Hajaannuksen talo 1930-luvun alussa. Kuva on otettu Asematien puolelta. Se on kopioitu Osuusliike Auran 10-vuotistoimintakertomuksesta.

Jo huomattavasti ennen Osuusliike Auran funkistyylisen liiketalon rakentamista on tällä Asemantien ja entisen Lohjantien kulmatontilla olleessa Hajaannukseksi kutsutussa talossa ollut liiketoimintaa. Jo vuodelta 1906 oleva Uusmaalainen-lehti kertoo Nummelan palveluista seuraavaa: ”Nummelassa löytyy kirjakauppa, kuusi hyvin varustettua sekatavarakauppaa sekä parturiliike.”

Palojärvellä asuneen nahkuri Juho Jokisen nahkurinliikkeen yhteydessä toimi myös hänen tyttärensä Martan (*1891 Huittinen) pitämä kirjakauppa. Sellainenkin yhdistelmä oli tuolloin mahdollinen - kirjoja ja nahka-alan tuotteita myytiin samassa kaupassa. Se oli kylän ensimmäinen kirjakauppa. Kenenkään muistissa ei ole kuitenkaan säilynyt, kuka tuolloin asui talossa.  Neiti Jokinen saattoi asua yläkerrassa.

Nahkuri Jokinen oli Vihdin ensimmäisen kunnanvaltuuston jäsen vuonna 1909. Hän oli tullut perheineen Vihtiin vuonna 1902 ja muutti Kymiin v. 1919.

Seurakunnasta saadun tiedon mukaan Martta Jokinen lähti Vihdistä vuonna 1928, jolloin hänen ammatikseen on merkitty kirjanpitäjä.

Veikko Helle on vuonna 2002 kertonut Nummelan eläkkeensaajille Jokisen Martasta seuraavaa:

Martta käytti semmosia silmälaseja, joissa ei ollut sankoja ollenkaan, niitä sanottiin ”rilleiksi”. Rillit asetettiin tuohon nenän päälle. Siitä johtuen häntä sanottiinkin Lasisilmä-Martaksi. Ne olivat kerran pitäneet syntymäpäiväjuhlia siellä kirjakaupan takahuoneessa ja ne olivat olleet sen verran riehakkaat juhlat, että puusepät tapojensa mukaan tekivät siitä pilkkalaulun, siitä illanvietosta. Yksi värssy kuului näin: ”Housuunsa paskansi Lasisilmä-Martta ja penkiltä putos neiti Flinkmanni”. Tästä voi päätellä että aika riehakkaat kestit. Mutta laulun esittäminen julkisuudessa sitten kiellettiin, kun aiheena oli sentään kirjakauppias, sivistyksen edustaja.

Hajaannus oli kaksikerroksinen, valkeaksi maalattu hirsitalo, jonka Asemantien puoleisella sivulla ei ollut ovea. Liikkeiden ovet olivat Keskipisteen puoleisessa päässä. Kirjakauppa oli Pisteeltä katsoen vasemmalla, siis Asemantien puolella, ”rihkamakauppa” oikealla. Talon asuntoihin johtanut ovi oli rakennuksen länsipäässä. Yläkertaan vieneet portaat olivat kapeat ja hyvin jyrkät.

Hajaannuksen talon edustan ojanpenkalla istumassa oikealta Elisabeth Gebhard, Marianne Hirn. Rudolf Hirnin sisar Inkeri (myöh. Linderoos), Rudolf Hirn, Estrid Hirn ja seisomassa hammaslääkäri Aino Lukkarinen. Taustalla kirjakaupan rappuset.

Kauko Kallio (*1921) muistelee, että Hajaannuksen pihalla oli 4 omenapuuta, jotka houkuttelivat poikia omenavarkaisiin. Tuohon aikaan omenapuut olivat vielä harvinaisia Nummelassa. Niitä suojasi kuusiaita.

Aune Miilumies (o.s. Viman, *1916) on kertonut, että hän aika nuorena, ilmeisesti1920-luvun lopussa tai aivan 1930-luvun alussa, kävi Hajaannuksen keittiössä auttamassa Aino-nimistä emäntää, joka valmisti ruokaa talossa asuneille Maanviljelijäin kaupan (Auran) myyjille ja siivosi heidän huoneensa. Kyseessä oli ilmeisesti Aina Brofeldt, muistelee Kauko Kallio. Aune sai pestä astioita ja siivota. Myyjistä Aune muistaa ainakin Martti Lundin ja Rauha Jalosen. Martti Lund (*1902 Mouhijärvi), joka oli komea urheilija, oli tullut Nummelaan vuonna 1919. Hän avioitui vuonna 1928 Haapakylästä kotoisin olleen Anna Holmströmin kanssa. Anna-rouva työskenteli myyjänä. Perhe asui myöhemmin Maanviljelijäin kaupan yläkerrassa. Nummelasta Lundit muuttivat v. 1929 Ilomantsiin.

Osuusliike Auran perustava kokous pidettiin Nummelan seuratalon pihalla heinäkuussa 1927. Kukaan ei ollut muistanut ilmoittaa kokouksesta Seuratalon vahtimestarille. Siksi se jouduttiin pitämään ulkona.

Perustamiskokouksen osanottajat vasemmalta kirjurina Urho Karhumäki, Niilo Rautakoski, F.E.Alén, Joonas Ranta-aho, Oskari Kurkela, Väinö Riikonen, Jalmari Aittosaari, V.A. Alanko, K.E. Ritvanen, Hugo Vasara, Kaarle Päivälä, Kalle Kotamäki ja Matti Ranto.

Toimitusjohtaja Konsta Repo työpöytänsä    ääressä. Lisää kuvia ja tarinoita Konsta Revosta ja hänen perheestään.

Vihdin Maanviljelijäin Kauppa Oy:ltä ostettiin kiinteistö v. 1929. Maanviljelijäin kaupan toimitusjohtaja Aleksanteri Huurre (*1881 Ilomantsi) valittiin uuden osuuskaupan toimitusjohtajaksi. Kaupanhoitajan asunto oli liiketalon yläkerrassa. Hän erosi kuitenkin jo v. 1930 ja uudeksi toimitusjohtajaksi tuli Emil Turkulainen (*1899 Räisälä). Vuonna 1933 toimitusjohtaja vaihtui jälleen. Silloin tuli liikkeen johtoon Konsta Repo (*1902 Soanlahti). Seuraavana vuonna tuli maatalousosaston johtajaksi Toivo Lintumaa (*1906), joka myöhemmin toimi pitkään osuusliikkeen apulaisjohtajana.

Osuusliikkeen omistukseen siirtyi Nummelassa kaksi eri tilaa: Keskipisteen itälaidalla ollut Santala, joka pitkään tunnettiin Maanviljelijäin Kauppana tai Vanhana Aurana ja länsilaidalla sijainnut Kauppala, joka tuohon aikaan tunnettiin paremmin Hajaannuksena. (Ketola: Vihdin historia I, s. 253)

Hajaannuksen yläkerrassa oli hellahuoneita, missä asui kaupan palveluksessa olleita henkilöitä. Kauko Kallio muistaa mm. varastomies Veikko Jukaraisen asuneen siellä talon purkamiseen asti. Siellä asuivat jonkin aikaa myös autonkuljettajat Urho Lintumaa ja Alku Saarni. Alakerrassa asui rakennuksen purkamiseen asti monta vuotta Auran palveluksessa ollut kaupanhoitaja Pertti Nurmi perheineen.

Henny Hynnälä (o.s. Heino, *1923) on kertonut, että hänen ensimmäinen työpaikkansa oli tässä Hajaannuksen talossa. 13-vuotiaana (siis vuonna 1936) hän meni myymälänhoitaja Nurmen perheeseen lastenkaitsijaksi. Rouva Vieno Nurmi meni töihin pankkiin ja perheen tyttäret Ritva ja Varpu tarvitsivat hoitajaa. Myöhemmin Nurmet muuttivat Selkiin, mutta Henny siirtyi Helvi ja Niilo Hellen lasten Ritvan ja Arin hoitajaksi.Tuohon aikaan Hajaannuksen talossa oli myös kirjakauppa. (Heinäkuussa 1932 Nummelan kirjakauppa oli siirtynyt osuusliike Auralle.)

Vuonna 1937 Ol. Aura osti Estrid ja Rudolf Hirniltä Vanha-Nummelan tilan maista 222 neliömetriä lisää maata uutta myymälärakennusta varten.

Aivan lähellä Hirnien tontin rajaa oli osuusliikkeen ulkorakennus, jonka länsipäässä oli pääasiassa liikkeen johtajan perheen käyttöön varattu sauna. Tämän rakennuksen Lohjantien puoleisessa päädyssä oli kylän epävirallinen ilmoitustaulu. Toisessa päädyssä oli yläkerrassa pieni huone ja alakerrassa sauna, jota käytettiin ehkä vielä 1960-luvulla, kertovat naapuritalon lapset Sampo Laakso ja Marit Peura (o.s. Laakso). He muistavat siinä olleen myös rouva Revon kanatarhan, josta lapset saivat sulkia inkkarilakkeihin.

Irja Kullaa on kertonut, että tässä rakennuksessa oli suurten ovien takana liikkeen jätteidenkeräyspiste.

Tässä Lohjantien alkupäässä oli aikoinaan myös Nummelan ensimmäinen taksiasema. Jos asiakas etäämmältä tarvitsi taksia, hän soitti Helvi Hellen kahvilaan Eroittajan taloon. Sieltä joku sitten riensi ilmoittamaan autoilijoille kyytitilauksen. Tuon ajan taksinkuljettajia olivat mm. Erkki Saarinen, Väinö Heino, Lauri Luoto ja Mauno Luoto. Lauri Luodon omistamaa autoa ajoi myös Ewald Jouhi.

Elli ja Väinö Louhi ostivat 40 000 silloisella markalla Hajaannuksen hirret ilmeisesti silloin kun osuusliike Auralle alettiin suunnitella uusia toimitiloja. Erittäin hyvässä kunnossa olleet hirret vietiin harjun taakse Haapakylään ja niistä rakennettiin retkeilymaja. Muusikko Harri Aaltosen perilliset omistavat talon nyt. Hajaannuksen purkujätteet vietiin suutari Kallion tontilla, aivan lähellä Lohjantietä olleeseen hiekkakuoppaan ja peitettiin.

Osuusliike Auran liiketalo

Vanha Hajaannus purettiin 12.5.1938 ja jo saman vuoden jouluksi osuusliike Auran päämyymälä muutti uusiin tiloihin. Rakennuksen suunnittelija oli aikansa tunnetuimpiin funktionalisteihin lukeutunut Erkki Huttunen, joka toimi SOK:n arkkitehtina ja sittemmin rakennushallituksen pääjohtajana. (Ketola: Vihdin historia I, s. 256)

Hajaannus on purettu ja funkis Auran työt ovat alkamassa kesällä 1938. Autojen takaa pilkoittava vaalea rakennus on Eroittaja. Edessä vasemmalta Arvo Långström, Olle Kallio ja Onni Törnström.

Taustalla rakenteilla oleva Auran uusi toimitalo vuonna 1938. Etualalla huoltoasemanhoitaja Arvo Långström.

Funkis Auran talo valmiina vuoden 1938 lopussa. Kyltit vielä puuttuvat.
 

Vuonna 1940 osuusliike Auran sen aikaisiksi suuria näyteikkunoita suojasi mahdollisilta pommituksilta lankutus, jonka luukkuja Kerttu Harkokivi ja Elli Saarni kuvassa availevat. Elli Saarni oli Auran palveluksessa useassa eri jaksossa ja useassa eri tehtävässä yhteensä n. 30 vuotta, pisimpään laskuttajana, joka velkoi sivumyymälöiltä maksuja niille toimitetuista kauppatavaroista. Kuvan omistaa Erkki Saarni.

Auran naisia v. 1940 uuden Auran pihan puoleisilla rappusilla. Vasemmalta lukien Elli Saarni, Helmi Karjalainen, Alli Westerlund (myöh. Herranen), tunnistamaton, Kerttu Harkokivi ja Aune Schugge. Kuvan omistaa Erkki Saarni.

Uuden Auran sekatavaraosaston pitkäaikainen myymälänhoitaja Kerttu Harkokivi vuonna 1940 työpaikallaan Elli Saarnin (vas.) ja Helmi Karjalaisen välissä. Kuvan omistaa Erkki Saarni.

Liikkeen 10-vuotistoimintakertomuksessa on seuraava kuvaus uudesta ajanmukaisesta liiketalosta:

”Varsinaiseen myymäläkerrokseen on sijoitettu yhtenäiseen ryhmään liikkeen eri osastot. Puhtauttaan loistavan ruokatavaraosaston jakoi lasiseinä kahtia, joten on saatu muodostetuksi täysin erillinen liha- ja leikkeleosasto.

Tämän yhteydessä on erittäin tilava jäähdytyshuone, johon kuuluu kerralla mahtuvan yli tuhat kiloa lihaa. Jäähdytyshuoneen rinnalla on palotteluhuone ja osaston takana on hellalla ja pesupöydällä varustettu varastohuone. Ruokatavaraosastolta pääsee välittömästi siirtomaatavaraosastolle, josta myymälä jatkuu yhtenäisenä rakennuksen toiseen päähän asti. Taloustavaraosasto, kirjakauppaosasto sekä kangas-, kenkä- ja lyhyttavaraosastot täydentävät kokonaisuutta. Rakennuksen päässä ovat tilavat konttorihuoneet ja pihanpuoleisessa osassa on varastotiloja. Koko kellarikerros on pannuhuonetta ja polttoainevarastoa lukuunottamatta muodostettu varastoiksi. Yläkertaan taas on sijoitettu kolmen perheen asunnot. 

Rakennustyöt on urakalla suorittanut urakoitsija Aug. Kotikoski Somerolta. Liikkeen vanhasta toimitalosta tulee erillinen maatalousosasto."

Uuden Auran yläkerran ensimmäiset asukkaat olivat: talon länsipäässä johtaja Konsta Repo vaimonsa Annan ja lastensa Jukan, Tapanin ja Annelin kanssa, keskellä olevassa huoneistossa lihaosastonhoitaja Väinö Herranen ja hänen vaimonsa kangasosastonhoitaja Alli Herranen sekä Keskipisteen puoleisessa päädyssä rautaosastonhoitaja Jaakko Karjalainen ja hänen vaimonsa konttoristi Helmi Karjalainen. Heidän jälkeensä Herraset saivat tuon isomman asunnon. Keskelle taloa muuttivat vuonna 1949 Kullaat, jotka aikaisemmin (1947-1949) olivat asuneet maatalousosaston yläkerrassa. Perheen pojan, Karin, synnyttyä he saivat myös luvan käyttää samassa pihapiirissä olevaa saunaa. Kullaat muuttivat keväällä 1961 omaan taloonsa, Rauhalaan, Albertinkadun varrelle.

Revon perhe muutti uuteen taloon ns. Vanhan Auran yläkerrasta. Heidän jälkeensä vielä ainakin seuraavan johtajan, Toivo Illin perhe asui tässä funkistalossa.

Osuusliike Aura toimi tämän funkisrakennuksen tiloissa 1960-luvun puoliväliin asti. Kasvava Nummela tarvitsi kuitenkin huomattavasti suuremmat liiketilat. Vanhalla tontilla ei ollut riittävästi laajentumismahdollisuuksia. Uusi toimitalo rakennettiin radan eteläpuolelle. Osuusliike Auran uusi keskustoimipaikka tavaratalo Aura-Sokos avattiin 7.12.1966.

Postiauto pysähtyneenä Osuusliike Auran eteen. Nummelan keskustan ainoa postilaatikko oli talon seinässä konttorin ikkunan alla.  Taustalla näkyy Vihdin Sähköyhtiön puutalo ja sen takana vielä 2000-luvun alussakin jäljellä oleva vanha puutalo (nykyisin Vihdintie 1).

Näkymä Auran takapihalta.  Ovi vie toisen kerroksen asuntoihin, joita oli kolme kappaletta. Oven yläpuolella oleva suuri parveke kuului Auran toimitusjohtajan asuntoon.

Lisää Funkis Auran asukkaista

Valokuvia Osuusliike Auran sisätiloista ja henkilökunnasta

Osuusliike Auran jälkeen

Vanha kiinteistö annettiin vuokralle. Entisen siirtomaatavaraosaston kulmahuoneistoon avattiin vuonna 1968 Nummelan ensimmäinen apteekki, jonka apteekkari oli Hellin Eloranta-Peltola (vuosina 1968 -1985).

Sisäkuva Nummelan apteekista entisessä Auran talossa. Kuva on vuodelta 1992.

Lohjantien alku Keskipisteeltä päin. Kuva on otettu vuonna 1971, kuvaajana Heimo Harju.

Toisen apteekkarin, Terttu Kohosen tullessa taloon vuonna 1985, oli kiinteistö jo siirtynyt SYP:n omistukseen. Pankki teki peruskorjauksen talossa ja otti entisen apteekin tilat omaan käyttöönsä. Terttu Kohonen vuokrasi tilat apteekille Asemantien puolelta. Ikänsä perusteella apteekkari Kohonen joutui luovuttamaan apteekkioikeudet vuonna 1993. Uusi apteekkari Liisa Ristola halusi siirtää apteekin toiseen paikkaan, joten hän lunasti Terttu Kohoselta vain apteekin lääkkeet. Henkilökunta siirtyi myös uuden apteekkarin palvelukseen.

Terttu Kohonen jatkoi vielä liiketoimintaa Asemantien varrella syksyyn 1997 saakka, jolloin vuokrasopimus pankin kanssa päättyi. Kohosen liikkeessä Seitsenkulman galleriassa oli taidenäyttelyjä, kahvila ja luontaistuotteiden myymälä. Gallerian toiminnassa oli mukana myös hänen taiteilijatyttärensä. Taidegalleria siirtyi jossain vaiheessa galleristin kotiin Juhanintielle.

Apteekki muutti näistä tiloista Vihdintien alkupäähän taloon, missä nyt on Länsi-Uudenmaan Säästöpankki ja Valintatalo.

Nummelan ensimmäinen apteekki avattiin  entisessä Auran liiketalossa vuonna 1968. Kuva on otettu 1970-luvun puolivälissä.

Osuusliikkeen siirryttyä uusiin toimitiloihin oli talon länsipäässä entisen kangasosaston paikalla aluksi Aira Petrellin parturikampaamo. Tähän liike siirtyi Louhen liiketalosta Asemantien ja Pisteenkaaren kulmasta. Viimeksi Petrellin kampaamo oli Lea ja Martti Vimanin talossa.

Kampaamon vieressä entisen kirja- ja paperiosaston tiloissa oli jonkin aikaa Tele-Sirkka niminen televisio- ja kodinkoneliike (omistaja Aarno Sirkka). Myyjänä siellä toimi Paavo Kastus.

Huhtikuussa 1967 Kalle Vihtkari avasi valokuvausalan liikkeen entisen siirtomaatavarakaupan tiloissa Asemantien ja Keskipisteen puoleisessa kulmassa. Vuosina 1975-1981 liike toimi Vihdin Sähkö Oy:n talossa ja siirtyi joulukuussa 1981 nykyiselle paikalleen alkuperäiseen Eroittajan taloon.

Nummelan VPK:n 40-vuotisparaati ohittamassa Auran liiketaloa vuonna 1968.  Vihtkarin valokuvausalan liikkeen kyltti  näkyy kulman ikkunoissa. Kulkueen eturivissä vasemmalla Tenho Öblom, lipunkantajana Veikko Laine ja hänen vieressään oikealla Heikki Aho. Heidän takanaan marssii Nummelan VPK:n päällikkö Heikki Louhi.

Vuonna 1975 tähän liiketilaan muutti viereisestä huoneistosta Harry ja Leena Åkermanin Hiidenkello-niminen kello- ja kultasepänliike. Tähän rakennukseen entisen maito- ja leipäkaupan tiloihin Hiidenkello oli tullut myös huhtikuussa 1967 toimittuaan sitä ennen kesäkuusta 1966 lähtien vieläkin jäljellä olevassa puutalossa osoitteessa Vihdintie 1.

Tästä funkistalosta kelloliike siirtyi Eroittajan uuteen rakennukseen, joka valmistui vuonna 1979.

Kelloliike Hiidenkellon näyteikkuna

Vuonna 1967 oli kelloliikkeen vieressä entisen lihaosaston tiloissa Sirkka Silvennoisen kukkakauppa. Rouva Silvennoinen oli ammatiltaan puutarhuri ja piti puutarhaa Kopun tilalla harjun takana. Tästä talosta liike siirtyi myös vuonna 1979 uuteen Eroittajaan, missä omistajan tytär Maija Kuusisto jatkoi äitinsä jälkeen yrittäjänä. Kukkakaupan jälkeen tähän tilaan tuli Tarja Murron kampaamo Romeo.

Vuonna 1971 osuusliike Aura avasi elintarvike- ja grillikioskin entisen lihaosaston kohdalla. Kioskin hoitajana toimi Maija Saari. Myyjänä siellä olivat mm. Sanna Alanko ja Elina Marttinen. Kioski toimi vielä ainakin 80-luvulla.

SYP:n aika

Vuonna 1982 Auran kiinteistö myytiin SYP:lle ja suunnitelmissa oli rakentaa uusi liiketalo entisen paikalle. Purkamisen motiivina oli, että talo haittasi liikennettä, kun se aikanaan oli rakennettu osittain tiealueelle. Vuonna 1985 Valtioneuvosto antoi tälle funkistalolle suojelupäätöksen. Päätös edellytti että talon julkisivu säilyy ennallaan, mutta sallii mahdollisuuden lisärakentamiseen.

Kiinteistöä laajennettiin suojelupäätöksen sallimissa rajoissa vajaalla 300 neliömetrillä nykyisen K-kaupan puolelle ja talon jatkeeksi rakennettiin erillinen liikekiinteistö Asemantien varrelle.

Kunnostetussa vanhassa osassa on edelleen alkuperäiset suuret näyteikkunat, sileät seinät sekä pyöristettyjä muotoja. (Kirsti Kuuselan toimittamasta kirjasta ”Taloja ja tekijöitä” ss. 90-91)

SYP:n uudistettu pankkitalo avattiin 25.9.1987. Pankki toimi entisen maito- ja leipäosaston tiloissa. Pankilla oli kokoustilat talon yläkerrassa. Pankin johtajana oli tuolloin Mauri Pukarinen. Hän kuoli vuonna 1992.

Erilaisten pankkifuusioiden jälkeen rakennus on siirtynyt yksityisomistukseen.

Matalassa osassa toimii vuodesta 1991 lähtien Vihdin liikenteen omistama Nummelan matkatoimisto. Sen toimistopäällikkö Helena Kuosmanen oli jo vuoden verran samassa liiketilassa toimineen Vihdin matkatoimiston palveluksessa. Jo ennen näitä matkatoimistoja oli Nummelassa kuitenkin toiminut Pirjo Kuusisen  tammikuussa 1978 perustama Turistipiste Oy niminen yritys, joka aloitti toimintansa nykyisen Eroittajan kiinteistön paikalla olleen omakotitalon yläkerrassa. Kun uutta Eroittajaa rakennettiin, liike toimi ”Kallen kauppatalon” yläkerrassa ja siirtyi sitten osuusliike Auran funkistaloon, kun Hiidenkello siirtyi uuteen Eroittajaan. Auran talosta Turistipiste siirtyi nykyisen Yöjalan toimiston paikalle. Pirjo Kuusinen lopetti yrityksensä toukokuussa 1990. (Kertonut Pirjo Kuusinen 10.11.2003)

Naisten vaatetusalan liike Golden Fish toimi 1990-luvun alkupuolella entisen maitokaupan tiloissa, mistä sekin sitten siirtyi Eroittajan liiketaloon.

Rouva Alli Keränen avasi kemikalioliikkeensä Annastiinan joulukuussa 1966 Nummelan silloisen Osuuskassan talossa (alkuperäinen Eroittaja, nykyinen Kulmala). Tässä talossa keskellä silloista Nummelaa kemikaliokauppa toimi kymmenisen vuotta. Alkuvuosina liikkeessä myytiin varsinaisten kemikaliotuotteiden lisäksi myös paperitavaraa, lehtiä sekä leikkikaluja. Tästä vanhasta rakennuksesta Annastiina muutti uuteen Eroittajan liiketaloon ja sieltä taas noin kymmenen vuoden kuluttua entisen osuusliike Auran funkistalon , ns. Pisteen talon matalaan osaan. Vuonna 1992 rouva Keräsen tytär Päivi Svahn ryhtyi jatkamaan liikkeen hoitoa. (Luoteis-Uusimaa 13.12.1996).

Yläkerrassa on jossakin vaiheessa ollut myös Jyrki Lankisen Mittatie-niminen toimisto.

Talon nykyinen omistaja on Huoltokolmio Oy.

Huoltokolmion aika

Funkis-Aura siirtyi Huoltokolmio Oy:n omistukseen vuonna 2000.

Vihdin työvoimatoimisto vuokrasi Asemantien puoleisen alakerran tilat ja toisen kerroksen tilat kokonaisuudessaan. Yläkertaan SYP:n aikana rakennetut kokoustilat ja edustustilat purettiin ja tilalle rakennettiin toimistohuoneita. Ainoastaan pankin aikaiset henkilökunnan sosiaaliset tilat jäivät samaan käyttötarkoitukseen.

Vihdin työvoimatoimisto toimi tiloissa helmikuun 2013 loppuun saakka. Työvoimatoimiston palvelut Nummelassa lopetettiin ja  siirrettiin Lohjan työvoimatoimistolle.

Syksyllä 2003 tässä tilassa oli Kulti-Kaihdin niminen viihtyisä kahvio. Samassa matalassa siivessä pihan puolella oli Elix-niminen parturi-kampaamo. Aikaisemmin tässä huoneistossa on ollut mm. kiinalainen ravintola.

Funkis-Auran kellarikerroksessa aloitti v. 1993 Soile Kukkolan kuntosali Nummelan Kuntopiste. Yrityksen toimipaikka oli tässä kymmenen vuotta. Vaikka tilat olivat pienet laajensi omistaja toimintaansa perustamalla aerobic ja fitness liikuntakeskuksen kaikenikäisille. Ryhmäliikunta siirtyi 1.4.2002 Länsi-Uudenmaan Osuuspankin toiseen kerrokseen Vihdintie 3:ssa. Kuntosalitoiminta siirtyi 1.11.2003 Osuuspankin pohjakerroksen tiloihin, jossa on ajanmukaiset kuntolaitteet, uima-allas ja sauna. Kaikenikäiset nummelalaiset ovat löytäneet tiensä tähän viihtyisään ja tehokkaaseen kuntokeskukseen.

Funkis-Auran kellarikerroksen tilat olivat lyhyen ajan tyhjänä Soile Kukkolan kuntosalitoiminnan siirryttyä Länsi-Uudenmaan Osuuspankin kiinteistöön Vihdintien varrelle. Osto-ja myyntiliike Monimarkkinat, jonka omistaa Kari Simolin, aloitti toimintansa kellarikerroksen tiloissa vuonna 2005. Tänne yritys siirtyi Vihdin Sähkö Oy:n entisen varastorakennuksen tiloista Vihdintien varrelta (Vesala kiinteistöstä). Toiminta jatkui vuoden 2007  kesäkuulle saakka, jolloin Monimarkkinat-yritys siirtyi  viereisen Pisteen liiketalon alakertaan. Yritys toimii siellä samoissa tiloissa edelleen.

Näissä tiloissa aloitti toimintansa Raili Saloviinin omistama Gallery Golden Point. Saloviin järjesti tiloissa vaihtuvia taidenäyttelyjä aina vuoden 2011 lopulle saakka. Toimintaan kuuluivat myös kehystystyöt.  Osassa tilaa jatkuu edelleen Galleryn taide-ja kehystystoiminta. Osa kellarikerroksen tiloista on varastona.

Kahvila IL Punton kulma Funkis-Auran sisäpihan puolella. Kuvassa näkyy myös Asemantien varrella olleen portin toinen graniittipylväs. Kuvannut Ritva Miettinen syyskuussa 2013.

Näitä tietoja ovat antaneet Veikko Helle, Kauko Kallio, Aune Miilumies, Henny Hynnälä (o.s. Heino), Irja Kullaa, Leena Åkerman, Reijo Vainio, Sampo Laakso, Mikko Yli-Rosti, Stina Hällfors, Eira Karttunen, Terttu Alanko, Mikko Långström, Helena Kuosmanen, Pirjo Lehtonen, Terttu Kohonen; koonnut Ritva Miettinen

 Huoltokolmion ajan täydentäviä tietoja antanut Raili Saloviin.