Päivitetty 12.8.2013

TOIVOLA

Toivola keväällä 1937. Kuvassa oikealla Margit Kuula ja hänen vieressään Olavi (Olli) Gustafsson. Vasemmalla Toini ja Yrjö Visa sekä heidän edessään Raimo Kuula. Kuvannut Viljo Kuula. Kuva peltisepänliikkeen 50-vuotisjulkaisusta.

Anton ja Mimmi Metso

Ali-Rostin maista lohkottu 0.5550 hehtaarin suuruinen Toivola sijaitsee Huhdanmäentien varrella mäen etelärinteessä. Sen rakennuttivat kodikseen mylläri, koneasentaja, työnjohtaja Anton Nestor Metso (ent. Tjäder; 1886 Vihti) ja hänen vaimonsa Augusta Vilhelmiina Forsström (1883 Vihti). Vaimoa kutsuttiin yleisesti Mimmiksi.
Avioliiton he solmivat vuonna 1911. Toivolaan muuttaneiksi heidät on seurakunnan tietojen mukaan merkitty vuonna 1929. Sitä ennen he asuivat Tuusan alueella, ilmeisesti Antonin isän, räätäli Tjäderin talossa, Vuorensyrjässä. Perheessä ei ollut lapsia.

Varsinainen päivätyö Anton Metsolla oli aina 1960-luvulle asti Härköilän sahan ja myllyn hoitajana. Hän hoiti myös konttoriasiat, kuten laskutuksen. Hän oli monipuolinen ”keksijämies” ja teki sahalle mm. purunkuljettimen, varsin toimivan laitteen. Hän seurasi omaa alaansa ammattilehdistä ja kotiin hänelle tuli lehti nimeltä ”Konepajamies”.
Vanhoista sirkkelin teristä Anton osasi tehdä uusia. Hän kävi ympäri pitäjää korjaamassa sahoja ja myllyjä. Härköilän sahalla tehtiin myös kattopäreitä. Anton oli myös osakkaana Hakalan turvetehtaassa, joka myöhemmin siirtyi Kuikun tilan omistukseen. Hän hoiti myös turvetehtaan konttoria. Hän oli monipuolisesti taitava tekniikanmies, korjasi mm. seinäkelloja. Veljensä Almuksen kanssa Anton kävi tekemässä mm. testamentteja.

Antonilla oli 1930-luvulla taksiauto. Veikko Nyholm on kertonut kirjassa Vihristyy ku kirkon katto – jutui Vihrist (s. 19), että Anton saattoi joskus nukahtaa rattiin. Tiet olivat sen verta huonoja, että kerran Anton nukahti rattiin, ajoi pellolle ja totesi vain: ”Kommustotahan tiätä tää on, kun niin kauhiast tärskyttää?”
Kerran kun Anton torkkui autossaan, poliisi tuli kysymään häneltä ”On hää krapulassa?”. Anton kuuluu vastanneen: ”Em mää kravustamassa ol, mää oon Nummelan jatsipoikii kyyris.”
Kerran Antonin auto suistui kaurapeltoon. Anton itse totesi: ”Sill tuli vissiin nälkä”.

Anton oli hyväntuulinen, lauleli humalassa ollessaan ”tuuli se heilutti koivun larvaa ja nostatti lainehia”. Sitten hän jo nukahti.

Mimmi-rouva viljeli Toivolan puutarhaa ja myi tuotteita. Näin hän yritti maksaa Toivolan lainoja.
Metsojen oli kuitenkin pakko luopua isosta talosta ja tontista. Toivolasta he muuttivat Viertäjäntien varrelle ja rakensivat oman mökin, missä oli keittiö ja kamari. Tuvassa kuulemma tanssittiin ja pihallakin oli lava.

Anton ja Mimmi Metso kotipihallaan Huhdanmäessä. Keskellä Mari Mannström, joka asui naapurissa Lauri Lehtosen tontilla olleessa saunassa.  Kuva on otettu sota-aikana. Kuva: Mirja Nyholmin kokoelmat.

Viljo ja Margit Kuula

Metsot myivät maaliskuussa 1937 talonsa Lohjalta tulleelle peltiseppä Viljo Johannes Kuulalle (*1912 Lohja) ja hänen vaimolleen Margit Ida Eliselle (o.s. Meling; 1913) Perheessä oli tuolloin yksi poika Raimo Juhani (*1935 Lohja). Toinen poika Aku Jaakko syntyi elokuussa 1937 Vihdissä. Vuonna 1942 perheeseen syntyi tytär Leena Maija (*1942 Lohja).

Talon alakerrassa oli kaksi huonetta ja keittiö, samoin yläkerrassa. Metsoilla oli siellä vuokralaisia.
Aluksi Kuulan perheellä ei ollut omaa saunaa, vaan he kävivät Almus Metson saunassa.

Pihalla oli kuitenkin pitkähkö ulkorakennus. Siinä oli ulkohuussi, jonka seinät oli tapetoitu elokuvailmoituksilla, sekä liiteri, mikä oli osaksi sementtirakenteinen, siis ollut varmaan eläinsuojana jo Mimmi Metson aikaan. Kuulankin perheellä oli joskus sika kasvatettava.

Vehnänkorjuuta Toivolan pellolla sotien aikana (1942). Kuvassa oikealla Margit Kuula, keskellä Aune Terkomaa ja vasemmalla Jenny Metso. Takana Almus Metso.
Kuvan pieni poika on Aku Kuula. Taustalla oikealla näkyy Kaunissaaren kanala. Kuva: Mirja Nyholmin (o.s. Terkomaa) kokoelmista.

 
Heinäntekoa Toivolassa kesällä 1947. Oikealta Viljo Kuula, Leena Kuula, Margit Kuula ja Leo Gustafsson, Viljon serkku. Taustalla Toivolan asuinrakennus. Kuvan omistaa Leena Åkerman (o.s. Kuula).

Heinäpellolla Toivolan talon alapuolella vuonna 1947. Oikealta Heikki Aho, Pentti Kaunisto, Margit Kuula ja Raimo Kuula. Taustalla Ridalin peltoja Kilsoinojan varrelta ja laitumella Ridalin karjaa.Takana olevassa mäessä on Kuikun tilan talouskeskus. Nykyisn tässä maisemassa kuvassa näkyvän ladon ja karjalaitumen paikkeilla on Porintie. Kuvan omistaa Leena Åkerman .

Viljo istutti tontin etelärinteeseen paljon omenapuita, Margit-rouva huolehti kauniista kukkaistutuksista. Tontti soveltui myös hyvin mehiläistarhaukseen. Margit kävi Anni Paleniuksen kanssa myymässä sekä hunajaa että omenia jopa Helsingin kauppatorilla.
Rehevällä tontilla kasvoi paljon erilaisia lehtipuita sekä mm. keltavuokkoja.

Toivola 1950-luvun alussa. Talo on saanut vaalean värin. Piharakennus on edelleen tummanpunainen. Tontin yläreunassa on vuonna 1949 valmistunut verstasrakennus ja sen takana kuvan yläreunassa näkyy vähän Kaunissaaren taloa ja pihan hopeapajua. Viljo Kuulan istuttamat kymmenet omenapuut ovat vielä aivan pieniä. Kuvassa näkyvät myös mehiläispesien rivit ja hyötykasvimaat. Helsinkiin johtaneen maantien toisella puolella on Malmstedtin perheen talo Päivärinta ja ulkorakennus, joka rakennettiin vuonna 1948. Kuvan omistaa Leena Åkerman.

 
Margit Kuula oli koko ikänsä kotiäiti. 1960-luvulle asti hän kuitenkin hoiti myös peltisepänverstaan kirjanpidon. Hän teki paljon käsitöitä, ompeli lapsille vaatteet ja neuloi komeita villapaitoja. Hän oli erittäin aktiivinen Nummelan Marttojen jäsen. Pertti Terkomaa on kertonut, että naapurilapset kyläilivät mielellään Kuulan talossa. Kaikki pitivät ystävällisestä, iloisesta Margitista. Margit oli käynyt keskikoulun ja osasi jonkin verran vieraita kieliä. Hän osasi auttaa myös omia poikia opinnoissa. Äidillä kuuluu olleen oma kasvistonsa vielä tallella ja kun pojat vuorostaan joutuivat keräämään kasveja, ottivat he, kuten monen muunkin tuon ajan perheen lapset, kasvit omaan käyttöönsä. Kyllähän opettaja kuitenkin huomasi kasvien oikean iän!

 
Margit Kuula (vas.) ja Leena kasvimaalla Toivolan pihalla. Taustalla leikkimökki ja oikealla näkyy Toivolan ulko-ovi. Kuvan omistaa Leena Åkerman.

Kuulan perhekuva vuodelta 1944. Oikealla Margit Kuula sylissään Leena Kuula, istumassa  Raimo Kuula ja hänen  takanaan Aku Kuula. Pojilla on äidin kutomat villapaidat. Viljo Kuula on sotilaspuvussa, jossa vääpelin arvomerkit ja hihassa Laguksen Panssaridivisioonan hihamerkki. Kuvan omistaa Leena Åkerman.

Kuulan vanhin poika Raimo kävi Vihdin yhteiskoulua, jossa tuolloin oli ainoastaan keskikoulu. Aku kävi koulunsa Lohjalla. Leena kävi Vihdissä pari vuotta ja siirtyi sitten kolmannelle luokalle Lohjalle. Tuolloin saattoi jo tehdä koulumatkan päivittäin bussilla. Leena muistaa autonkuljettajana olleen Erkki Karamon, jonka lempinimi oli ”Kirkassilmä”. Hän oli ystävällinen ja lapset pitivät hänestä. Leena kertoo seisseensä kotiportilla ja odottaneen Karamon kuljettamaa bussia, että saisi vilkuttaa ohi ajavan bussin kuljettajalle.

Leena Kuulan kouluunlähtö vuonna 1948. Kuva on otettu tiellä Toivolan kohdalla. Tien vasemmalla puolella on pellolla viljalaposia samalla paikalla, jonne rakennettiin uusi peltisepänverstas  vuonna 1961. Taustalla näkyy Lauri Lehtosen rakennuksia. Kuvan omistaa Leena Åkerman.

	Leena Kuula viimeistä päivää pitkätukkaisena. Yläkuvassa takana Toivolan talo. Alemmassa kuvassa taustalla Domanderin kanala Kaunissaaren pihassa. Kuvat omistaa Leena Åkerman.

Kuulan piha ja koko Huhdanmäki olivat oivallista leikkimaastoa. Jali-eno järjesti nuorille erilaisia urheilukilpailuja. Hypättiin pituutta ja korkeutta, treenattiin myös seiväshyppyä ja alatiellä juostiin kilpaa. Pihassa oli rekkitanko. Pihalla pelattiin myös itsetehdyin välinein kroketin tapaista pallopeliä. Huhdanmäen tytöt hyppäsivät narua ja ruutua. Tytöillä oli myös omat värjäystouhunsa. Kukkien terälehdistä saatiin värejä.
Pojat olivat innokkaita lennokkien rakentajia ja lennättivät niitä jopa talon piipun päältä. Kerran lennokki liiteli Ridalin pellolle asti. Tuomari Kärävä näki tapahtuman ja torui lapsia sanoen ”Me maanviljelijät rakennamme peltoja ja suojelemme viljaa”.
Tuohon aikaan ajankuluksi saattoi käydä myös ohiajavien autojen rekisterinumeroitten merkitseminen vihkoon. Sitä tekivät myös tytöt. Eihän autoja liikkunut vielä kovin paljon. Yritettiin löytää harvinaisia rekisterikilpiä eli sellaisia, missä ei olisi ollut U- kirjainta. Tuolloin omassa Uudenmaanläänissä rekisteröidyissä autoissa oli U-kirjain. Muut löydöt olivat arvokkaampia.
Kuulan perheen lapset nukkuivat kesäisin joskus teltassa tai leikkimökissä tai käyttivät varsin erikoista nukkumapaikkaa. Liiterin kattotuolien päällä, mistä pudotusta alatasanteelle oli yli 2 metriä, oli jännittävä yöpymispaikka. Leena muistelee, että pärekatossa oli reikä, mistä näki ulos.
Uimassa käytiin Enäjärven rannoissa. Viljo-isän vene oli Ridalin lahdessa. Hän kävi paljon kalastamassa.
Sodan jälkeisinä kesinä lapset joutuivat keräämään Ridalin pelloilta tähkiä, jotka sitten vietiin koululle. Tähkät puitiin ja jyvät jauhettiin viljaksi, josta tehtiin kouluruokaa. Tuohon aikaan syötiin koulussa usein puuroa tai velliä.

Talvisin pojat tekivät omalle rinnetontille lumeen ”pulloradan”, jolla järjestettiin monia kilpailuja. Lumeen tehtiin painauma kilparadaksi, johon rakennettiin myös hyppyri ja tunneli. Lasipullo luisti tuollaisella radalla hienosti. Leena muistelee ihailleensa poikien kilpailuja.
Talven jännittäviin leikkeihin kuului myös lumikinokseen hyppääminen talon katolta. Enäjärven jäällä käytiin luistelemassa ja pelaamassa jääpalloa. Kuulan mäen ja Kuikun mäen eli Ämmöönahteen puolivälissä oli leveähkö oja, Kiusoin oja, jonne joka kevät mentiin kokeilemaan jään kestävyyttä. Siellä uitettiin laivoja.
Myös kelkalla laskettiin kodin viereistä mäkeä. Potkukelkoista tehtiin jopa pitkä jono, jolla laskettiin Huhdanmäen rinteitä molempiin suuntiin.

Aivan 1950-luvun alkussa oli joskus niin paljon lunta, ettei mahtavien lumiauran tekemien lumivallien takaa juurikaan nähnyt taloja ja pihapiirejä. Kuvan omistaa Leena Åkerman .

 
Lapsia kelkkoineen Toivolan pellolla, jossa laskettiin mäkeä. Kuva on 1940- luvulta. Taustalla Päivärinta eli Malmstedtin talo, jonka pihalla oleva ulkorakennus on vanha ulkorakennus, jonka tilalle rakennettiin vuonna 1948 uusi, jossa oli  tiilinen navetta, puuliiteri ja varastotiloja. Kuvan omistaa  Leena Åkerman.

Kuulan ensimmäinen peltisepänverstas oli talon kellarissa. Sisäänkäynti verstaaseen oli talon eteläsivulta. Yrityksen kyltti oli sekä siellä oven päällä että tienpuoleisessa päätyseinässä. Alkuvuosina verstaassa työskenteli myös Leo Gustafsson, sukulaismies, joka myös asui talossa. Aluksi tehtiin peltikattoja, kakluunin kuoria, saunan kiukaita, erilaisia ämpäreitä ja kiuluja, lasten ammeita, nokiluukkuja ja rännejä. Ennen sotia töissä oli kaksi henkeä.

Viljo Kuulan peltisepänliikkeen laskulomake ajalta, jolloin liike vielä toimi Toivolan kellarissa. Härköilän saha on  6.2. 1948 maksanut 2.500 markkaa puruliisan uudistuksesta. Puruliisa oli Anton Metson kehittämä.
 

Sota syttyi, Kuula palveli ensin jalkaväessä ja sittemmin panssarijoukoissa. Sodassa hän oli kuutena vuonna, talvisodassa, jatkosodassa ja Lapinsodassa.
Sodan jälkeen oli saatavilla materiaalia niukalti. Peltisepänliikkeen toiminta alkoi kuitenkin laajentua. Samalle tontille omakotitalon lähelle nousi vuonna 1949 uusi verstasrakennus.
Asuintalon kellarikerrokseen saatiin nyt oma sauna.

 
Verstaan rakennustyömaa Toivolan pihassa keväällä 1950. Kuvan omistaa Leena Åkerman.

Toivolan piha 1950- luvulla. Taaimmainen auto on Kuulan Skoda.
Kuvan omistaa  Leena Åkerman.

 
Toivolan verantaa rakennetaan 1940-luvun lopulla. Kuvan omistaa Leena Åkerman.

Entinen verstas vuonna 2007. Taustalla Toivola. Kuva Mikko Yli-Rosti.

Verstasrakennuksen itäpäädyssä oli konttoritila ja sen yläpuolella yksi huone, jossa asui verstaan työntekijä Lasse Noro.
Vuonna 1958 Kuulan peltisepänliike teki ensimmäisen ilmastointityönsä Nummelan radioasemalle. Kuulan peltisepänliike on yksi maamme vanhimmista ilmastointiasentajista.

Kuvia verstaalta

Sisäkuva peltisepänverstaasta. Viljo Kuula kuvassa takana. Kuvan omistaa Leena Åkerman.

 

Sisäkuvia verstaalta: Vasemmanpuoleisessa kuvassa oikealla Aku Kuula. Oikeanpuoleisessa kuvassa Raimo Kuula.

1970-luvun alusta lähtien Viljo Kuula omisti myös naapurikiinteistön, Kaunissaaren. Punaiseksi maalatussa talossa oli firman konttori ja kanalaa käytettiin varastona.

Uusi verstasrakennus vuonna 1962. (Kuva on julkaistu Kuulan peltisepänliikkeen 50-vuotisjulkaisussa).

 
Ilmastointiin liittyvät työt vaativat yhä suuremmat tuotantotilat. Rakennusmestari Esko Säiläkiven suunnittelema uusi verstasrakennus valmistui Huhdanmäentien toiselle puolelle vuonna 1962. Aseseppä Lauri Lehtosella oli laaja tontti. Hän oli vain kesäasukkaana Nummelassa. Kuulan ostamalla tontinosalla ei ollut rakennuksia.

Vanhan verstaan tiloihin tuli vuokralaiseksi Vakumo-Tuote Oy, jonka omisti Antero Riihimäki. Yritys teki mm. erilaisia pinnoituksia, elaksoituja tuotteita, valmisti esim. joulukuusenpalloja. Työnjohtajana toimi Matti Kivineva ja työtekijöinä olivat ainakin Pirjo Lehtonen, Anita Oksavirta ja Liisa Kaattari. Näissä tiloissa toimittiin muutaman vuoden ajan 1960-luvun alkupuolella, sitten yritys siirtyi Erland Kukon omistaman Mora-Tuotteen tiloihin nykyisen Viertäjäntien tuntumaan.

Perheen nuorempi poika Aku muutti sen jälkeen koko vanhan verstasrakennuksen asuintilaksi ja asui siinä perheineen vuosina 1968 - 1991. 1990-91 Aku ja hänen vaimonsa Vuokko (o.s. Hinkkanen) rakensivat oman talonsa Huhdanmäen etelärinteeseen entisen Huhtamäki- nimisen torpan alueelle. Akun talon omistaa nyt Syväsalmen perhe. Kun Akun talo valmistui vuonna 1991, Viljo laittoi entiseen verstastilaan biljardihuoneen, jonka käytöstä hän sai jopa vuokratuloja.

1970-luvun puolivälissä tuotantotiloja laajennettiin. Verstaalla oli nyt käytössään 1600 neliömetriä, henkilökuntaa 20.
Viljo Kuula jätti liikkeen johdon pojalleen Akulle 70-luvun loppupuolella.

Aku Kuula aloitti jo 1950-luvulla opiskelun ohella peltityöt verstaalla. Hän opiskeli
Teknillisessä Korkeakoulussa Helsingissä. Aku vastasi töiden suunnittelusta ja työnjohdosta Peltisepänliike Viljo Kuulan teknisenä johtajana vuosina 1967 – 2006.

Liikkeen täyttäessä 50 vuotta vuonna 1987 palveluksessa oli 23 henkeä ja liikevaihto vuonna 1986 5.2 mmk.

Veikko ja Toini Helle onnittelemassa johtaja Aku Kuulaa liikkeen täyttäessä 50-vuotta 1987. Kuva: Jaakko Kuula.

 
Peltisepänliike Viljo Kuulan verstas vuonna 1982 Huhdanmäentien puolelta kuvattuna. Kuvan omistaa Leena Åkerman.

 
Verstas takapihalta kuvattuna. Kuvassa näkyy vuonna 1975 valmistunut laajennusosa. Kuvan omistaa Leena Åkerman.

Laman aikana 21.11.1994 Peltisepänliike Viljo Kuula ajautui likviditeettisyistä
konkurssiin. Pojanpoika Jaakko Kuula, sisarensa Jessi Kuula ja kolme verstaan
työntekijää: Ulf-Johan Salomonsson, Lauri Mellin ja Matti Koskinen perustivat
uuden yrityksen. Peltityöt Kuula Oy aloitti toimintansa joulukuussa 1994.
Toiminta jatkui entisessä tehdaskiinteistössä aluksi vuokralla, myöhemmin omaksi
ostettuna.

Peltityöt Kuula Oy myi omistamansa Huhdanmäen tehdaskiinteistön vuonna 2003
Vihdin Rakennusurakointi Oy:lle.

Peltityöt Kuula Oy muutti  Lankilan teollisuusalueelta ostamaansa suurempaan
tehdaskiinteistöön ja jatkaa siellä toimintaansa edelleen. Vuonna 2013 yrityksen
palveluksessa on 13 henkilöä.

Verstasrakennus talvella 2007. Kuva: Mikko Yli-Rosti

Talousneuvos Viljo Kuula kuoli vuonna 1997. Toivolan kiinteistö siirtyi perheen vanhemmalle pojalle Raimo Kuulalle ja tyttärelle Leena Åkermanille, joka nyt asuu Toivolassa.

Miehensä kuoleman jälkeen Margit Kuula asui Toivolassa vielä useita vuosia. Vuonna 2003 hän muutti Kaarikotiin ja kuoli vuonna 2004.

Kuulan mäki Huhdanmäen etelärinteessä sekä Toivolan talo vuonna 2007. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.

Toivola Huhdanmäentien puolelta. Kuvassa näkyy myös Toivolaan vuonna 2000 tehty laajennus. Kuvannut Mikko Yli-Rosti talvella 2007.
 

Toivolan tontin alaosa ennen kuin uusien talojen rakentaminen aloitettiin. Kuvannut Mikko Yli-Rosti vuonna 2007.

Toivolan tontin alaosa on nyt myyty ja sinne rakennetaan kaksi omakotitaloa ja neljän asunnon rivitalo Seunakujan varrelle.

Seunakujan uusi rivitalo rakenteilla lokakuussa 2007. Kuva Mikko Yli-Rosti.

Leena Åkermanin (o.s. Kuula), Vuokko Kuula, Mikko Yli-Rostin, Timo Romsin, Pertti Terkomaan antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen.

Toivolan vuokralaisia

Viljo Kuulan muisteluja

Viljo Kuula 75-vuotta 27.1.1987

Kuulan komea puu lisätty 3010.2007