että erikoisesti rouva Estrid Hirn oli ikään kuin henkisen huollon johtaja.

Martat sieniretkellä Höytiönummen maastossa 1970-luvulla. Eeva-Liisa Merivirta (takana), Aune Terkomaa, Helena Laustio, Irja Kullaa ja Maija-Liisa Helin.

Kirpputoritapahtuma Nummelan torilla kesällä 1987. Martat: Leena Lagus, Helena Laustio ja Annikki Niskanen. Takana asiakkaita.

Syksyllä 1979 K-kaupan ”Väiski”, Väinö Purje, opastaa Nummelan koululla marttoja hirvikeiton valmistuksessa. Martat: Kirsti Säiläkivi, Leena Åkerman, Helena Laustio, Kaarina Suuniittu, Mailis Suikkanen, Ilse Hokka.

Martat istuttamassa kukkia Keskipisteen laidalla olleen Nummelan keidas-nimisen suihkulähteen ympärille.

Vuonna 1976 esitettiin näytelmä ”Naiset”, missä teemana oli naisten halu perustaa oma yhdistys. Kuvassa Aune Terkomaa, Aila Vainio ja Helena Laustio.

Mukana näytelmässä myös Tauno Terkomaa, Armi Käppi, Reijo Vainio, Pekka Laustio ja Kalevi Käppi.

JUHLAT

Martat ovat myös aina halunneet ja jaksaneet juhlia yhdessä. Martanpäivä heinäkuussa on kautta vuosien ollut yhteisen kokoontumisen ja juhlinnan aihe. Martanpäiviä on useimmiten vietetty jäsenten kodeissa tai mökeillä. Juhlien teemat ovat vaihdelleet missikilpailuista ja hattukutsuista perinteisimpiin grillijuhliin makkaroineen ja lettuineen.

Martat viettivät heinäkuista Martan päivää hattukutsut-teemalla Tuusan saaressa vuonna 1985. Kuvassa Annikki Niskanen, Helena Laustio, Raili Salli, Irma Sellgren, Saima Koponen. Istumassa: Irja Kullaa (edessä), Maija-Liisa Helin ja Sylvi Almari.

Kesäinen Martan päivä Jokisuun mökillä vuonna 1984.

Yhdistyksen täyttäessä tasakymmeniä, on myös aina vietetty juhlia. Toisinaan vain omien jäsenten keskuudessa, mutta myös avoimia yleisötilaisuuksia on järjestetty.
Esimerkiksi 50-vuotisjuhlaa vietettiin yhdessä Vesikansan Marttayhdistyksen kanssa kesäkuun 3 päivänä vuonna 1956.

Juhlapäivän ohjelma oli seuraava:

Jumalanpalvelus Nummelan Rukoushuoneella
Päiväjuhla Nummelan Seuratalossa
Ohjelma:
Tervehdyssanat Kerttu Huitu
Torvisoittoa Nummelan Torvisoittokunta
Kuorolaulua Nummelan Laulukuoro
Lausuntaa Rva Tuulikki Mäkinen
Juhlapuhe Talousneuvos H.Virkki
Väliaika
Torvisoittoa Nummelan Torvisoittokunta
Historiikki Kuvaelmina ja merkkien jako
Vapaa sana

Iltajuhla Nummelan Seuratalossa
Yhteislaulua
Tervehdyspuhe Oili Ahomaa
Pakina Estrid Hirn
Vannevoimistelua Vuorelan tytöt
Pianonsoittoa Taiteilija Orest Bodalew
Vanhoja tansseja Nummelan ja Vesikansan martat
Väliaika
Torvisoittoa Nummelan Torvisoittokunta
Näytelmä Vesikansalaiset
Tanssia torvisoitolla

 

70-vuotisjuhlaa vietettiin 28.3.1976. Juhlapäivän ohjelma alkoi jumalanpalveluksella Nummelan seurakuntakeskuksessa. Jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin Nummelan kansakoululle. Siellä nautittiin juhlakahvit ja vietettiin lämminhenkinen juhla. Martat
olivat pystyttäneet koulun tiloihin näyttelyn 70-vuotishistoriasta. Esillä oli valokuvia, kirjoja ja lehtiä, käsitöitä ja kaikkea, mitä martat olivat vuosikymmenien aikana tehneet. Näyttely herätti vieraissa mielenkiintoa. Samassa juhlassa martat saivat vastaanottaa Nummelan Killan lahjana upean messinkisen kaulimen, siis tavallisen kaulimen kokoisen, käytettäväksi puheenjohtajan nuijana. Kaulinta ei kuitenkaan ole käytetty siihen tarkoitukseen, vaan siihen on kaiverrettu kaikkien yhdistyksen puheenjohtajien nimet ja kaulin saa koristaa aina kulloisenkin puheenjohtajan kotia.

Nummelan Killan edustajana Ahti Alén luovuttaa kaulimen.

Katettujen pöytien ja käsitöiden näyttely Nummelan työväentalolla vuonna 1995.

Roolijako näytelmässä Kun naiset miehistyvät. Esitetty Nummelan työväentalolla 16.9.1995.

Marttojen iltamat 16.9.1995. Mainos.

Varsinainen juhlavuosi oli 2006, jolloin Nummelan Martat täyttivät 100 vuotta.
Juhlavuoden tapahtumat järjestettiin yhdessä sisaryhdistyksen, Vesikansan Marttojen kanssa. Tapahtumia järjestettiin vuoroin Vesikansassa ja Nummelassa.
Helmikuussa iloittiin talven riemuista ulkoilupäivällä Vesikansassa. Ohjelmassa oli hevosajelua, lumikenkäkävelyä, makkaranpaistoa ja pulkkamäki lapsille. Tilaisuudessa oli mukava laskiaistunnelma.

Laskiaisrieha helmikuussa 2006.

Maaliskuun ajaksi martat pystyttivät Vihdin pääkirjaston vitriineihin näyttelyn, joka kertoi sanoin , kuvin ja vanhoin esinein 100 vuoden toiminnasta.
Vanhat keittiötyövälineet, pula-ajan ruokaohjeet ja erikoisesti käsityöt herättivät suurta mielenkiintoa.

Vitriininäyttely Vihdin pääkirjastossa maaliskuussa 2006.

Pääsiäisviikolla pidettiin Nummelan torilla myyjäiset. Samalla muisteltiin aiempia vuosikymmeniä, jolloin pääsiäismyyjäiset järjestettiin joka vuosi. Kotitekoiset leivonnaiset ja pääsiäiskoristeet tekivät nytkin hyvin kauppansa.

Pääsiäismyyjäiset torilla.

Toukokuussa juhlittiin kaikkia äitejä Nummelan Seurakuntakeskuksessa. Martat olivat valmistaneet maukkaan lounaan. Osallistujat nauttivat pöydän runsaista antimista.

Kesäkuussa rakennettiin näyttely martta-asuista ja käsitöistä Tuusan vanhaan aittaan.

Martta-asujen ja käsitöiden näyttelyn pystytys Tuusan aitassa.

Heinäkuussa oli toritapahtuma Nummelan torilla. Siellä jaettiin tietoa yhdistyksen toiminnasta ja marttatyöstä laajemmaltikin.

Elokuussa oli iltamien vuoro. Perinteiset vanhanajan iltamat järjestettiin Vesikansan Maamiesseuran talolla.
Syyskuussa vietettiin Pääjuhlaa. Marttojen edustajat kävivät kunniakäynnillä edesmenneitten puheenjohtajien haudoilla.
Juhlapäivä aloitettiin jumalanpalveluksella Nummelan seurakuntakeskuksessa.
Sieltä martat kävelivät juhlavana kulkueena Nummelan Ammattikoululle.
Pääjuhlan ohjelma oli iloisen arvokas. Mennyttä aikaa muisteltiin kiitollisuudella ja uudelle vuosisadalle siirryttiin iloisen toiveikkaana. Martat haluavat edelleen oppia uutta ja olla “mukana ajassa”.

Liikuntanäytös 100-vuotisjuhlassa. Kuvassa sauvakävelijät, kaulintanssijat ja rivitanssijat.

Tanssi kaulinten kanssa. Kuvassa Sylvi Latvala, Helena Laustio, Leena Peltola ja Katri Raitanen.

100-vuotisjuhlan vieraita: Kaija Kangasniemi, Marjatta Rautvuori ja Kerttu Huitu.

YHTEISTOIMINTAA

Yhteistoiminta paikkakunnan muiden järjestöjen, liike-ja yrityselämän kanssa on kautta vuosien ollut antoisaa.

Nummelan Martat loihtivat Uudenmaan yrittäjille ”Hiiden herkut” Nummelan lukion ja yläasteen tiloissa vuonna 1996.
Kuvassa vasemmalta: Liisa Huoviala, Leena Åkerman, Airi Arola, Sirkka Liusvaara, Raili Salli, Helena Laustio, Seija Litja, Leena Lagus, Sari Viirto, Armi Noro, Annikki Niskanen, Outi Huitu, Sirkka Järvensivu, Elina Tähkiö-Niemimaa, Anna-Liisa Lehto, Irma Sellgren, Eeva Heino.

Vihdin pitäjän marttayhdistysten kattojärjestö Vihdin Martat on koko toimintansa ajan tuonut yhteistyötilaisuuksia myös Nummelan Martoille.

Monta yhteistä tapahtumaa on järjestetty mm Nummelan Killan, VPK:n ja Urheiluautoilijoiden kanssa. Mainittavimpana Enäiltamat, jotka 1970- luvulla järjestettiin useana peräkkäisenä kesänä Nummelan Lentokentällä.
Nummelan Marttojen puutarhamartta on 1980- luvulta lähtien ollut Nummelan Killan järjestämässä pihakilpailussa asiantuntijana valitsemassa vuoden kauneinta pihaa.
Taloudellista hyötyä yhdistys on saanut huolehtimalla useiden harjannostajaisten muonittamisista, yleisökahvitusten järjestelyistä ja monien muiden vaativien juhlatilaisuuksien tarjoiluista.

Vanhainkoti, seurakunnan leirikeskus, ja polioinvalidien Kaislaranta-koti
olivat usein vierailujen kohteena. Tuliaisina vietiin leipomusten lisäksi mm. uudet verhot leirikeskukseen ja päiväpeitteet Kaislaranta-kotiin.
Eräs mittavimmista yhteistyöhankkeista oli vuonna 1970 kudottu vihkiryijy.
Martat hankkivat Käsityön Ystävistä Ritva Puotilan suunnitteleman Auriga-ryijyn tarvikkeet ja valmistivat ryijyn alusta alkaen omin voimin. Martat lahjoittivat ryijyn Nummelan Seurakuntakeskukseen 25.4.1971 pidetyssä juhlallisessa tilaisuudessa.

Auriga-ryijyn kuvannut Antti Hannuniemi, Foto Vihtkari.

Kudontatyössä olivat mukana myös martat Irma Sellgren ja Helena Laustio.
Irma Sellgren muistelee asiaa seuraavasti:

“Olimme marttojen kuukausikokouksessa talvella 1970. Siellä heräsi keskustelu, että mitäs jos kutoisimme itse vihkiryijyn ja lahjoittaisimme sen Nummelan uuteen Seurakuntakeskukseen. Minulla on kyllä sellainen mielikuva, että joku, olisikohan se ollut
arkkitehti, esitti, että sinne sopisi Ritva Puotilan suunnittelema Auriga-ryijy. Tilasimme Käsityön ystävistä ryijyn tarpeet.
Meillä oli ollut juuri kutomakurssi seuratalo Joukolassa, jossa olivat kangaspuut ja Huitun Kertun luomapuut. Sovimme niin, että Kuulan Margit ja Terkomaan Aune luovat kankaan ja aloittavat kutomisen.
Meitä oli maalaistalon emäntiä: Ketolan Irene, Laustion Helena, Laitisen Alma ja minä Sellgrenin Irma. Kun saimme heinätyöt tehtyä, niin menimme katsomaan kutojia, mikä siellä on tilanne. Ryijyä oli kudottu jo yli puolen. Niin me sitten jatkoimme loppuun. Täytyy sanoa, ettei se mitään helppoa ollut. Taiteilija oli antanut vapaat kädet häivyttää määrättyjä värejä. Yhdessä nukassa saattoi olla 3 tai neljä väriä. Yksi kutojista löi aina välikuteen, että tuli samanlainen lyönti. Kyllä meitä sitten jännitti, kun otimme ryijyn pois puista, onko reunat suorat. Sittenhän siinä oli vielä huoliteltavaa, ennen kuin se oli lahjoituskunnossa. Viimeistelyn teimme Margit Kuulan kotona. Minä sanoin siinä kutoessamme, että sitten kun minä olen vanha ja istun kirkonpenkissä, niin näytän lastenlapsille, että mummo on tuossa kohtaa häivyttänyt.”

Martat ovat ottaneet kantaa kaavoituskeskusteluun, kävelyteiden rakentamiseen, keskusteluun vesistöjen saastumisesta, soranotosta ym ympäristökysymyksistä.
Nummelan taajaman kasvaessa tuli ajankohtaiseksi selvittää mahdollisuutta perustaa uusi marttayhdistys Hiidenrannan ja Lankilan alueelle. 80 - 90 lukujen vaihteessa yhdistykset em. alueille perustettiinkin.

Tavaroiden kierrätys on ollut tuttua martoille jo kauan; on kerätty lumppuja toimitettavaksi jatkokäyttöön, on opastettu kompostoinnissa jne.
Pöytäkirjoissa vuodelta 1975 kerrotaan, kuinka martat siivosivat ympäristöä ja koteja. Kerättiin lumppuja, tiedettiin nimittäin, että lumput olivat tuontitavaraa. Onnistunut keräys tuotti 4 000 kg lumppua, joka luovutettiin jatkokäyttöön. Urakan päätteeksi järjestettiin Lumppuiltamat Nummelan Työväentalolla. Iltamiin kerääntyi sata henkilöä juhlimaan ja tanssimaan. Tempaus onnistui yli odotusten.

VALTAKUNNALLINEN JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Yhteistyössä Marttaliiton ja Piiriliiton kanssa on keitetty/myyty puuroa Bosnian naisten hyväksi, kerätty ystävyyden kolikoita Afrikan naisille, unohtamatta lähempänä olevia Viron sisariakaan.

JÄSENTOIMINTA

Yhdistyksessä on aina pidetty huolta jäsenistöstä. Ilot ja surut on haluttu jakaa yhdessä.
Pienryhmissä on voimisteltu ja laihdutettu. Viimeisimpänä harrastuksena sauvakävely, jota on toteutettu säännöllisesti viikoittain vuodesta 1999.

Sauvakävelijät Kokkokalliolla. Kuvassa vasemmalta Sylvi Latvala, Sisko Martikainen, Maija-Liisa Helin, Eila Merikallio, Armi Noro, Helena Laustio ja Kirsti Säiläkivi.

Vuosittain valittava terveysmartta valistaa ja ohjaa “sisariaan” ajankohtaisissa tärkeissä terveyskysymyksissä.
Martat ovat suorittaneet ahkerasti Marttaliiton taitoavaimia. Vaatimustasoja on neljä ja kaksi mestariavaintakin on saavutettu.

Armi Noro suoritti martan erikoisavaimen. Vihdin kirkonkylän marttaystävät ideoivat ja valmistivat hänelle ”tohtorinhatun”. Hattu luovutettiin Vihdin marttayhdistysten yhteisessä syntymäpäiväjuhlassa v. 1996. Kuvannut Matti Martikainen.

Marttatyttö-toiminta aloitettiin ensimmäisen kerran jo 1945 luvulla, heti sodan jälkeen. Toiminnassa on ollut pieniä katkoja. Minimartat, Pikkumartat ja Taikinantaputtajat, mitä nimityksiä kerholla on ollutkin, jatkui aina vuoteen 2007 saakka. Pikkumartat ovat suorittaneet myös Mikrokokki-taitoavaimia ja näin yhdistys on tehnyt omalta osaltaan tärkeää nuorisotyötä.

Taikinantaputtajat. Piparkakkutalkoot Kanervarinteessä vuonna 2005. Kuvassa: Suvi Palviainen, Suvi Ohtonen, Marika Lemminkäinen ja Sofia Ikonen.

Taikinantaputtajia ohjaajineen Mikrokokki-taitoavaimen luovutustilaisuudessa Tuusan pihalla kesällä 2006.

Yhdistyksen jäsenmäärä on vuosikymmenten kuluessa vaihdellut. Koskaan ei kuitenkaan ole ollut pelkoa yhdistyksen loppumisesta. Innokkaita, osallistuvia naisia on aina löytynyt. Marttojen puolisot ovat myös olleet auttamassa ja tukemassa toimintaa. Jäsenlistalta löytyy vuosien varrella myöskin miesjäseniä.
Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2008 lopussa oli 59 jäsentä. Nuorin jäsen 16 vuoden ikäinen ja vanhin, aktiivinen kunniajäsen Martta Jalava,100 vuotta.

Nummelan Marttojen perustajajäseniä v. 1906 olivat:

Elisabeth Flinckman, Amanda Bergman, Anna Helander, Aino Heikkilä, Veera Törnström, Fanny Tainio, Johanna Nummelin, Maria Hellund, Nathalia Minne ja Maiju Lönnqvist.

Jäseninä yhdistyksen ensimmäisinä vuosikymmeninä olivat mm.

Siiri Hänninen, Vilhelmiina Ressler, Elin Karhumäki, Olga Brandt, Rosa Lönnqvist, Erika Hellman, Kerttu Hellman, Amanda Lönnqvist, Enni Kurkela, Anni Jylhänmaa, Hilja Rautanen, Aino Huurre, Anni Palenius, Inrid Flinck, Mathilda Lindgren, Rauni Lindroos, Eufrosyne Lindberg, Anne Markkula, Lydia Hietanen, Saima Saarinen, Olga Löfberg, Eeva Mattila, Alina Helle, Selma Ungern, Amanda Saarni, Eeva Rautell, Anna Juntunen, Anna Nurmi, Tilda Toivonen, Aleksandra Nurmi, Hilma Nordström, Fiina Elg, Hilja Bergman, Lempi Sellgren, Lyyli Jaakkola, Emma Heino, Helmi Ruhanen, Helmi Luoto, Estrid Hirn, Julia Koskinen, Elli Louhi ja Fiina Laakso.

YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJAT

Vilma Ruotsalainen 1906 - 1924
Elin Karhumäki 1925 - elok. 1940
Fanny Tainio syysk. 1940 - 1943
Siiri Hänninen 1944 - 1945
Impi Pajunen 1946 - 1947
Kerttu Huitu 1948 - 1970
Leena Åkerman 1971 - 1974
Armi Käppi 1975 - heinäk. 1977
Leena Åkerman heinäk. 1977 - 1978
Maija-Liisa Helin 1979 - 1986
Irja Pispala 1987 - 1988
Armi Noro 1989 - 1996
Sirkka Järvensivu 1997 - 2002
Outi Huitu 2003 - edelleen

Kutomakurssin päätäjäiset Vihdin Sähkö Oy:n kerhohuoneella v. 1965

Edessä vasemmalta:
Irene Ketola, Margit Kuula, Aune Terkomaa ja Inkeri Jokisuu.

Takana vasemmalta:
Kurssin ohjaaja, Helena Laustio, Eeva Merivirta, Sirkku Palonen, Irma Sellgrén, Esteri Ojala, Oma-Bertta Myyryläinen ja Liisa Saarinen.

Nummelan Martat 1966
60-vuotisjuhlapäivälliset Nummelan kivikoululla

Eturivi vasemmalta:
1. Hilda Elinen  2. Hilma Järvinen
3. Elli Louhi  4. Johanna Nummelin  5. Fiina Laakso 6. Hilma Pircklén  7. Kerttu Huitu   8. Inkeri Jokisuu

Keskirivi vasemmalta:
1. Armi Laine  2. Liisa Laiho   3. Aune Törnström
4. Fanny Långström  5. Elina Yli-Rosti   6. Helena Laustio 
7. Irene Ketola 8. Aino Lemmetty 9. Alma Laitinen  10. Hilkka Karvinen
11. Suoma Majuri 12. Aune Terkomaa 13. Liisa Saarinen 14. Margit Kuula

Takarivi vasemmalta
1. Aili Seuranen  2. Oma-Bertta Myyryläinen
3. Sirkka Järvensivu  4. Irma Sellgren
5.  Sirkku Palonen  6. Julia Koskinen  7. Esteri Ojala

Ansioituneita Marttoja. Kuva on vuodelta 1967.

Edessä vasemmalta:
Hilma Järvinen, Lempi Sellgrén, Hilma Pircklén, Fiina Laakso ja Elli Loiuhi.

Takana vasemmalta:
Margit Kuula, Aune Terkomaa, Inkeri Jokisuu, Fanny Långström, ja Hilkka Karvinen.

Nummelan Marttojen historiikkityöryhmä: Airi Arola, Sirkka Järvensivu, Sisko Martikainen ja Irma Sellgren ovat koonneet tiedot Anna-Leena Brännaren kirjoittamasta Vesikansan-Nummelan Marttayhdistysten 100-vuotis historiikista ja Nummelan Marttojen arkistosta. Kuvat marttojen omista kokoelmista ellei toisin mainita.