Päivitetty 12.8.2013

VUORENSYRJÄ

Kauno Järvensivun kuljettama linja-auto on tulossa Helsingistä päin Nummelaan Pajulan mäessä nykyisellä Huhdanmäentiellä. Taustalla oleva mansardikattoinen talo on vielä jäljellä (omistajat Leena ja Kaarlo Haaparanta). Vasemmalla Vuorensyrjä. Kuva on 1930-luvulta. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu.

Tuusasta lohkottu Vuorensyrjän tontti sijaitsi Helsinkiin johtaneen maantien, nykyisen Huhdanmäentien varrella. Tontin takaosassa kohosi ja kohoaa edelleen melko jyrkkänä Huhdanmäki, jonka reunamia kiersi tässäkin kohdassa juoksuhauta.
Vuorensyrjän kaivo oli muutaman metrin päässä maantiestä. Jos kaivossa ei riittänyt vettä, sitä haettiin Pajulan kaivosta.

Martta Jalava (*1908) on huhtikuussa 2007 kertonut, että Jalavan perhe asui ennen oman talon valmistumista 1930-luvun puolivälissä tässä Vuorensyrjän talossa. Ennen heitä samassa pohjoisen puoleisessa asunnossa oli asunut muurari Lahden perhe. Naapuriasunnossa Jalavan perheen aikaan asuivat Velinit. Martta Jalava muistaa taloa tuohon aikaan kutsutun Aarnin taloksi. 

Kunnanrakennusmestari Juho (Johannes) Aarni asui kirkonkylässä, eikä hän koskaan muuttanut Nummelaan. Martta Jalava muistelee, että Vuorensyrjässä oli aikaisemmin asunut räätäli Kustaa Reinhold Tjäder (*1847 Vihti, kuollut v. 1928) ja hänen vaimonsa Adolfina Sofia Lönnberg (*1852 Vihti, kuollut v. 1931). Heidän lapsistaan ainakin kaksi asui Huhdanmäen alueella: sahanhoitaja, mylläri, työnjohtaja Anton Nestor Tjäder (myöhemmin Metso (*1886 Vihti) ja kirvesmies, herastuomari Almus Reinhold Metso (*1898 Vihti).

Eero Merivirta on kertonut, että 1930-luvun puolivälissä talossa asui kaksi perhettä: Färmit ja Velinit. Kuorma-autonkuljettaja Väinö Färmillä (*1905 Vihti) ja hänen vaimollaan Annilla (*1907 Vihti; o.s. Sjöblom) oli tuolloin kaksi poikaa: Keijo *1929 ja Pauli *1932. Ennen oman talon valmistumista nykyisen Ilmarisentien varrelle vuonna 1938 perhe asui jonkin aikaa Ridalin alueella Lemmenheitoksi kutsutussa talossa. Siellä asuessa Keijo aloitti koulun.

Kirvesmies Akseli Velinin ja hänen vaimonsa Aunen perheessä oli viisi lasta: Liisa,  Sirkka, Airi, Heikki ja Markku. Vuorensyrjästä Velinit muuttivat 1940-luvulla omaan taloonsa nykyisen Viertäjäntien varrelle. Nuorin lapsista syntyi perheen asuessa jo omassa talossa.

Färmien jälkeen talossa asui Kalle ja Ida Laineen perhettä. Tänne he tulivat Hanna Svahnin talosta nykyisen Hannankadun varrelta. Heillä oli 4 lasta: Toivo Väinö (*1911 Vihti), Meeri Eliina (*1916; muuttanut Helsinkiin v. 1943), Aleksi Anselm (*1919 Vihti), Ellen Ester (*1922, kuollut 1945). Ainakin tarjoilijana työskennellyt Ellen asui vanhempiensa kanssa tässä talossa. Hänen kuolemansa jälkeen talossa pidettiin huutokauppa. Huhdanmäentien toisella puolella asunut Pajulan talon isäntä Smertsi Merivirta huusi tyttärelleen käsilaukun. Kerttu Hansten (o.s. Merivirta) muistaa laukussa olleen huulipunapuikon, joka tuohon aikaan ei ollut kovinkaan tavallinen esine.

Kalle ja Ida Laine muuttivat Vuorensyrjästä Kanervalan pihamökkiin,
jonka edessä tämä kuva on otettu 1940-luvulla.

Helvi Hellen kahvilan tarjoilijat Eroittajan takapihalla 1930-luvun lopulla. Vasemmalla Ellen Laine ja oikealla Annikki Pircklén. Kuva Annikki Pircklénin kokoelmasta.

Vuonna 1946 talossa asui rakennusmestari Kauko Kalevi Hyvärinen (*1918 Pieksämäki) vaimonsa Kirsti Mairen (o.s. Toivonen) ja lastensa Jussi (*1941 Helsinki) ja Varpu Marja-Leenan (*1946 Vihti) kanssa. Linnea Valo on kertonut, että rakennusmestari Hyvärinen valvoi heidän talonsa rakennustyötä.

Hyvärisillä oli käytössään koko talo. Hyväriset muuttivat v. 1948 Kuusjärvelle.  Jussi Hyvärinen on kirjoittanut lapsuuden muistojaan Nummelasta. 

Pohjanmaalta kotoisin ollut Antti Ylesmäki oli talon viimeisiä asukkaita.
Antti Viljo Ylesmäki (*1914 Kortesjärvi) ja hänen vaimonsa Aini Amanda (o.s. Kukkola, *1918 Kortesjärvi) muuttivat seurakunnan tietojen mukaan vuonna 1947 Kortesjärveltä. Heillä oli kaksi lasta: Vappu Helena (*1947 Kortesjärvi) ja Vuokko Liisa Hannele (*1948 Helsinki).

Reijo Vainio on muistellut Antti Ylesmäen työskennelleen ilmeisesti rakennusalalla. Hänen aikanaan talon yläkertaan tehtiin asuintiloja. Antti myös rakensi lähelle mäen syrjää kanala- ja saunarakennuksen.

Talvella 1949 Ylesmäen talo tuhoutui tulipalossa. On kerrottu, että perheenisä lähti yläkerrasta hakemaan talvitakkiaan ja näytti tulitikuin valoa.

Pudonneesta tikusta syttynyt palo tuhosi perheen kodin. Ylösmäet muuttivat tämän jälkeen vuonna 1949 pois Nummelasta.

Tulipalon aikoihin talossa asui Karjalasta evakkoina tulleita Tyllin perheen poikia (Orvo, Tuukka ja Aimo). Tulipalon jälkeen Tyllit muuttivat tien toiselle puolelle Pajulan talon yläkertaan.

Edesmenneen Antti Ylesmäen vaimo Aini Ylesmäki myi kesäkuussa 1951 puolet Vuorensyrjä- nimisestä tilasta Eero Ensio Rutaselle. Kauppa purettiin, kun leski ja lasten edunvalvojat sopivat koko tilan (RN:o 3:40; 4250 neliömetriä) myynnistä Maria Friskille (o.s. Trube) toukokuussa 1953.

Sisarukset Erich ja Karin Frisk Nummelassa 1960-luvun alussa juuri ennen perheen Amerikkaan muuttoa. Kuvan omistaa Karin Frisk-Mohler.

Friskin perhe muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1961.

Leskeksi jäätyään Maria Frisk palasi Suomeen ja asui aluksi Erich-poikansa kodissa. Vuonna 1979 hän olisi kuitenkin halunnut rakennuttaa Vuorensyrjän tontille kaksi rivitaloa (kerrosalaa 1260 neliömetriä), mutta Uudenmaan lääninhallitus hylkäsi poikkeuslupahakemuksen. Perustelut: rakentaminen turmelee alueen maisemakuvan ja tuottaa huomattavaa haittaa asutuksen järjestämiselle. Vihdin kunta oli jo tuolloin kaavoittanut rakennuspaikan rivitaloasutukselle, vain tehokkuuslukua halutiin alentaa.
Maria Frisk ei saanut uutta kotia Nummelasta, vaan palasi jossain vaiheessa takaisin Yhdysvaltoihin.

Maria Frisk kävi Suomessa vuonna 1976. Vuorensyrjän pihalla vasemmalla Erich Frisk, keskellä Maria Frisk ja oikealla naapurinrouva Astrid Bodalew. Kuvan omistaa Karin Frisk-Mohler.

Kriikunapuut kukkivat. Maria Frisk Suomessa vuonna 1976. Kuvan omistaa Karin Frisk-Mohler.

Joulukuussa 1988 Friskin perheen lapset Erich Frisk ja Karin Mohler myivät Vuorensyrjän tilan Vihdin- Karkkilan osuuspankille.

Friskin perheen asumiskäyttöön muuntama piharakennus. Kuvan omistaa Karin Frisk Mohler.

Vuonna 1953 Vuorensyrjän tontti ja sillä ollut pitkähkö, alunperin vihreäksi maalattu ulkorakennus siirtyivät Friskin perheelle. Heillä oli käytössään yksi varsinainen asuinhuone. Entinen sauna, missä oli betonilattia, toimi keittiönä. Puuliiterin päässä oli perheen pojan pieni huone. Friskit ehostivat taloa kaikin tavoin, mutta eivät suurentaneet sitä, eikä rakennusvaiheessa tehdyn pitkän käyttämättömän kivijalan päälle rakennettu mitään lisää.
.

Friskin perheen talo. Kuvan omistaa Karin Frisk Mohler.

Entisestä päärakennuksesta oli tulipalon jälkeen jäänyt vain kivijalka, joka pysyi tontilla vuosikymmeniä. Se purettiin vasta kun alettiin rakentaa nykyistä rivitaloasuntoyhtiötä Nummelan Kultapolkua.

Louhintatöitä Vuorensyrjän tontilla vuonna 2005. Kuvan vasemmasta laidasta alkaa nykyinen Hopeasepäntie. Kuvannut Pentti Väätänen.

Uuden rivitaloyhtiön rakentaminen alkaa entisen Vuorensyrjän tontilla. Huhdanmäen päällä näkyy entisen Saunamäen (omistaneet Niilo ja Else Helle) tontin länsireunaan rakennettu omakotitalo (omistajat Tuula Helle- Kuusjoki ja Markku Kuusjoki). Kuvannut Pentti Väätänen.

Näkymä Huhdanmäen päältä kohti Pajulan tilan peltoja. Vuorensyrjän tontilla rakennustyöt ovat vasta alkamassa. Kuvan keskellä näkyy nykyinen Hopeasepäntie ja sen oikealla puolella Pajulan tilan uudempi päärakennus (omistajat Eero ja Eeva Merivirta). Kuvan omistaa Anna-Liisa Helle.

Asunto-osakeyhtiö Nummelan kultapolun rivitaloja joulukuussa 2006. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.

FRISKIT

Hugo Georg Frisk (* 1898 Kronstadt) ja hänen vaimonsa Maria (*1908 Pietari; o.s. Trube) sekä lapset Erich (*1935 Viipuri) ja Karin Maria (*1941 Posen, Puola)) asuivat Helsingissä Kampin alueella Malminkadun varrella, missä perheellä oli ravintola.
Vuonna 1953 perhe hankki Vuorensyrjän kiinteistön kesäpaikakseen. Äiti ja lapset viettivät aina koko kesän Nummelassa.

Hugo Frisk ja lapset Erich ja Karin.

Maria Frisk ja hänen tyttärensä Karin kuvattuna Nummelassa ennen Amerikkaan muuttoa. Kuvan omistaa Karin Frisk Mohler.

Maria ja Hugo Frisk

Perheen kotikieli oli saksa. Lapset kävivät Saksalaista koulua. Hugo-isä puhui vain välttävästi suomea. Karin, jota perheen isoäiti kutsui myös Kaisaksi, ja isoveli Erich tutustuivat Huhdanmäen lapsiin. Kuulan Leenasta tuli Karinin paras ystävä ja ystävyys on säilynyt, vaikka Friskit muuttivat vuonna 1961 Amerikkaan. Karin Frisk (nyt Mohler) asuu Chicagossa.

Karin ja hänen miehensä Philip Mohler Chicagossa vuonna 2005.
Kuvan omistaa Karin Frisk Mohler.

Puutarhassa oli paljon omena-, luumu- ja kriikunapuita. Leena Åkerman (o.s. Kuula) muistaa Friskien kasvattaneen retiisejä, jotka vielä 1950-luvulla olivat perin outoja vihanneksia. Nissolasta Karin ja Leena kävivät ostamassa kurkkuja. Sinne oli tyttöjen mielestä pitkä matka. Vielä kauempana, nimittäin Yli-Rostin rannassa he kävivät uimassa. Uimarannalle tehtiinkin tavallisesti kokopäivänretki. Siellä Karin tutustui muihinkin nummelalaisiin nuoriin.

Huhdanmäen tyttöjä:
Ylärivissä vasemmalta Marina Bodalew, Leena Kuula, Raija Lahti, Karin Frisk, Maritta Malmstedt.
Eturivissä: Ann-Marie Bodalew, Hannele Siekkinen ja Pirkko Malmstedt. Kuvan omistaa Leena Åkerman (o.s. Kuula).

Perhe ei juurikaan ollut muuten tekemisissä nummelalaisten kanssa. Maria-äiti oli kyllä vilkas luonteeltaan. Naapuritalossa asuneiden kielitaitoisten Bodalewien luona kyllä kyläiltiin.

Karin Mohler-Friskin muistoja Nummelan vuosilta  (kirjeitä, uusin lisätty 12.8.2013)

Kaisan korulipas, Karin Mohler-Friskin muistoja 

Tietoja ovat antaneet mm. Karin Frisk Mohler, Martta Jalava, Kerttu Hansten (o.s. Merivirta), Eero Merivirta, Pertti Terkomaa, Airi Arola (o.s. Salenius), Matti Salenius, Linnea Valo, Reijo Vainio, Leena Åkerman (o.s. Kuula). Koonnut Ritva Miettinen.