Nummelan kylähistoria      Huhdanmäki

Tehty 13.2.2008



Kotimäki

 

Metsot

 

Kotimäki 1950-luvun alussa. Anton Metson vuonna 1949 raakalaudasta tekemä kuisti sekä talon päädyssä ollut varasto, jota kutsuttiin kompukaksi, tummuivat ajan myötä. Niitä ei koskaan maalattu.

Elokuussa 1937 Amanda Karolina ja Kalle Kustaa Lehtosen perilliset myivät työmies Antton Nestor Metsolle Huhtapelto- nimisestä tilasta (RN:o 1:47) noin 3000 neliömetrin suuruisen maa-alueen seuraavien rajojen mukaan. Pohjoisessa ja idässä Frigårdin tilan rajat, lännessä valtamaantieltä Frigårdin tilan kautta Huhtapellon tontille merkitty tie ja etelässä eroitettavan alueen pohjoisrajan suuntainen suora viiva. Kauppahinta 4 markkaa neliömetriltä. (Kauppakirja monine liitteineen on säilynyt)

Lainhuudatustodistuksessa (21.10.1938) on tämän tilan nimeksi merkitty Kotimäki (RN:o 1:45). Alue on alunperin lohkottu Nissolan tilan maista.

Anton Metso (*1886 Vihti; ent. Tjäder) ja hänen vaimonsa Mimmi (Augusta Vilhelmiina) (*1883 Vihti; o.s. Forsström) muuttivat Toivolan suuresta talosta noin 50 neliömetrin suuruiseen hirsimökkiin, missä heillä oli iso tupakeittiö ja pieni kamari. Tontilla oli myös hirsinen navettarakennus.

 

 

Kotimäen pihapiiriä.

Ennen Metsoja tässä mökissä asui ilmeisesti teurastaja Kallio perheineen. Niilo Kustaa Kallio (*1871 Somero) , vaimo Erika sekä lapset Aksel (*1891 Somero), Frans (*1894 Somero), Erkki (*1901 Somero), Elsa (*1904 Pusula) ja Väinö (*1907 Lohja) muuttivat seurakunnan tietojen mukaan vuonna 1919 Nissolan tilan torppaan. Muutettuaan Somerolta vuonna 1916 perhe asui ensin Tervalammella. Huhdanmäestä Niilo ja Erika muuttivat Lohjantien varrelle.

Mimmi Metson serkku, Lohjalla asunut Ida Lindqvist osti samaan aikaan tältä Lehtosen perikunnalta viereisen tontin, joka nykyään on nimeltään Kotirinne (RN:o 1:47b). Tälle tontille kaivettiin talon pohja, mutta taloa ei tuolloin rakennettu. Rakentamista varten oli kuitenkin lautatapuli valmiina. Tontilla oli hyvä kaivo, mistä riitti aina vettä. Ida Lindqvist kyllä viljeli tontilla perunaa. Nyt tuolla tontilla on Lasse ja Anneli Noron sekä heidän poikansa Timon perheen omakotitalot.

Jo Metsojen aikana Kotimäen puutarhassa oli oikea kirsikkapuumetsä (20 neliömetriä), omenapuita ja marjapensaita. Mimmi Metso kävi mm Helsingin kauppatorilla myymässä kirsikoita, sillä konkurssin jälkeen Metsoilla oli rahavaikeuksia ja ahkera Mimmi-rouva yritti kaikin tavoin parantaa tilannetta.

Myös Kotirinteen tontilla kasvoi kirsikkapuita. Jalokirsikoita samoin kuin kriikunoita kasvoi kyllä aikaisemmin lähes kaikilla Huhdanmäen pihoilla.

Muuten Kotimäen tontti oli suhteellisen avara, koska isoja puita ei juurikaan ollut. Noilta ajoilta on säilynyt kuitenkin iso vaahtera ja komea sireenipensas.

 

Uusi Kotimäki

Metson perheelle valmistui vuosina 1940-41 uusi talo. Kun taloa myöhemmin korjattiin, löytyi talon eristeinä käytettyjä sota-ajan sanomalehtiä.

Uusi rakennus oli kooltaan varsin pieni, 7 x 7 metriä. Talon toinen päätykin jäi varojen puutteen vuoksi keskeneräiseksi. Talossa oli keittiö ja kamari. Avoullakko oli varastona.

Metsojen muutettua uuteen taloonsa mökkiin muuttivat Kaleniukset, mamma, poika ja pojan vaimo. He olivat ilmeisesti Porkkalan evakkoja. Poika Veikko Emil Kalenius (*1917 Helsinki) kuuluu olleen kova työmies. Perhe muutti vuonna 1945 Helsinkiin.

Heidän jälkeensä vuonna 1947 mökkiin tulivat Lehtoset.  

Pertti Terkomaa on kertonut, että hänen isoisänsä Kustaa Arvid Tjäderin perheessä oli hänen isänsä Taunon isän lisäksi viisi tyttöä ja kolme poikaa eli yhteensä yhdeksän lasta. Koska Mimmi ja Anton Metsolla ei ollut omia lapsia, Kustaa Arvidin tytär Liisa Tjäder asui  heidän luonaan. Liisa oli syntynyt 1913 ja oli perheen kolmanneksi nuorin. Hän kuoli 1978.

 

Mimmi ja Anton Metso sekä keskellä Mimmin serkku Ida (Iita) Lindqvist. Kuva on Terkomaan perheen kokoelmista.

Muuttaessaan Metsoille Liisa oli noin 20-vuotias, joten hän on saattanut olla jonkin aikaa myös Toivolassa. Hän oli sota-ajan sekä usein myös myöhemminkin heidän luonaan .

Mimmi Metso kuoli vuonna 1948. Anton asui elämänsä loppuun asti tässä talossa.

Anton Metso ja Hupi-koira vuonna 1951. Kuvan on ottanut Toivo Orava, Liisa Tjäderin aviomies. Taustalla näkyy Huhdanmäentien taloja. Tien alapuolella nykyisin Haaparannan perheelle kuuluva talo Rauhala, tien yläpuolella Bodalewin perheen Vaahteristo. Metson takana aseteknikko Lehtosen saunarakennus. Oikealla ylhäällä Hjeltin mäki.

 

Anton Metson navettarakennus puretaan vuonna 1958. Ylhäällä Risto Lehtonen, Lasse Noro ja Lassi Pircklén.

Vuonna 1959 Anton Metso myi Kotimäen vanhan mökin asukkaille, Väinö ja Aili Lehtoselle. Heillä oli ns. syytinkisopimus. Aili Lehtonen lupasi huolehtia iäkkäästä Antonista, joka kävi sitten Lehtosilla aamukahvilla ja syömässä. Aili siivosi ja pesi Antonin pyykit.

Anton kävi vielä 50-luvulla töissä Härköilän sahalla . Hänellä oli tapana sanoa, ettei ihminen ole terve, ellei hänellä ole pientä nuhaa ja yskää. Isompia sairauksia hänellä ei ollutkaan. Anton Metso kuoli vuonna 1962.

 

Lehtoset

Väinö Nestor Lehtonen (*1906 Huittinen) ja hänen vaimonsa Aili Elina (*1918 Vihti; o.s. Ekholm) muuttivat Kotimäen vanhaan mökkiin siis jo Mimmi Metson eläessä vuonna 1947. Perheeseen kuului kaksi lasta: Risto Johannes (*1939 Vihti) ja Ritva Kaarina (*1945 Vihti).

Väinö Lehtonen tuli vuonna 1932 Huittisista tuomaan junalla hevosta Ridalin tilalle, missä hänen veljensä Kalle Lehtonen oli töissä. Myös Väinö jäi töihin Ridalin tilalle, missä hän työskenteli 9 vuotta. Aili Lehtonen teki erilaisia sisätöitä Ridalin talossa. Risto- poika syntyi perheen asuessa Ridalin pehtoorintalon yläkerrassa. Sitten perhe asui Lemmenheitoksi kutsutussa talossa lähempänä Helsinkiin johtanutta tietä.

Ridalista Väinö siirtyi Kuikun tilalle vakituiseen työhön. Koti oli ensin pehtoorin talon yläkerrassa, myöhemmin alakerrassa. Työnjohtajana toimineen Tauno Terkomaan perhe sekä Herman ja Loviisa Rumpusen perhe asuivat alakerrassa. Kun Rumpuset muuttivat muualle, pääsivät Lehtoset muuttamaan alakertaan . Aili Lehtonen auttoi satunnaisesti esim. heinäpellolla tai juurikkaiden nostossa. Terkomaan Mirja-tytär hoiti tuolloin Risto Lehtosta.

Maataloustöiden jälkeen Väinö Lehtonen työskenteli ensin osuusliike Auran palveluksessa auton apumiehenä, sitten Laatuviljalla varastomiehenä.


Aili Ekholm (myöhemmin Lehtonen) Ridalin päärakennuksen portailla 1930-luvun puolivälissä.

Aili Ekholm (myöhemmin Lehtonen) Ridalin laiturilla Enäjärven rannassa vuonna 1936.

 


Aili Lehtonen taas oli luotettava siivous- ja kotiapu monessa nummelalaisessa talossa, kuten Tuusalla , Ridalissa, Hirnillä , Jokisuun matkustajakodissa . Kun eri perheissä vietettiin merkkipäiviä, hoiti Aili Lehtonen kutsujen kahvituksen ja tiskauksen. Pitkään hän kävi myös kerran viikossa siivoamassa Einesalon kaupan ja Kuulan verstaan . Hän teki myös raskaita puutarhatöitä. Hän ei pelännyt minkäänlaista työtä.

Tuusan tilan töissä. Vasemmalta autonkuljettaja Aarne Vainio poikansa Olavin kanssa, keskellä Aili Lehtonen, sitten Tuusan tilan renki Janne Vehman sekä hänen Toivo-poikansa poika Taisto Vehman.


Naapurien lapset muistelevat Aili Lehtosta Huhdanmäen todellisena äitihahmona, luottohenkilönä. Matti Salenius on kertonut , kuinka hänen jalkansa murtui Huhdanmäen rinteessä olleessa hyppyrimäessä. Naapuritalon Mikko Lahti ei uskaltanut mennä kertomaan tapahtuneesta Matin äidille, Raakel Saleniukselle, vaan meni pyytämään Aili Lehtosta apuun. Vesikelkalla Aili Lehtonen haki pojan Seunakujalle, mistä taksiautoilija Lauri Luoto vei pojan kirkonkylään lääkäriin.

Pojat ovat kertoneet, ettei Aili myöskään suuttunut, vaikka he joskus tekivät hurjiakin kepposia. Mm. kerran kun pyykki oli narulla kuivumassa, panivat pojat pikkukiviä narulla riippuviin alushousuihin. Kun Aili tuli ulos katsomaan lasten touhuja, hän huomasi tapahtuneen. Kyllä pojat pelkäsivät että nyt tulee ”huuto”, mutta Aili katsoi parhaaksi jättää näkemättä kepposta, eikä reagoinut mitenkään.

Aili Lehtonen upeassa puutarhassaan.

Aili Lehtonen oli elämänsä loppuun asti erittäin positiivinen, iloinen, mutta hyvin vaatimaton ihminen.

Kotimäen tontilla oli myös navetta- ja liiterirakennus. Aili Lehtosella oli monena vuonna sika sekä lammas. Pihapiirissä olivat edelleen Metsojen aikaiset hedelmäpuut ja marjapensaat sekä kasvimaa. Tontilla on oma kaivo, jonka vettä voisi edelleenkin käyttää.

 

Anton Metso ja Risto Lehtonen Helsingissä Olympiakisojen aikaan vuonna 1952. Ammattivalokuvaaja kuvasi maratonjuoksun päivänä kisavieraita Paavo Nurmen patsaan tuntumassa. Taustalla Olympiakisojen juliste.

 


Risto Lehtonen on kertonut, kuinka samassa pihapiirissä asunut mukava, hyväsydäminen ja lapsiystävällinen Anton Metso teki hänelle erilaisia urheiluvälineitä, mm. keihään, sekä otti aikaa, kun lähitienoon pojat juoksivat kilpaa. Juostiin Viertäjän tietä, sitten Antonin ja Pircklénin talon välistä alas, Terkomaan pihapiirin ohi takaisin Viertäjäntielle. Anton otti aikaa vanhalla herätyskellolla, ”vekkarilla”. Kisaan osallistuivat mm. Risto Lehtonen, Matti Salenius , Mikko Lahti , Heikki Velin ja Rene Bodalew , siis kaikki naapurien pojat. Pihalla oli myös korkeushyppytelineet ja rekkitanko. Myös aitajuoksua treenattiin. Risto Lehtonen kuuluu olleen hyvä seiväshypyssä. Tuolloin käytettiin Antonin tekemää puuseivästä.

Antonin kuoleman jälkeen (1962) Lehtoset muuttivat uudempaan taloon. Suuria korjauksia ei tehty, vain yksi ikkuna-aukko lisättiin.

 

Kotimäki ja sen ulkorakennus sekä Ristolaan johtava tie.

Sisarukset Ritva ja Risto multaavat perunoita vuonna 1986. Vasemmalla Pirjo ja Risto Lehtosen talo Ristola ja oikealla vanhan talon liiteri.

Ritva ja Risto Lehtonen perunamaalla vuonna 1987.

 

Isä ja äiti katsovat lastensa työtä vuonna 1987. Taustalla oikealla Pircklénien talo.

 

Lipunnosto Ristolan pihalla vuonna 1988. Vasemmalta Petteri, Risto ja Pirjo Lehtonen.

Lähellä sijainneessa Kuulan peltisepän liikkeessä vuodesta 1953 työskennellyt Risto Lehtonen avioitui vuonna 1962 Pirjo Lindforsin (*1940 Vihti) kanssa. Heidän ensimmäinen kotinsa oli Lohjantien varrella (Koivurinne). Vuonna 1967 heille valmistui punatiilinen omakotitalo alkuperäisen Kotimäen tontille. Tämä kiinteistö on nimeltään Ristola (RN:o 1:163) ja tontti on kooltaan 1600 neliömetriä.

Risto Lehtonen työskenteli peltiseppänä ja ilmastointiasentajana samassa yrityksessä aina eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 1995. Työhön hänet koulutti lähinnä Pentti Kaunisto.

Pirjo Lehtonen toimi mm. huonekalukankaiden kutojana Sellgrenin tehtaalla Huhmarissa ja verhoilijana Martela Oy:ssä Nummelassa.

 

Lehtoset kotona kahvipöydän ääressä vuonna 1982. Vasemmalta Aili, Ritva, Petteri, Pirjo, Risto ja Väinö.

 

Väinö Lehtonen täytti 80 vuotta v. 1986.

 

Aili ja Väinö Lehtonen lähtevät Kotimäestä huhtikuussa 1993.


Aili ja Väinö Lehtonen muuttivat vuonna 1993 Ritva-tyttären ostamaan asuntoon Taasolankujan varrelle. Väinö Lehtonen kuoli vuonna 1996 ja Aili Lehtonen vuonna 1999.

Pirjon ja Riston ainoa lapsi, Simo Petteri Lehtonen (*1964 Vihti) ja hänen vaimonsa Minna Maria Hyle – Lehtonen ovat myös rakentaneet uuden talon Kotimäen tontille, lähemmäs Viertäjäntietä. Talo valmistui vuonna 1995 ja vuonna 2005 se yhdistettiin 40-luvulla rakennettuun taloon. Tämä kiinteistö on nimeltään Kotimäki ja tontti 2000 neliömetriä.

Minna ja Petteri Lehtosella on poika nimeltä Sami Kiril Johannes (*1999 Pietari).

Petteri Lehtosen perheen uusi Kotimäki vuonna 1995.

 

Vanha talo kunnostettuna vuonna 1995.

Ritva Lehtonen toimi monen vuoden ajan Vihdinseudun osuusliikkeen ravintolan keittäjänä. Palvelukseen hän tuli vuonna 1961. Nyt hän työskentelee Kuoppanummen koulukeskuksessa toimivassa päiväkodissa.

Ritva-sisko auttamassa keittiössä Risto Lehtosen 50- vuotispäivänä vuonna 1989

 

Vanhalla grillipaikalla juhlitaan uuden grillin muuraamista vai valmistumista vuonna 1995. Vasemmalta Risto, Petteri, Ritva ja Pirjo Lehtonen.

Uusi kesäkeittiö

 

Kotimäen pihapiiriä päivällä ja illalla vuonna 2008. Kuvannut Minna Hyle-Lehtonen.


Risto ja Pirjo Lehtosen, Airi Arolan (o.s. Salenius), René Bodalewin, Matti Saleniuksen, Pertti Terkomaan, Leena Åkermanin (o.s. Kuula) antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen. Kuvat Lehtosen perheen kokoelmista ellei toisin mainita. .