Katriinaperi - Katrineberg

Vanhin kuva Katrinebergista on 1920-luvulta. Talossa on vielä pärekatto.

Katriinaperi, Katrinaberg, virallisesti Katrineberg - nimi esiintyy monessa muodossa. Kukaan ei enää tiedä mistä tämä Ali-Rostin tilaan kuulunut Huhdanmäen pohjoispäässä sijaitseva alue on nimensä saanut. Asuttu se on ollut jo pitkään. 1800-luvun puolivälissä siellä olleessa rakennuksessa asui seppä Fredrik Forström yhdessä vaimonsa Ulrika os. Olin kanssa. Lapsia heillä oli ainakin Gabriel August, Adolf Herman, Fredrik Teodor ja Maria Johanna. Ilmeisesti Forströmin jälkeenkin Katrinebergissä asui seppiä.

Katrineberg puutarhan puolelta 1930-luvun lopulla.

Katrineberg pihan puolelta nähtynä 1930-luvulla.

Marraskuussa 1893 Katrineberg vuokrattiin Karl Törnströmille seuraavanlaisilla ehdoilla:

§ Vuokraa vuodessa 60 mk ja lisäksi 10 miehen työpäivää omassa
ruoassa sekä 10 naisen työpäivää talon ruoassa ja 15 litraa omenia
vuokra-alueella kasvavista omenapuista mikäli ne satoa kantavat.

§ Vuokra-alueeseen kuuluu kasvimaa, sekä oikeus lehmän laiduntamiseen talon etumetsäpalstalla. Polttopuiksi saa kerätä
pystykuivia ja kaatuneita puita Kiviojan torpan ja Valkjärven väliseltä
alueelta.

§ Vuokralaisen on pidettävä piirinsä aidat, sekä asunto- ja
ulkohuoneet kunnossa. Aita- ja rakennustarpeet saa ottaa omistajan
määräämästä paikasta.

§ Huoneiden ympärillä kasvavia puita ei saa hakata. Huoneisiin
ei saa ottaa asumaan vierasta väkeä ilman omistajan lupaa.

§ Tilanomistaja pidättää oikeuden tiehen, joka johtaa vuokramaan
läpi jyvärengin asunnolle.

§ Jyvärenki saa kylpeä vuokralaisen saunassa.

13.7.1903 Katrineberg vuokrattiin ratavartijan pojalle Gustaf Adolf
Nybergille samanlaisilla ehdoilla rahavuokran ollessa 144 mk.

26.9.1904 Katrinebergin vuokrasi itsellinen Aleksander Teronen.


Amanda Lönnqvist	Kustaa Lönnqvist

Ali-Rostin isäntä Kustaa Rikhard Lönnqvist alkoi 1909 rakennuttaa Katrinebergiin uutta asuinrakennusta itselleen ja puolisolleen Amandalle eläkeläisasunnoksi. Uusi rakennus valmistui hitaasti, ehkäpä tarkoituksella, ettei tarvinnut ottaa vuokralaisiksi 'patteritöihin'
osallistuvia venäläisiä. Kustaa ja Amanda myivät Ali-Rostin pojalleen Martille 1916 ja alkoivat valmistella muuttoa. Ennen muuttoa Kustaa sairastui ja kuoli lyhyen sairauden jälkeen kesällä 1917. Amanda jäi vielä asumaan Ali-Rostille, sillä aika oli rauhatonta. Hän muutti tyttärensä Maijun kanssa Katrinebergiin vasta parin vuoden kuluttua.

Martti Lönnqvist erotutti 1922 Katrinebergin omaksi tilaksi, jonka hän seuraavana vuonna myi sisarelleen Maijulle muodollisella 500 mk hinnalla. Maiju otti tehtäväkseen huolehtia vanhenevan äitinsä Amandan hoitamisen.

Maiju Lönnqvist

Erika Maria eli Maiju Lönnqvist syntyi Kustaa ja Amanda Lönnqvistin perheen esikoisena Ali-Rostilla 26.8.1883. Jo lapsena hän oppi työntekoon osallistuessaan voimiensa ja taitojensa mukaan talon töihin ja askareisiin. Vanhemmat huolehtivat, että lapset saivat myös opillista sivistystä. Lukemaan ja kirjoittamaan Maiju oppi ajan tavan
mukaan kiertokoulussa. Hän jatkoi koulunkäyntiä Pietilän kansakoulussa ja kävi vielä Länsi-Uudenmaan kansanopistoa. Jo kouluaikana Maiju oli taitava käsitöiden tekijä. Toki hän mielellään osallistui kaikkiin talon töihin.

Maiju teki itselleen runsaat kapiot (lakanoita, tyynyliinoja, pyyhkeitä, jne jne), mutta avioliittoa hän ei koskaan solminut. Hän osallistui tekemillään töillä myös erilaisiin näyttelyihin. Suomen toisessa yleisessä kotiteollisuusnäyttelyssä Tampereella 1922 Maijun näytteille asettamat kankaat palkittiin kunniakirjalla vastaten ensimmäistä palkintoa, sekä villa- ja pellavalangat kunniakirjalla vastaten kolmatta palkintoa. Näyttelyn kunniapuheenjohtajana oli tasavallan presidentin puoliso Ester Ståhlberg.

Vihdin kirkonkylässä järjestetyssä maatalousnäyttelyssä 6. - 7.7.1935 Maiju palkittiin kunniakirjoilla vastaten 1. palkintoa näytteille asettamastaan pukukankaasta, kankaasta, pöytäliinoista ja vehnäkorpuista, sekä kunniakirjoilla vastaten 2. palkintoa
hiivaleivästä, perunajauhoista ja pyyheliinoista.

Maiju osallistui monenlaiseen yhdistys- ja seuratoimintaan. Nuorena hän toimi nuorisoseurassa. Nummelaan ja Vesikansaan v. 1906 perustettuun martta-yhdistykseen Maiju liittyi jo sen perustamisvuonna. Uudenmaan marttayhdistysten piiriliiton pihanhoitokilpailuissa hän voitti 2. palkinnon vuonna 1934 ja Suomalaisen Marttaliiton kotikutoisten pukukankaiden näyttelyssä 1937 kehoituspalkinnon miesten pukukankaasta.

Maiju liittyi myös 1919 perustettuun Lotta-Svärd yhdistykseen.

Amanda ja Maiju Lönnqvist Katriiinaperin pihalla 1930-luvun lopulla.

Katriinaperin portailla istuu Amanda Lönnqvist ja portaiden vieressä seisoo hänen tyttärensä Maiju. Muut henkilöt tunnistamatta. Kuva on 1930-luvun loppupuolelta.

Kantriinaperin tontilla oli myös saunarakennus ja ulkorakennus, jossa oli puuvaja ja pieni navetta. Maiju piti alkuaikoina paria lehmää. Tilalla oli oma kaivo, joka kuitenkin usein kesällä kuivui. Tuolloin vettä piti hakea naapureiden kaivoista, joskus Pajulasta asti.

Puutarha oli Maijun ylpeydenaihe. Saihan sieltä myös ruokapöytään tarvittavat juurekset, marjat ja hedelmät. Maiju kasvatti myös kukkia - joriineja, orvokkeja, jasmiinia. Kukkia myymällä hän sai vähän ansiotuloa. Vihdin Seudun Osuusliikkeen kukkakaupassa sotakesinä sidottuihin kukkalaitteisiin haettiin joskus Katriinaperistä pioneja.

Sota-aikana asuivat Katriinaperissä jonkin aikaa sotaa paossa rouva Hannikainen-Jazynski ja everstinna Hohenthal. Eversti Hohenthal oli palvellut keisarillisen Venäjän armeijassa. Ehkä tästä syystä rouva Hohenthal muutti sodan jälkeen Ruotsiin.
Rouvat esiintyivät aina hienosti pukeutuneina ja puhuivat keskenään ranskaa. He kävivät syömässä Vihdin Seudun osuusliikkeen ravintolassa. Ruokalistalta he valitsivat yleensä kasvisannoksia, joista ei otettu ostokuponkia. Myöhemmin he muuttivat asumaan matkustajakotiin. Rouva Hannikainen-Jazynski opetti Väinö Purjeelle englantia.

Amanda Lönnqvist ja hänen Martti-poikansa tyttäret.: vasemmalla Pirkko Alirosti ja oikealla Anna-Liisa Alirosti (myöh. Roms).

Amanda Lönnqvist, jota Fammuksi kutsuttiin, kuoli 3.7.1947 ja Maiju jäi yksin isoon taloonsa. 1940-luvun lopulla Katriinaperissä asui vuokralla Issu Yli-Rosti, jotka oli työssä Nummelan puhelinkeskuksessa.

Maiju kuoli 16.2.1960. Hänet haudattiin sukuhautaan Vihdin uudelle hautausmaalle. Katriinaperi myytiin Ol. Auran johtajalle Konsta Revolle eläkeläisasunnoksi. Talossa tehtiin iso remontti rakennusmestari Virrankosken johdolla. Aikaisemmin kylmänä varastotilana ollut vintti rakennettiin asuinhuoneiksi. Samassa yhteydessä rakennettiin pihalle autotalli. Elokuussa 1960 Konsta Repo jäi eläkkeelle Ol. Aurasta. Konsta ja Anna Repo muuttivat Katriinaperiin. Konsta Revon eläkepäiviä ei kestänyt kauan, sillä hän kuoli jo 1.11.1960.

Anna Repo jäi yksin asumaan isoa taloa, kunnes tytär Anneli Repo 1961 muutti Multialta Katriinaperiin ja perusti sinne hammaslääkärin vastaanoton. Anna Repo asui alakerrassa ja Anneli yläkerrassa, missä olivat myös hammaslääkärin vastaanottotilat. Näin jatkui yli 20-vuotta.

Vuonna 1971 liikenteelle avattu Porintien osuus Palajärvi - Olkkala ja siihen liittyvä Nummelan uusi sisääntulotie Meritie, mullistivat Katriinaperin ympäristöä ja lohkaisivat ison osan sen tontista.

Anna Repo kuoli tammikuussa 1983. Talosta, isosta tontista ja vastaanotosta huolehtiminen osoittautui ylivoimaiseksi Anneli Revolle. Hän muutti kerrostaloon Meritielle ja Katriinaperi myytiin Anja ja Kalle Vihtkarille elokuussa 1984.

Vihtkarit kunnostivat vanhan talon täydellisesti. He muuttivat Katrinabergistä marraskuussa 1988. Ruotsinkielinen päiväkoti Aleksandra hemmet aloitti toimintansa talossa tammikuussa 1989. Vihtkarit myivät talon kesäkuussa 1999 Asikaisen perheelle. Kesällä 1999 päiväkoti siirtyi Vihdintien varrelle.

Tiedot koonnut Timo Roms. Kuvat ovat hänen kokoelmastaan. Timo Roms on Martti Alirostin ent. Lönnqvist tyttären poika. Värikuvat ovat Anneli Revon kokoelmista ja ajalta jolloin hän asui talossa.
Tietoja antaneet myös Anneli Repo ja Anja Vihtkari.