Harrastukset 

NUMMELAN VPK

Perustaminen ja alkuvuodet  

Nummelan palokunnan perustava kokous pidettiin 28. päivänä toukokuuta vuonna 1928. Asia vahvistettiin Nummelan Seurojentalolla pidetyssä kokouksessa 15. päivänä kesäkuuta samana vuonna.

Ensimmäinen hallitus valittiin kokouksessa 27.6.1928.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Edvard Helle, sihteeriksi John Hänninen ja hallituksen muiksi jäseniksi Hemming Blomqvist, J.G.Heikkilä, Vihtori Tammilahti, Toivo Rautell ja Niilo Lehtonen.

Kokouksen pöytäkirjan toisessa pykälässä mainitaan: “Päätettiin rekisteröidä juridinen persoona, eli päätettiin rekisteröidä yhdistys.” Tehtävä jäi puheenjohtajalle.

Vuonna 1929 päätettiin hankkia palokunnalle  miesvoimin toimiva ruisku varustettuna imu- ja paineletkulla.

Ruiskun toiminta oli alussa ilmeisesti erittäin hankalaa. Pöytäkirjoista käy ilmi, että välillä koko hallituskin kävi katsomassa ruiskua. Alkuvaikeuksien jälkeen ruisku toimi moitteettomasti aina vuoteen 1946 saakka.

Pöytäkirjoissa mainitaan myös vuoden 1929 tärkeänä hankintana pyöreämallinen leimasin. Se oli käytössä vuosikymmenet ja on tallella edelleen.

Ensimmäisiin hankintoihin kuului myös kassakirja. John Hänninen toimi yhdistyksen rahastonhoitajana ja hänen allekirjoittamansa tilinpäätös ensimmäiseltä tilikaudelta 28.5.1928 - 31.12.1930  osoittaa seuraavaa:

Syyskuussa 1931 pidetyn kokouksen ensimmäinen pykälä kertoo: Päätettiin teettää ns. suurempi palokaivo Nummelan keskipisteelle, Vihdin Työväen Osuuskaupan tontille.

Kaivo päätettiin tehdä Vihtori Tammilahden laatiman työselvityksen mukaan.

Vuoden 1934 vuosikokouksen pöytäkirjan 3. § kertoo seuraavaa: Keskusteltiin 15. yleiseen palokuntalaiskokoukseen kutsusta ja päätettiin lähettää John Hänninen edustamaan VPK:ta ja maksaa VPK puolet rautatiepiletin hinnasta sekä sisäänkirjoitusmaksun Smk 50,00 kokonaan. Varalle valittiin Urho Alen.

Vuonna 1937 Vihdin kunta oli jaettu kuuteen sammutuspiiriin. Nummelan piirin päälliköksi kunta oli valinnut Toivo Lintumaan ja varalle Esko Hellen.

Sotatilasta johtuen ei Nummelan VPK:n toiminnasta ole pöytäkirjoja ajalta 1937 - 1946.

Palokunnan sammutustoiminta oli kuitenkin mainittunakin aikana erittäin vilkasta ja miesvoimin toimiva ruisku oli ahkerasti käytössä ainakin Pehkutehtaan, Mannin ja Köykän paloissa sekä monessa muussa pienemmässä palossa.

Nummelan VPK:n 40-vuotisjuhlissa esitettiin kronikka, jossa kerrottiin
edellä mainituista paloista:

Hän auton rattia veivaa, vääntää
kun portista pihaan hän kääntää,
vaan hullusti tässä nyt käydä taitaa
meni kymmenen metriä nurin jo aitaa.

Pehkutehdas kun palaa koitti
niin afäärihommat siellä voitti
oli voileipäpöytä ja kaikkea muuta
ei unohdettu oltu vatsaa, suuta.

Mutta siinäpä kaikki haksahti
kassa näät auki kun naksahti
myyjä sano: Vitosen se kappale maksaa
näitä saa syödä niin paljon kun jaksaa.

Tämä juttu sattui kreivin aikaan
ja kuinka kansainväliset piirteet se saikaan
kun naapurin vangit itäisen maan
käsiruiskuun saatiin pumppaamaan.

Kuuden miehen voimalla pumpattiin
ja välillä miehiä vaihdettiin
ja kyllä he pumppas ja vettä riitti
heitä palopäällikkökin kiitti.

Tämä palo oli Köykän kartanossa
siinä väentuvassa suuremmassa.
Ja kreivikin kirveen käteensä nakkas
ja kattoon reikiä hakkas.

Oli Långströmin Lauri letkun päässä
ja kyllä hän laski niin kuin häässä
mihin milloinkin vettä tarvittiin
niin sinnepä suihku suunnattiin.

Ensimmäinen sodanjälkeinen VPK:n hallituksen kokous pidettiin Nummelan Työväentalossa maaliskuussa 1946.

Kokoukseen oli saapunut Vihdin kunnan palopäällikkö Tuomo Heinänen ja kymmenen palokunnan vanhaa jäsentä. Palokunnan päälliköksi valittiin piirin sammutuspäällikkö Valfrid Jokisuu ja varapalopäälliköksi sammutuspäällikkö Eino Merikallio.

Toukokuussa 1946 hallitus käsitteli moottoriruiskun hankkimiskysymystä. Saman vuoden lokakuulla merkittiin pöytäkirjaan, että Nummelan VPK oli saanut käyttöönsä Vihdin kunnan omistaman ESA - merkkisen moottoriruiskun.

Tämän johdosta käännyttiin Lauri Långströmin puoleen pyytäen, että hän antaisi sijoittaa ruiskun talven ajaksi autokorjaamoonsa. Långström suostui pyyntöön. Letkua ruiskuun hankittiin Viipurin kaupungista. Bensiinin ostolupa päätettiin anoa yhdelle astialle.

Jehu-P merkkistä moottoriruiskua, missä Porsche-moottori,  ihailevat: istumassa vasemmalla Paavo Tajanen ja oikealla Seppo Salli. Seisomassa Taisto Virta, René Bodalew, Lauri Långström, Matti Väre ja Aulis Haag. Miehet ovat kertoneet, että moottorin teho oli 1500 litraa minuutissa. Taustalla Lauri Långströmin talo. Kuva on vuodelta 1959. 

Vuonna 1947 ryhdyttiin puuhaamaan VPK:lle letkunkuivaustornia. Rakennusmestari Hyvärinen laati piirustukset ja kustannuslaskelman. Tornin lattia-ala olisi neljä neliötä ja korkeus 12 - 13 metriä. Tornin rakentaminen ei kuitenkaan toteutunut.

Nummelan VPK:n ensimmäinen paloauto paloaseman pihalla. Taustalla Kanervala.

Kuvassa vasemmalta: Lauri Långström, Väinö Heino, Erkki Långström, Kauko Sassi,  Leo Lindfors, tunnistamaton, Heikki Louhi, Toivo Nurmi, Matti Väre, Taisto Virta, Pauli Färm, Paavo Tajanen ja Ahti Alén. Edessä kylän pikkupoikia: Heikki Lindfors, Juha Långström, tunnistamaton, Harri Luoto, Timo Lintumaa, Heikki Sinervo. Kuva  romunkeräyksen ajalta 1959.

Ensimmäisen paloauton hankintaan ryhdyttiin jo vuonna 1951, mutta auto saatiin vasta vuonna 1956. Auto oli v:n 1937 mallinen Ford- kuorma-auto. Se muunnettiin omin talkoovoimin palokunnan käyttöön sopivaksi. Auto oli käytössä vuoteen 1961 saakka, jolloin se luovutettiin Ojakkalan VPK:lle. Tilalle hankittiin Bedford - merkkinen, vesisäiliöllä varustettu paloauto. Auton sopimushinta oli 3.810.000 vmk  verovapaana.

Kontio-Sisun alustalle rakennettu säiliöauto oli aikaisemmin ollut Shell-yhtiön öljyautona. Vuonna 1978 otetussa kuvassa auto on Lohjantien varrella sijainneen paloaseman pihalla. Taustalla näkyy Hannankadun varrella oleva  As. Oy Välitien kerrostalo.
Auto sai ”tulikasteensa” yöllä 27.-28-7-1978, kun Porintien varressa sijainnut Yli-Rostin nummilato paloi. Se oli vielä ensimmäisessä hälytyksessäkin öljy-yhtiön väreissä.

Talkoovoimin auto varustettiin VPK:n säiliöautoksi. Talkootöitä tehtiin niin ahkerasti, että jonkun palokuntalaisen puoliso kuuluu sanoneen: ”Vie sinne asemalle sänkyski”.
 Auto myytiin vuonna 1993.

Vuoden 1953 pöytäkirjoissa todetaan palotorven olevan käyttökelvoton. Kunta myönsi seuraavana vuonna 120.000 vmk uuden hälytyssireenin hankintaan.

Vanha palotorvi päätettiin luovuttaa takaisin palolautakunnalle.

Vuonna 1959 suoritettiin laajamittainen romunkeräys. Keräyksen tuotto oli lähes 200.000 vanhaa markkaa. Summa käytettiin kokonaisuudessaan uuden moottoriruiskun hankintaan.

Romunkeräyksiä suoritettiin muidenkin hankintojen rahoittamiseksi, mm. vuosikymmeniä käytössä palvelleen hyökkäysauton hankintaan.

Romunkeräystä vauhditettiin seuraavanlaisella ilmoituksella:

Nummelan VPK on toiminut vuosikausia paikkakunnallamme riittävin vapaaehtoisin miehistövoimin, mutta taloudelliset vaikeudet asettavat kalustoon nähden paljonkin toivomisen varaa.

Nyt Nummelan VPK kääntyy piirinsä asukkaiden puoleen järjestäen taloudellisen tuen aikaansaamiseksi romunkeräyksen. Tämä pieni kirje on lähetetty Teille toivoen, että Te tarkastelisitte ympäristöänne ja keräisitte kaikki romut autolla ajettavan tien varteen, josta palokuntamme miehet ne noutavat. Noutaminen tapahtuisi 2 - 3 - 4 päivinä toukokuuta 1959.

Keräykseen kelpaavat kaikki metalliromut ( valu- tako- ym. rauta- kupari- ja messinki sekä alumiini) Pienet ja suuret erät huomioidaan.
Vanhat hevosvetoiset maanviljelyskoneet ja laitteet, yms.
Kaikenlaiset villa- ym. lumput. Jätepaperit. Kumiromut, kuten vanhat auton ja
polkupyöränrenkaat.

Siis kaikki edellä mainittu ja mainitsematon romu autolla ajettavaan paikkaan
edellä mainittuihin päiviin mennessä.

Tietoja keräyksestä saa puhelimella 2542.

Rohkenemme toivoa myötämielistä suhtautumistanne yhteiseen asiaamme.

Nummelassa huhtikuun 20 päivänä 1959.

    Nummelan vapaaehtoinen palokunta

Paloasemat

Vanhan paloaseman taakse rakennetaan uutta.

Vuonna 1959 alettiin suunnitella uutta paloasemaa. Pieni kalustovaja ei enää riittänyt monipuolistuneen kaluston säilytykseen ja huoltoon.

Vuonna 1960 valmistuneesta paloasemasta ja sen rakentamisvaiheista on kerrottu Nummelan ensimmäinen torin (Lohjantie) sivulla.

Pienen paloaseman edessä. Vasemmalta: Veikko Laine, Arto Haag, Jukka Virta, Tauno Laine, Tauno Kovero, Heikki Louhi, takana Heikki Aho, Leo Lindfors ja Lauri Långström.

Vihdin kunta osti vuonna 1974 Lauri Långströmin omistaman autokorjaamokiinteistön. Siinä aloitettiin välittömästi muutostyöt rakennusten saattamiseksi VPK:n tarvetta vastaavaan käyttöön. Palokuntalaiset ahkeroivat muutostöissä, tietenkin talkoohengessä. Uusittuihin tiloihin päästiin muuttamaan jo seuraavana vuonna. Niinpä palokuntalaiset pääsivät ensi kertaa nauttimaan omista sauna- ja peseytymistiloista.

Lauri Långströmin autokorjaamo-kiinteistön remontoimisesta ja muutostöistä palokunnan käyttöön vuosina 1974 ja 1975  on kerrottu  Autolan  (Lohjantie) sivulla.

Vihdin kunta alkoi suunnitella vuonna 1996  uutta pääkirjastoa. Rakennus tulisi niin lähelle paloasemaa, että palokunnan työn pelättiin vaikeutuvan. Alkoi pitkällinen, ajoittain melko vilkaskin keskustelu uuden paloaseman tarpeellisuudesta ja varsinkin sen sijaintipaikasta.

Uutta paloasemaa alettiin suunnitella Kenttälän teollisuusalueelle.  Vanhan paloaseman ja kirjaston työmaa-akselilla oli melko kiivaitakin vaiheita. Palokunnan toiminta vaikeutui, koska kirjaston työmaan vuoksi yksi autotalli jouduttiin jättämään pois käytöstä ja rakentajat pitivät paloaseman piha-aluetta varastotilanaan.

Uuden paloaseman rakentaminen edistyi kuitenkin ripeästi ja uusiin tiloihin päästiin muuttamaan jo vuoden 1998 syyskuussa.

Vuonna 1998 valmistunut uusi paloasema Kenttälässä. Kuvassa VPK:n ja Vihdin kunnan kalustoa. Kuvan omistaa Seija Jalava.

Ministeri Veikko Helle puhuu Nummelan VPK:n 70-vuotisjuhlassa vuonna 1998.

Nummelan soittokunta VPK:n juhlissa.

Palkittuja palokuntalaisia. Oikealta Jouko Mäkinen, Reijo Jalava, Arto Järvensivu, Reino Saari ja Aune Evelä.

Palokuntalaisia 70-vuotisjuhlassa vuonna 1998.
Juhlavieraita tutustumassa asemaan ja kalustoon. Paloauton edessä vasemmalta: Matti Huppunen, Veikko Helle, Valfrid Jokisuu, edessä istuu Pentti Sinervo, Olli Katava, Toivo Nurmi, Tenho Öblom, Jukka Laine, Unto Kaliranta, Arvo Haaparanta, Heikki Aho, Veikko Häyrinen, Paavo Tajanen ja Reino Saari.  

Uudella asemalla toimii myös Vihdin kunnan vakinaisen palo- ja pelastustoimen yksikkö.

Vuoden 2001 alusta Nummelan VPK siirtyi osaksi Espoon Aluepelastuslaitosta.

Ministeri Veikko Helle seurasi VPK:n vaiheita yli 75 vuoden ajan. Hänen isänsä Edvard Helle oli Nummelan palokunnan ensimmäinen puheenjohtaja. Ministeri Helle kiteytti syyn pitkään jatkuneeseen ja vielä tänäkin päivänä kiinnostavaan toimintaan näin:

Tulevaisuuden näkymistä hän totesi: “ Laajemmasta palo- ja pelastustoimen organisaatiosta ei liene mitään pahaa sanottavaa, mutta se ei saa tukahduttaa paikallista toimintaa.”

Hälytykset

Toiminnan alkuvuosina palokunta kutsuttiin koolle Autokorjaamon katolla sijainneen hälytyssireenin avulla. Ja myös “ kaverilta - kaverille” periaatteella.

1970 luvulla alettiin hälytykset hoitaa keskitetysti Vihdin kirkonkylän Paloaseman hälytyskeskuksesta. Noin parinkymmenen aktiivisen palomiehen kotipuhelin oli kytketty hälytysverkkoon. Kun tieto tapahtumasta tuli hälytyskeskukseen, antoi siellä oleva virkailija nappia painamalla hälytyksen. Kotipuhelimista kuului ainoastaan yhtenäinen hälytysääni ja näin miehet riensivät paloasemalle, jossa vasta saivat tarkemmat toimintaohjeet.

Matkapuhelinten, ns. kännyköiden, yleistyessä kiinteä puhelinverkko sai väistyä. Avainhenkilöille tuli hakulaite, josta ilmenee hälytyksen laatu. Miehistön kännyköihin tulee ainoastaan  yleishälytys.  Vihdin kunnan aluehälytyskeskuksen siirryttyä Lohjalle, kaikki hälytykset alettiin hoitaa sieltä.

Aluehälytyskeskus toimii edelleen Lohjalla. Alueen palo- ja pelastustoimen hallinnollinen keskus on nykyään Espoossa. Sieltä ohjataan myös Nummelan paloasemalla toimivien vakinaisten palomiesten toiminta.

VPK:n osuus on edelleen tärkeä, vaikka hälytykset ensisijaisesti ohjautuvat vakinaisen palotoimen hoidettaviksi.

Hälytyksiä on vuosittain ollut 30-50. Alkuvuosina vähemmän. Toimivia jäseniä harjoituksissa ja hälytyksissä noin 20.

Mieliin jääneitä sammutuskohteita

Vuonna 1958 pääsi tuli irti Harjanteen talon yläkerrassa. Palo saatiin onneksi rajoittumaan yläkertaan.

Vuonna 1965 paloi Nummelan Gulf-huoltoasema, joka sijaitsi nykyisen Lohjantien ja Juhanintien kulmauksessa. Oli kevättalvi ja sammutustyö oli erittäin vaikea räjähdysvaaran ja kovan pakkasen vuoksi.

Vuonna 1987 oli yksi VPK:n suurimmista sammutustehtävistä, Päivölän täysihoitolan palo. Sammutustyössä olivat mukana kaikki 35 palomiestä, työtunteja kertyi lähes 500. VPK:n naisosasto huolehti muonituksesta sammutustyön aikana. Heidänkin työpanoksensa oli varsin mittava.

Koulutustoiminta

Lisääntyneiden sammutus- ja avunantotehtävien vuoksi alettiin panostaa koulutukseen entistä enemmän ja siksi valittiin koulutustoimikunta. Koulutuspäällikkönä Osmo Heiniö, jäseninä Tauno Laine, Jouko Mäkinen, Jesse senior Leppänen, Seppo Vaittinen ja Veikko Laine.

Kauppias Leo Einesalo lahjoitti ikuisesti kiertävän kiertopalkinnon, Leksan pytyn. Pyttyyn kaiverretaan vuosittain aktiivisimman harjoituksissa kävijän nimi. Nimen saaminen pyttyyn vaatii jokaiseen maanantaiharjoitukseen osallistumista. Ensimmäisinä nimensä pokaaliin saivat Reijo Jalava ja Jari Haapsaari.

Kilpailutoiminta

Palokuntalaiset ovat pitäneet hyvää fyysistä kuntoaan yllä säännöllisten harjoitusten lisäksi erilaisilla kilpailuilla.

Ensimmäiset hiihtokilpailut pidettiin 12.3.1933. Tällöin kilpailtiin kiertopalkinnosta, johon ensimmäisen kiinnityksen sai yleisessä sarjassa Arvo Långström ajalla 27 minuuttia 26 sekuntia.  Matkan pituus oli 10 km. Ikämiesten sarjan kiinnityksen sai Vihtori Lehtonen, matka viisi kilometriä ja aika 19 minuuttia 7 sekuntia.

Seuraavana vuonna voittajat olivat: yleisessä sarjassa Toivo Leander ja ikämiesten sarjassa Friedolf  Salenius.

Hiihtokilpailuissa ja pilkkikisoissa on mitelty mestaruuksista myös Vihdin kunnan muiden VPK:n kanssa.

Piirin Jehumalja-kilpailut Pusulassa Ahjolan seuratalon kentällä (noin vuonna 1960). Joukkue matkasi paikalle kuorma-autolla, paloautolla ja pikkuautoilla. Pojat olivat kuorma-auton lavalla. Joukkueet kilpailivat kaluston käsittelyssä, nopeudessa yms. Kilpailut järjestettiin vuosittain eri vapaapalokuntien toimesta. Kilpailujoukkueeseen kuului palomiehiä ja poikia.

Kuvassa eturivissä vasemmalta seisovat Kai Wallenius, Ari Andström, Heikki Katava, Esko Helle, Päiviö Litja, Olli Katava ja Reijo Jalava.
Keskirivissä vasemmalta Aulis Haag (suikkalakki päässä), Olli Ohlsson, Ahti Alén, Lauri Långström.
Takana Tauno Kovero, Erkki Långström, Taisto Virta ja Paavo Tajanen.

Naisosaston jäsenet ovat osallistuneet hyvällä menestyksellä jopa Uudenmaan läntisen palokuntapiirin hiihtoihin.

Uudenmaan Läntisen Palokuntapiirin viestihiihtokilpailut 18.3.1974 Ventelän VPK:n Naisosaston järjestämänä Lohjan aseman ampumaradan maastossa.
Kilpailun voittanut Nummelan VPK:n Naisosaston joukkue: Aune Evelä, Sirkka Ojanen (myöh. Kalmi), Sirkka Järvensivu ja Seija Ojanen. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu.

Sirkka Järvensivu hiihtämässä osuuttaan viestissä. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu.

Kansainvälinen kilpailutoiminta aloitettiin vuonna 1963. Ensimmäinen matka
suuntautui Ranskassa sijaitsevaan Mulhouseen. Kilpailujoukkueeseen kuului omien palokuntalaisten lisäksi ainakin kaksi Vihdin VPK:n jäsentä. Palokunnan hallitus lupasi matkalaisille avustukseksi kahdet teryleenihousut, jotka piti palauttaa palokunnan käyttöön matkan jälkeen. Lisäksi matkalaisille lahjoittivat takin Valfrid Jokisuu, Kauko Kallio ja Terho Solja. Muistona matkasta on mitali palkintokaapissa. 

Vastaavia kilpailumatkoja tehtiin neljän vuoden välein useihin silloisen Euroopan maihin. Matkoja kertyi kaikkiaan kymmenen. Mukana oli myös kannustamassa uskollisten palokuntaystävien joukko. Eri kilpailuissa on  saatu hopea-  ja pronssimitaleja. Vuonna 1973 pidettiin kansainväliset CTIF:n kilpailut Tsekkoslovakiassa, Bron kaupungissa ja siellä  oli mukana  118 joukkuetta.  Nummelan VPK sai nk. pronssisijan.

Vuonna 1981 kansainväliset CTIF- kilpailut pidettiin Böblingenin kaupungissa Saksassa. Kilpailujoukkue oli kutsuttu naapurikaupungin, Mühlackerin ylipormestarin isännöimille kutsuille. Kuvassa ovat  vas. Veikko Laine, Raimo Hokkanen, Kari Grundström, Pertti Hipeli, Reijo Rosenqvist ja Jesse sr. Leppänen.

Vuonna 2001 kansainväliset kilpailut järjestettiin Suomessa, Kuopion kaupungin Väinölänniemen maastossa. Siellä nummelalaisten menestys ei yltänyt mitalisijoitukseen, mutta kova kisa sekin oli.           

Palokuntalaiset keräsivät kilpailujoukkueelle ns. sponsoriavustuksia suorittamalla kyläläisille moninaisia rakennus-, siivous-, valvonta- yms. tehtäviä.

Kansainvälistä yhteistoimintaa on ollut myös ruotsalaisen Rimbon, Vihdin ystävyyskunnan, palokunnan kerhon kanssa. Ystävyysvierailut aloitettiin 1970 luvulla.

Matkoja tehtiin  useita molemmin puolin lahden. Ohjelmassa oli aina  tutustuminen mielenkiintoisiin kohteisiin, jokin leikkimielinen kilpailu ja tietenkin yhteinen illanvietto.

Rimbolaisia ja nummelalaisia palokuntalaisia pussijuoksukisassa Nummelan yläasteen koulun urheilukentällä kesällä 1986.

Täällä vieraat ovat saaneet tutustua mm. Tytyrin  kaivosmuseoon Lohjalla, Helsingin lentoasemaan, Vihdin omiin kulttuurinähtävyyksiin ja moniin muihin kohteisiin.

Rimbon vierailuilla on tutustuttu mm. Upsalan tuomiokirkkoon, Arlandan kansainväliseen lentokenttään, suureen tuotantokanalaan ja maatalousoppilaitokseen.

Kunniakäynti ystävyysvierailun yhteydessä Rimbon hautausmaalla vuonna 1988. Seppeleen lasku Suomessa kaatuneen sotilaan haudalle. Suomen lippua kantaa Pertti Hipeli,  vasemmalla Rauli Wehman ja Reijo Jalava. VPK:n lippua kantaa Tauno Laine.

Vakavampana ohjelmana oli jokaisen vierailun yhteydessä kunniakäynnit sankarihaudoilla. Palokuntalaiset univormuineen ja lippuineen muodostivat näyttävän kokonaisuuden. Näin haluttiin kunnioittaa sotiemme uhrien muistoa.

Muu toiminta

Palokunnan perinteinen juhannusjuhla

Palokunnan järjestämiin perinteisiin tapahtumiin kuului kauan juhannusaaton vietto tanssilavalla. Sodan jälkeen juhannusjuhla pidettiin Heikinmäen lavalla ja viimeksi palokunnan omalla lavalla, joka sijaitsi nykyisen Lohjantien ja Kappelitien risteyksen tuntumassa. Tuo ahkerasti käytössä ollut lava tuhoutui pikkupoikien tupakanpoltosta syttyneessä tulipalossa heinäkuussa 1957,

Jossain vaiheessa tanssilava lienee ollut myös lentokentän laidalla.

Enäiltamat

Nummelalaisten järjestöjen yhteisen kesäjuhlatapahtuman, Enä-iltamien,  järjestelyissä oltiin mukana alusta loppuun asti, eli yhteensä kahtenatoista kesänä, vuosina 1975 - 1986. Iltamat järjestettiin Nummelan lentokentällä ja niissä kävi vuosittain tuhansia ihmisiä. Juhlien taloudellinen merkitys palokunnalle oli tärkeä ja jäsenistön työpanos valtava.

Palokunnan mökki

Vanha mökki. Kuvan omistaa Anna-Liisa Kykkänen.

Vuonna 1967 johtaja Viljo Kuula lahjoitti omistamansa Hannansaaressa, kansanomaisesti Raatosaaressa, sijainneen  kesämökin palokunnalle. Mökki oli siirrettävä pois saaresta ja uutta paikkaa anottiin kunnalta. Paikka saatiin kunnan omistamalta maalta  Pääkslahdesta,  Kylmänojan rannasta. Siirto suoritettiin kevättalvella jäitse ja siirtomatkan aikana saatiin uusia avantouimareita. Kyseisen vuoden toimintakertomuksessa kerrotaan “ operaation meinanneen polttaa palokuntalaisten roput.”

Mökki rakennettiin uudelleen ylös ja on jo laajennettu ja remontoitukin. Se on palvellut ahkerasti palokuntalaisia kesäajan virkistystoimintapaikkana.

Palopoikien viikonloppuleiri palokunnan mökillä kesällä 1971. Vasemmalta Kai Tuononen, Harri Kallio, Vesa Willman, Juha Saimala, Jukka Purje. Rauli Wehman, Kari Swahn. Kaiteeella seisomassa keskellä tunnistamaton ja oikealla Sami Kallio.

VPK:n uusi mökki valmistui vuonna 1996 entisen mökin paikalle Kylmänojan rantaan. Nimikilpailun voitti Reijo Jalavan ehdotus ”Kipinäkolo”. Kuvan omistaa Reijo Jalava.

Palonaiset kokouksessaan Kipinäkolossa kesäkuussa 2002. Kuvassa vas. x.x, Sirpa Luukkonen, Seija Jalava, Marja Myyrä (seisomassa). Oikealla Maija Saari, Aune Evelä, Kerttu Pitkänen. Kuvan omistaa Anna-Liisa Kykkänen.

Kaislarannan talkoot

Vihtijärvellä sijainnut, Polioinvalidien Kaislaranta-koti sai palokuntalaiset usein sekä vieraakseen että siivoustalkoisiin. Rakennusten laaja ympäristö siivottiin vesiruiskuin ja haravoiden. Siellä ahersivat palomiehet ja naiset.

Palokuntalaisten talkoot Kaislarannassa maaliskuussa 1985.   

Poikaosasto

Palomiesten toiminnan rinnalle perustettiin vuonna 1958 poikaosasto. Sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Paavo Tajanen.

Poikaosaston sääntöjen ensimmäisen pykälän mukaan: “Tarkoituksena on  koota kasvuiässä olevia 10 - 16-vuotiaita poikia vapaaehtoisen palokuntatyön piiriin, jossa heitä heidän ikäkaudelleen soveliailla harjoituksilla, oppitunneilla ja muilla kasvatuskeinoilla totutetaan tosi rehtiin palokuntalaishenkeen. Antaa heille perustavaa laatua olevat palokuntalaistiedot ja taidot, kartuttaa ja kohottaa heidän kansalaistaitojaan ja tietojaan, sekä kehittää heitä myöskin fyysisesti. Osastossa tulee vallita hyvä järjestys ja oikeudenmukainen kuri” 

Sittemmin myös tytöt ovat kiinnostuneet palokuntatyöstä ja ovat tasavertaisina mukana toiminnassa. Osaston nimi muutettiinkin vuonna 1987 Nuoriso-osastoksi.

Poikaosaston pitkäaikaisina puheenjohtajina ja toiminnan aktiivisina vetäjinä mainitaan Jesse Leppänen,  Seppo Vaittinen, Aimo Mäkinen ja Olli Katava.

Palopoikien leiri Kellokoskella (1958 tai 1959). Vasemmalla seisomassa Heikki Louhi, joka oli tuolloin palokunnan päällikkö. Mukana nummelalaisia poikia, ainakin Ilkka Laakso ja Timo Färm Tämä lienee ollut ensimmäisiä alueellisia leirejä, joihin pojat osallistuivat. Kuvan omistaa Ilkka Laakso.

Palopojat leirillä Pääkslahden Kylmänojan mökillä 1980-luvulla. Leiriä johti Jesse Leppänen.

Palopoikia leirillä  Outokummussa vuonna 1980. Kuvassa vasemmalla Jesse Leppänen (senior), Jesse Leppänen (junior), Pekka Laine, Kai Heinonen ja Esa Mäkinen.

Lohjantien paloaseman edessä pojat lähdössä leirille vuonna 1982.

Palopojat leirillä Padasjoella vuonna 1984. Ohjaajana Jesse Leppänen.

Naisosasto perustetaan

Palokunnan toiminnassa huomattiin olevan paljon sellaisia huoltotehtäviä, joita naisosasto voisi hoitaa.

Naisosasto perustava kokous pidettiin 21.04.1959. Osaston ensimmäiseen hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Eeva Heino, sihteeriksi Annikki Kuusela, rahastonhoitajaksi Laina Kaiholampi, varapuheenjohtajaksi Leila Ojala ja muiksi jäseniksi Esteri Ojala, Maija Tajanen ja Ulla Lindfors (myöh. Laakso).

Perustamiskokouksen pöytäkirjan sivut

Naisten apu romunkeräyksien, paperin ja villa- sekä lumppujen lajittelussa oli suuriarvoinen. Päivät palokopilla. Tätä he tekivät kuukauden ajan.

Naisosaston pääasiallinen tehtävä on ns. muonitushuolto. Hälytystehtävät jatkuvat usein tuntikausia, jopa pidempiäkin aikoja, silloin naiset kutsutaan töihin. Kahvit, voileivät ja lämmin keittokin valmistetaan nautittavaksi paloasemalla tai kuljetetaan tarvittaessa maastoon palopaikalle.

Naisosaston jäsenet pitävät yllä tieto/taitoaan Piirin ja koko maan yhteisillä kokoontumisilla ja leireillä.

Naisosastoa pitkään johtaneita puheenjohtajia ovat olleet Helena Kaunisto, Sirkka Järvensivu ja Seija Jalava.

Rimbossa vuonna 1988. Palonaiset järjestäytyneet kulkueeseen: Marita Österman, Maija Saari, Anne Tanskanen (myöh. Kaskinen), Helena Kaunisto, Sirkka Järvensivu ja Soile Häyrinen.

Naisten apu kerätyn romun, paperin ja lumppujen lajittelussa oli suuriarvoinen. Päivät palokopilla. Tätä he tekivät kuukauden ajan.

Naisosaston pääasiallinen tehtävä on  muonitushuolto. Hälytystehtävät jatkuvat usein tuntikausia, jopa pidempiäkin aikoja, silloin naiset kutsutaan töihin. Kahvit, voileivät ja lämmin keittokin valmistetaan nautittavaksi paloasemalla tai kuljetetaan tarvittaessa  maastoon palopaikalle.

Paloasemalla järjestettävien koulutustapahtumien, vierailujen ja yleisölle suunnattujen opastustilaisuuksien kahvitukset ja tarjoilut kuuluvat palonaisten tehtäviin.

Palonaisia muonituskurssilla vuonna 1973. Viikon mittainen kurssi pidettiin leirikeskuksessa Padasjoella. Kuvassa eturivissä kolmas vasemmalta Aune Evelä  ja takarivissä neljäs oikealta Sirkka Järvensivu. Muut osanottajat olivat eri puolilta Uuttamaata. Kuvan omistaa Aune Evelä.

VPK:n naisosaston 40-vuotisjuhla ravintola Ulla-Sofiassa vuonna 1999. Kuvassa eturivissä Aila Heiniö, Maija Saari, Armi Laine, Sirpa Luukkonen. Kerttu Pitkänen. Aune Evelä.
Takana Seija Jalava, Marja Myyrä, Anna-Liisa Kykkänen. Kuvan  omistaa Seija Jalava.

Läntisen Uudenmaan palonaiset koulutustilaisuudessa Nummelan paloasemalla 2000-luvun alussa. Kuvan omistaa Seija Jalava.

Valtakunnallista 112-päivää vietetään vuosittain 11. helmikuuta. Päivän aikana järjestetään yleisölle opastustilaisuuksia. Näissä palonaiset ovat olleet aktiivisesti mukana.

112-päivä paloaseman pihalla. Nestepadan sammutus. Kuvan omistaa Anna-Liisa Kykkänen.

Veteraanit Jouko Mäkinen ja Keijo Majuri opastavat sammutuspeitteen käyttöä rasvakattilan palossa nummelalaisen kerrostalon pihalla. Kuvan omistaa Anna-Liisa Kykkänen.

Soppatykin edustalla hallituksen puheenjohtaja Reino Saari ja Anna-Liisa Kykkänen palonaisista. Kuvan omistaa Anna-Liisa Kykkänen.

112-päivän viettoa paloaseman pihalla. Naisosaston puheenjohtaja Seija Jalava annostelee soppaa vieraille.  Kuvan omistaa Anna-Liisa Kykkänen.

Naisosasto vietti kotoisissa merkeissä 50-vuotisjuhlaansa 21.4.2009 Nummelan Paloaseman koulutustiloissa. Otteita osaston puheenjohtajan, Seija Jalavan , kertomuksesta yleisölle:

Palokuntanaisten tärkein tehtävä on miehistön muonittaminen isommissa tulipaloissa. Tulipalon kestäessä useita tunteja, pyytävät miehet muonituksen.

Vuoden aloituskokouksessa laadimme päivystyslistan. Kaksi henkilöä on
muonitusvastuussa kuukauden kerrallaan. Lista on paloaseman seinällä, lisäksi on muonituspuhelin naisosaston puheenjohtajalla. Mahdollisuuksien mukaan hälytetään lisäjoukkoja hälytysmuonitukseen. Nykyisin saamme apua myös     palokunnan veteraaneilta.     Muonituspyynnön tullessa lähdetään paloasemalle. Paloaseman keittiön pakasteessa on muonitusta varten varattu leipää ja makkaraa. Sieltä mikroon sulamaan ja leipiä tekemään. Makkarat uuniin ja kahvit kiehumaan. Kaupan ollessa auki, saa lisää tarvikkeita,  aika usein muonitukset sattuvat ilta- tai yöaikaan. Kauppias on luvannut tulla myös yöllä antamaan tarvikkeita. Lämmin kahvi ja voileivät maistuvat miehille. kun he tulevat kesken palon märkinä ja väsyneinä kukin vuorollaan käymään syömässä. Samoin makkara ja mehu maistuvat. Meillä on myös käytössä lämpöpannut, joilla voi viedä muonituksen palopaikalle. Pieni, ahdas keittiö rajoittaa toimintaa. Toivossa on saada isommat, toimivammat keittiötilat paloaseman laajennuksen yhteydessä.

Uudenmaan Pelastusliitolla on myös naisosastojen käytössä oleva kenttäkeitin.

Kuukausikokouksiin kokoonnumme paloasemalle joka kuukauden 2. tiistai
Klo 18.00. Kuukauden teemat pyrimme laatimaan jäsenistön mielipiteitä kuunnellen. Koulutusta saamme Uudenmaan Pelastusliitosta ja omasta
palokunnasta. Koulutuksista saamaamme tietoa voimme hyödyntää jakamalla
valistusta eteenpäin.

Kunnosta pidämme huolta kuntosaliohjauksin ja keväisin kävelytestein.

Verenluovutuksien kahvitukset Nummelassa olemme hoitaneet yli 30 vuotta
Nummelan Killan kanssa yhteistyössä.

Vapaaehtoistyö ei tällä hetkellä houkuttele nuorempia. Naisetkin hakeutuvat mieluummin miehistöön.

Varmasti meille kaikille palokuntanaisille tuo hyvää mieltä, kun voi olla
omalta osaltaan auttamassa. Olemme viihtyneet yhdessä kaikki nämä monet
vuodet.”

VPK:n naisosaston 50-vuotisjuhlassa 21.4.2009. Nummelan VPK.n veteraanit  Keijo Majuri, Jouko Mäkinen, Reino Saari ja Reijo Jalava onnittelemassa.

VPK:n naisosaston 50-vuotisjuhlassa 21.4.2009.
Istumassa vasemmalta Eeva Heino, Sirkka Järvensivu, Kerttu Pitkänen, Aune Evelä ja Helena Kaunisto.
Takana vasemmalta Eija- Kaarina Rantanen, Marja-Leena Vilhunen Uudenmaan pelastusliitosta sekä Nummelan VPK:sta Tuula Marttinen, Seija Jalava, Marja Myyrä, Armi Laine, x x, Aila Heiniö, Anna-Liisa Kykkänen ja Terttu Valjanen.

VPK:n naisosaston 50-vuotisjuhlassa 21.4.2009.
Vasemmalta Tarja Kunnala, Nina Laakso, Aila Heiniö, Aune Evelä, Virpi Karrikka, Tuula Marttinen, Kerttu Pitkänen (takana), x.x (takana), Seija Jalava, Marja Myyrä, Anna-Liisa Kykkänen, Terttu Valjanen. Kuvan omistaa Seija Jalava.

Veteraanikerho

Pitkään  palokuntatyössä mukana olleet, ikääntyvät miehet ja myös naiset perustivat 90-luvulla veteraanikerhon. Kerhon tarkoituksena on tukea ja edistää VPK:n toimintaa sekä yhdistää jäseniä, jotka ovat jääneet tai jäämässä pois aktiivisesta toiminnasta.

Palokunnan veteraaneja Forssan retkellä tammikuussa 1997. Kuvassa Aarre Heino, Paavo Tajanen, Unto Kaliranta, Jukka Laine, Arto Järvensivu, Erkki Isokangas. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu.

Muistoja juhlista

Vuoden 1968 kohokohta oli palokunnan 40- vuotisjuhla. Juhlan yhteydessä vihittiin käyttöönsä VPK:n oma lippu.

Kirkkoherra W. J. P. Hidén vihkimässä Nummelan VPK:n lippua Vihdin kirkossa vuonna 1968. Kuvassa vasemmalta Paavo Tajanen, Veikko Laine lipunkantajana, Arto Haag, Armi Laine, Sirkka Järvensivu ja Maija Alén.

Nummelan VPK-laiset marssivat paloasemalta Nummelan keskustan kautta työväentalo Rientolaan, jossa pidettiin Nummelan VPK:n 40-vuotisjuhla. Veikko Laine kantaa lippua. Taustalla Kukon liiketalo.

VPK 50 vuotta - kutsu juhliin  vuonna 1978.

Sirkka Järvensivu lukee VPK:n historiikkia VPK:n 50-vuotisjuhlassa Nummelan ala-asteen koululla vuonna 1978. Kuvan omistaa Seija Jalava.

Palonaiset VPK:n 50-vuotisjuhlassa vuonna 1978.
Eturivissä vasemmalta Oma-Bertta Myyryläinen, Eila Laine, Sirkka Järvensivu, Helena Kaunisto, Elsa Kaipio, Marja Myyrä, Seija Jalava.
Takarivissä Armi Laine, Maija Saari, Hilkka Lehtola-Toivonen, Tuula Vaittinen, Ulla Kaunisto (myöh. Friman), Aune Evelä, Sirkku Palonen. Kuvan omistaa Seija Jalava.

Ansiomerkkien jako Nummelan VPK:n 60-vuotisjuhlassa Säästöpankin auditoriossa vuonna 1988. Lavalla ansiomerkkien saajat, vasemmalta Tauno Laine, Leo Lindfors, Jouko Mäkinen, Reino Saari, Arto Järvensivu, Jesse Leppänen (senior), Reijo Jalava, Tauno Myyryläinen (takana) ja Veikko Häyrinen. Käsiruiskun edessä jakajat, vasemmalla Matti Ylätupa (Uudenmaan Palokuntien Liiton puheenjohtaja) ja oikealla Veijo Nuppola. 

Yhteistyö

VPK:lla on ollut kautta vuosikymmenten paljon alueellista yhteistyötä ja koulutusta kunnan muiden VPK:n kanssa sekä paikallisen poliisin, sairaankuljetuksen ja SPR:n kanssa.

Vahvoja vaikuttajia VPK:n matkan varrelta:

Kuvassa takana vasemmalta Paavo Tajanen, Taisto Virta, Päiviö (Päikki) Litja, Kauko Sassi ja Ahti Alén. Edessä vasemmalta Leo Lindfors, Heikki Louhi, Esko Helle ja Olli Ohlsson.

Kuvassa vasemmalta ”kivimies” Leo Lindfors, Lauri Långström ja Toivo Lindfors.

Kaikkien palokuntalaisten muistama Tauno Kovero.

Nummelan VPK:n toimihenkilöt:

Nummelan VPK:n hallituksen puheenjohtajat:

    
Nummelan VPK:n sihteerit:

Nummelan VPK:n palopäälliköt:

Reijo Jalava ja Sirkka Järvensivu ovat koonneet tiedot Nummelan VPK:n 40- vuotis ja 75- vuotishistoriikeista  sekä palokunnan pöytäkirjoista.

Kuvat VPK:n arkistosta ellei toisin mainita.