Keto

Almus Metson rakentama talo 1930-luvulla. Puutarhassa Jenny, Almus ja Kirsti Metso. Kuva Vihdin museon kokoelmista.

Räätäli Kustaa Reinhold Tjäderin ja hänen vaimonsa Adolfina Sofian nuorin lapsi Almus Reinhold (myöh. Metso; *1898 Vihti) avioitui vuonna 1922 Jenny Maria Nurmisen (*1897 Tampere) kanssa. He rakensivat oman talon nykyisen Huhdanmäentien varrelle Hemmilän maista lohkotulle Keto-nimiselle tontille.
Vuonna 1931 perheeseen syntyi tytär Kirsti Maria.

Metsot Pispalassa vuonna 1930. Kuva on Vihdin museon kokoelmista.

Isä Almus työntää Kirsti- tytärtä kottikärryissä. Kuva on Vihdin museon kokoelmista.

Metson perhe puutarhassa. Takana näkyy sauna. Kuva on Vihdin museon kokoelmista.

Kotitalon seinustalla Jenny ja Almus Metso Kirsti-tyttären kanssa.

Mansardikattoisessa punaiseksi maalatussa kaksikerroksisessa talossa oli keittiön ja kamarin asunto molemmissa kerroksissa. Metsot itse asuivat yläkerrassa, jos talossa oli vuokralaisia. Joskus heillä oli koko talo omassa käytössään.

Kirsti Hiltunen (*1926; o.s. Helle) että hänen ollessaan alakoulussa, siis 1930-luvun alkupuolella Metson talossa asui vuokralaisena kirvesmies Väinö Selkälä (*1902 Jokioinen) perheineen. Perheen vanhempi tytär Mirjam Anna Liisa (*1927 Humppila), oli Kirstin luokkatoveri. Mirjamilla oli jokin selkävaiva, joka näkyi ulospäinkin. Nuorempi tytär oli nimeltään Marjatta Aino Tuulikki (*1928 Jokioinen). Selkälät tulivat Nummelaan vuonna 1929 Jokioisista ja muuttivat vuonna 1939 Espooseen.

Väinö Selkälä kuului sosiaalidemokraattien edustaja Vihdin kunnanvaltuustoon vuodesta 1933. Ainakin vielä vuonna 1937 hän oli Nummelan edustajana valtuustossa, siis Almus Metson kanssa samanaikaisesti. Väinö Selkälä kuului myös Nummelan työväenyhdistys Elon johtokuntaan (1934-1938), ollen puheenjohtajana vuosina 1936 ja 1937. (Tiedot Einola Ketolan Vihdin historiasta I ja teoksesta Kestävällä tiellä)

Emma Järvensivu asui kauan vuokralaisena Metson talossa. Kun hän oli jäänyt leskeksi vuonna 1925. Tuolloin perhe asui vielä harjun toisella puolella Kopun kartanon alueella, mutta sieltä Emma tuli lapsineen todennäköisesti Metson taloon.

Metson talon portailla Emma Järvensivu pojanpoikansa Arton
(*1938) kanssa. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu.

Metson talon portaillla Emma Järvensivu sekä keskellä miniä Annikki Järvensivu ja pojanpoika Arto. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu.

Emma Järvensivu Metson talon päädyssä sylissään Arto Järvensivu. Takana seisovia miehiä ei ole toistaiseksi tunnistettu. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu.

Arto Järvensivu Metson talon pihalla. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu.

Serkukset Irma Kuorikoski (*1936) ja Arto Järvensivu (*1938) Metson talon puutarhassa Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu.

Aikuistuneet lapset asuivat satunnaisesti äitinsä luona. 1932 on ainakin Kerttu-tytär (*1905 Kangasala) lähtenyt Helsinkiin ja valmistunut lastenhoitajaksi professori Ylpön koulusta. Vuonna 1938 hän tuli takaisin Nummelaan, mutta vuonna 1941 hän lähti Nakkilaan hoitamaan Ilkka Suomista.

Autoilija-poika Kauno (*1900 Kangasala) muutti ensin Pyhäjärvelle vuonna 1935, sitten joksikin aikaa Helsinkiin, kunnes palasi takaisin Nummelaan ja perusti perheen.

Myös Mauno (*1907 Kangasala) muutti jo vuonna 1931 Helsinkiin. Nuorinkin lapsista, (Erkki) Matti (*1913 Vihti) ehti muuttaa ennen sotia Helsinkiin. Hän kaatui vuonna 1944 Antreassa. Tuolloin Emma-äiti asui kuitenkin jo Kuoppanummentien varrella Resslerin / Heleniuksen talossa.

Metsojen vihertävänharmaa sauna oli suurelta osalta Pajulan talon maalla ja siitä oli sovittu maksettavan vuokraa 1 kirvesmiespäivä vuodessa. Joskut naapurit kävivät satunnaisesti kylpemässä Metson saunassa, mm. Kuulan perhe ( Toivola ) ennen oman saunan valmistumista. Kun naapuritalon, Pajulan, sauna oli palanut joutui perheen vieraana ollut entinen Miss Suomi ja Miss Eurooppa Ester Toivonen-Siirala miehineen myös käymään Metson saunassa.

Metsojen sauna oli suurelta osalta Pajulan talon maalla ja siitä oli sovittu maksettavan vuokraa 1 kirvesmiespäivä vuodessa. Kuvan omistaa Eero Merivirta.

Metsojen liiteri taas oli Remanderin (nyt Haaparannan) puoleisella rajalla. Liiterin Huhdanmäentien puoleisessa päässä oli pieni sikakoppi. Kesän kuluessa kasvatettiin ajan tavan mukaan oma possu.

Pihalla oli myös Kirsti-tyttären aumakattoinen leikkimökki, jota myöhemmin käytettiin varastona. Leikkimökin seinustalla oli tahko.

Kirsti Metso 1930-luvulla. Kuvan omistaa Vappu Heinämäki (o.s. Sievinen).

Kaivo oli noin 4-5 metrin päässä talon seinästä.

Selvästi maantietä alempana olleelle talolle johti kapea kävelytie saunan ja leikkimökin välistä, autolla pihaan pääsi liiterin editse.

Metson perheen talo Keto vuonna 1976. Kuvannut Heimo Harju.

Kauempana Helsinkiin johtaneesta maantiestä (nykyisestä Huhdanmäentiestä) Metson perheen talo. Kuvassa vasemmalla naapuritalon isompi ulkorakennus ja siinä melkein kiinni Metson perheen pieni navetta-liiteri, jonka päässä sikakoppi. Kuvannut Heimo Harju vuonna 1976.

Peltosaroissa kasvatettiin useinmiten perunaa, joskus myös vehnää. Eero Merivirta on kertonut, että maantien ojassa kasvoi vadelmikkoa, mistä hän kävi poimimassa marjoja. Kun nokkoset kerran polttivat poikaa, Kauno Järvensivu nosti pojan ylös ojasta ja antoi hänelle lohdutukseksi Tanskan kuninkaan pastilleja.

Puutarhassa oli omenapuita ja marjapensaita. Almus istutti todella paljon omenapuita, koska hän oletti rikastuvansa niiden sadolla.

Huhdanmäen aluetta Viertäjäntieltä katsottuna. Takana vasemmalla nykyisen Huhdanmäentien varrella ollut Metson perheen talo Keto. Sitten kahden ulkorakennuksen päädyt sekä suojelukohteena säilynyneen Remanderin / Haaparannan talon katto. Kuvan oikeassa laidassa etualalla Viertäjäntien varrella ollut Velinin perheen talo ja perunamaa. Kuvannut Anna-Liisa Helle kotitalonsa Huhtapellon pihalta vuonna 1975.

Huhdanmäen aluetta. Huhdanmäentien varrella sijainneen Metson perheen talo Keto ja naapuritalon (Haaparannan) ulkorakennuksen pääty. Kuvannut Anna-Liisa Helle kotitalonsa Huhtapellon pihalta vuonna 1982.

Almus Metso tutustui Jennyyn, kun tämä oli assistenttina (= tarkastuskarjakkona) Tuusalla . Jenny kuuluu nuorempana olleen innokas työväenaatteen ihminen, joka piti puheen kaikissa kesäjuhlissa. Hän käytti vahvaa kieltä sanoen mm. aina ”me vaadimme” eikä ”me tahdomme”.

Metsot eivät juurikaan kyläilleet naapureiden kanssa. Jenny-rouvaa ovat huhdanmäkeläiset kuvanneet luonteeltaan enemmän hiljaiseksi, ystävälliseksi kotiäidiksi ja ”nuukaksi” taloudenhoidossa, mutta tarvittaessa vieraanvaraiseksi. Kun Almus täytti vuosia, tarjottiin talossa kyllä kakkukahvit. Kerrotaan kuitenkin, että Jenny pani kakun kiireesti takaisin kaappiin, ennen kuin vieraat olivat edes ehtineet ottaa sitä.
Äidin tarkkaa huolehtivaisuutta kuvaa myös hänen tapansa pyyhkiä pölyt jopa tyttären polkupyörän kumeista, jotta ne eivät menisi huonoiksi.

Kirsti Metso 10-vuotiaana vuonna 1942. Kuvan omistaa Airi Arola.

Myös Almus oli erittäin tarkka raha-asioissa. Hän kävi ruokaostoksilla Vihdinseudun osuusliikkeessä. Kerrotaan Almuksen sanoneen: ”Ostan jouluksi kolme silakkaa, kun Kirsti tulee tänään kotiin.” Vaimostaan Almus käytti erilaisia lempinimiä. Hän puhui usein ”meidän nupusta” tai ”mukusta”.

Kihlakunnantuomari Möllerin istuessa käräjiä 1960- luvulla saivat pitkäaikaiset lautamiehet Juho Luoto ja Almus Metso herastuomarin arvon. Nimityksestä kertoo Pentti Luoto kirjassaan Sipilänmäestä Ristilään:

Yhtenä aamuna, kun käräjät olivat alkaneet ja lautamiehet olivat valinneet paikkansa, oli kihlakunnantuomari luonut yleissilmäyksen lautakuntaan sanomalla:"Voisiko lautamies Luoto poistua hetkeksi ulos?".

Luodon poistuttua istuntosalista oli tuomari Möller kysynyt lautakunnalta, että kuinkahan kauan lautamies Luoto on kärtäjiä istunut. Lautamies Metso oli tähän heti hätäännyksissään vastannut, "Etten mää nyt oikeen osaa sanoo,mut kyl se yhtä kauan lautamiehenä on ollut, kun määkin olen ollut!".

Kihlakunnatuomari Möller oli heti huomannut, mistä Metson kenkää puristaa sanomalla: " Kyllä minä tulen lautamies Metsonkin poistamaan oikeussalista, mutta teen sen aakkosjärjestyksessä ja L kirjain vaan sattuu olemaan ennen M kirjainta". Näin sitten tehtiin Metsosta ja isästäni herastuomari.

Todellisena koiranleukana tunnettu arvostettu kirvesmies Almus Metso kyllä totesi tuon arvonimen saatuaan: ”Olisi minulle riittänyt titteliksi pelkkä tuomarikin, tai ainakin varatuomari”.

Lautamiehiä käräjillä vuonna 1967 tai 1968. Edessä oikealta Luoto, Einistö, Metso, Hellman ja Putkonen. Takirivissä oikealta Lasse Manninen, joka oli auskultoimassa, Elg, Virtanen, Varonen ja Peltonen.
Tiedot kuvan henkilöistä Lohjan käräjäoikeudesta, jossa kuva on kanslian seinällä.
Kuva on julkaistu Pentti Luodon kirjassa Sipilänmäeltä Ristilään.

Hän oli ollut kansakoulussa harvinaisen etevä oppilas, jonka lukuaineiden keskiarvo päättötodistuksessa oli 10. Hänellä oli hyvä käsiala. Hän teki kyläläisille veroilmoituksia ja perunkirjoituksia. Jo 1940-luvun lopulla hän hankki itselleen kirjoituskoneen. Almus Metso oli aktiivinen työväenliikkeen mies. Usean vuoden ajan hän oli Nummelan työväenyhdistys Elon johtokunnassa. Sosiaalidemokraattien edustajana hän oli Vihdin kunnanvaltuustossa vuodesta 1930 lähtien sotien loppumiseen asti. 1930-luvulla hänellä oli useita erilaisia luottamustehtäviä, mm. Osuuskassan johtokunnan jäsenenä.

Nummelan työväenyhdistys Elo ry:n johtokunta vuonna 1935. Istumassa vasemmalta Viljo Virtanen, Kaisu Veikkolainen, Eva Rautell, Väinö Merikallio. Seisomassa vasemmalta Väinö Selkälä, Kalle Laakso. Paavo Randell, Toini Helle, Veikko Helle, Lauri Sievinen, Almus Metso. Kuva Nummelan työväenyhdistyksen arkistosta.

Almus kuului Nummelan Kisaajiin ja toimi vuosia seuran johtokunnassa, mm. rahastonhoitajana. Erityisesti hän harrasti voimistelua ja oli esim. seuran rekkivoimistelun ohjaana vuonna 1921 ja vielä 30-luvun alkuvuosina miesten voimisteluharjoitusten vetäjänä. Hiihtokilpailuissa hän toimi hiihtäjien ”päällysmiehenä”.

Almus Metso muistetaan innokkaana juttujen kertojana. Niitä hänellä oli loppumattomiin. Hän keskusteli ja kinasteli mielellään muiden kanssa. Hänen nariseva äänensä on jäänyt kuulijoiden mieleen. Hän aloitti usein repliikkinsä seuraavasti; Oleks tei kuullu …” tai ”Oleks sää rouva kuullu tätä juttuu…”

Almus Metso kuuluu toimineen ns. patteritöiden aikana tulkkinakin. Hän osasi kuulema kolme sanaa venäjää ja se riitti tulkin tehtävään, muuta ei tarvinnut tehdä.

Lisää Almus Metson juttuja

Ympäristön lapsiin Almus suhtautui hyvin mukavasti. Lapset kutsuivat häntä jopa Pikku-Nalleksi. Almus heitti heidän kanssaan mielellään tikkaa. Saunan ovi oli aivan täynnä tikanheitossa syntyneitä reikiä. Naapurilapset ovat kertoneet: ”Jos ensimmäinen tikka meni seiskaa huonommaksi, Almus otti tikan takaisin ja halusi heittää uudelleen.”

Almus Metso kuoli vuonna 1969 ja Jenny-rouva vuonna 1972.

Kirsti-tytär kuuluu olleen etevä koulussa. Hän kävi keskikoulun Vihdissä ja lukion Helsingissä Kallion yhteiskoulussa.

Kirstin virallinen ylioppilaskuva. Kirsti Metso ylioppilaaksi joko 1950 tai 1951. Kuvan omistaa Airi Arola.

Kirstin lähin ystävä Nummelassa oli Anneli Repo . Nummelan koulun pihalla heillä oli tapana piirtää pihan hiekkaan asuntojen pohjapiirroksia ja koteihin asukkaita. Kirsti harrasti muutenkin piirtämistä. Airi Arola (o.s. Salenius) on kertonut, että he kävivät yhdessä Huhdanmäen laella piirtämässä. Kirsti oli hyvä piirtäjä. Hän oli myös kova uimaan. Anneli ja Kirsti kävivät yhdessä uimassa Myllylammella. Kirsti saattoi kellua tuntikausia keskellä lampea.

Kirsti Metso kukikkaassa mekossa 1950-luvun alussa. Kuvan omistaa Leena Åkerman.

Ylioppilaskesänä Kirsti oli töissä Nummelan osuuspankissa . Kirsti jatkoi opintoja Helsingin kauppakorkeakoulussa ja valmistui ekonomiksi.

Opintoihin hän ei saanut taloudellista tukea kotoa.

Hän ei milloinkaan tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä, vaan toimi mm. myyjänä jossakin kemikalioliikkeessä. Hänellä alkoi olla henkisiä vaikeuksia sen jälkeen kun ankara isä ei hyväksynyt hänen sulhastaan. Vaikka Kirsti oli hiljainen luonteeltaan, hän piti yhteyttä Nummelan naapureihin vielä vanhempiensa kuoleman jälkeenkin, vaikka ei asunutkaan Nummelan huvilassa.

Kirsti Metso kuoli vuonna 1998.

Metson perheeltä jäänyt asumaton talo ennen purkamista. Kuva on Vihdin museon kokoelmista.

Kirsti Metson kuoleman jälkeen talossa ei asuttu. Tontille on nyt rakennettu paritaloja.

Tietoja antaneet: Airi Arola (o.s. Salenius), René Bodalew, Kirsti Hiltunen (o.s. Helle), Sirkka Järvensivu, Eero Merivirta, Anneli Repo, Matti Salenius, Pertti Terkomaa, Leena Åkerman (o.s. Kuula), Mikko Yli-Rosti. Koonnut Ritva Miettinen.