Entinen Lohjantie

Päivitetty 16.2.2017



MARJARINNE

Lohjantie 45

 

Tietoa talosta  

Lohjantielle, nykyisen no. 45 kohdalle, valmistui vuonna 1956 rapattu kivitalo. Tontti oli n. 3400 m2 ja sijaitsi rinteessä. Paikka sai nimen Marjarinne, tontti oli ostettu Hänniseltä. Sirkka ja Kosti Nieminen rakensivat talon pääasiassa omin voimin, hartiapankki-periaatteella. 

 
Taloa rakennetaan kesällä 1954. Kuvassa Sirkka , Marja ja Kosti. 

Talo oli kolmikerroksinen ja siellä oli keskuslämmitys pattereineen. Kellarissa oli sauna pukuhuoneineen, ruokakellari sekä "pannu", jossa poltettiin koksia ja antrasiittia. Myöhemmin siirryttiin öljyyn. Kellarissa oleva autotalli oli ensin tyhjillään, koska autoa ei perheellä ollut. 

Kellarista noustiin rappusia pitkin keittiöön, siellä oli sininen muovimatto lattiassa. Sininen väri toistui kaappien ovien vetimissä, ovet itsessään olivat valkoiset. 

Olohuoneessa oli ruskehtava korkkimatto, joka melko pian sai päälleen vihertävän kokolattiamaton, huovasta. Näin lattia saatiin entistä lämpöisemmäksi. Olohuoneen pitkä takaseinä oli tapetoitu suurikukallisin lilja-tapetein, muodikasta siihen aikaan. Olohuoneeseen Kosti muurasi punatiilisen avotakan, johon Erkki Långström taiteili kuparisen reunalistan. 

Yläkerta käsitti kaksi makuuhuonetta alkoveineen.

 
Keskellä Marjarinne, vasemmalla Maija ja Paavo Tajasen talo.

Pihapiiri  

Myöhemmin Marjarinteen pihaan rakennettiin punavalkoinen leikkimökki sekä grillipaikka talon sivuun, rinteeseen. 

Talon valmistumisen jälkeen aloitettiin pihan suunnittelu sekä kasvien istutus. Piha kerrostettiin kahdeksi tasoksi, ylätasanteella kasvoivat punaiset ruusut, harsokukat ja hopeahärkkimättäät. 


Marjarinteen ruusut 

Alapihalle muurattiin pieni lampi luonnonkivistä. Sitä ympäröivät keltaiset päivänliljat sekä siniset iirikset. Talon "verantaa" köynnösti villiviini. 


Konstaapeli Kosti Nieminen talonsa edessä. 


Puutarhan kasvimaasta ruokapöytään valmistuivat perunat, porkkanat, punajuuret, mansikat, vadelmat sekä herukat. Suuret kurpitsat lehtineen peittivät kompostin. Kurpitsapikkelssi olikin Sirkan tekemänä hyvä liharuokien seuralainen. 


Kesällä 1956 Sirkka ja tyttäret Eeva-Kaarina ja Marja pihalla Lindforsin Pörri koiran kanssa. 

Talon asukkaat 

Sirkka oli suutari Kallion ja vaimonsa Idan pesueen nuorin tytär (s. 1924, k. 1984). 


Siskokset Maija-Liisa ja Sirkka Kallio Keskipisteellä kesällä 1944. 


Sirkka keväthangilla vuonna 1945. 

Sirkka toimi nuorena Nummelan puhelinkeskuksen hoitajana ja silloisessa Vihdin sairaalassa apuhoitajana sekä myöhemmin monta vuotta Luontolassa hoitajana. 

 
Sirkka Vihdin sairaalan edessä. 

 
Luontolassa vuonna 1963, vieressä Rose Eskelin

Kosti Nieminen (s.1920, k. 2004) oli kotoisin Etelä-Hämeestä, Tammelan Liesjärveltä. Hän oli kahdeksanlapsisen maanviljelijäperheen nuorin poika. Osallistuttuaan sekä jatko- että talvisotaan, hän kävi poliisiopiston ja toimi Liikkuvan Poliisin palveluksessa, missä hän oli ensimmäisiä moottoripyöräpoliiseja Suomessa, sekä Vihdin että Nummelan poliisina. Eläkkeelle hän jäi Lohjan nimismiespiiristä ylikonstaapelina. 


Länsi-Saksalainen BMW/-600cm3. Nopeus n. 160km/t. Bensankulutus n. 4ltr/100. Bensasäiliö 12 ltr. Hinta 600 000:- + radio ja muut laitteet, joiden hinta mahdollisesti noin 100 00 :- 

Naimisiin menonsa jälkeen v.1947, Niemiset asuivat Sirkan veljen, Olle Kallion perheen omakotitalon yläkerrassa. Sinne Kosti oli rakentanut keittiön ja kamarin, sekä sisävessan. Perheen kasvaessa kahdella tyttärellä, tarvittiin väljempää asumistilaa ja silloin rakennettiin Marjarinne. 


Olle Kallion pihalla. Ollen Peugeotissa, Annukka ja Sirkka-Liisa Kallio, Paula ja Kaija Kallio, Marja ja Eeva-Kaarina Nieminen, Pirjo Lindfors, katselemassa Sirkka Nieminen. Kuva vuodelta -54. 

Perheeseen kuuluvat tyttäret, Eeva-Kaarina (s. 1949) ja Marja Elise (s. 1951). Eeva-Kaarina Lehmusto asuu Lohjalla. Marja Elisa Bergman työskenteli monia vuosia Helsingissä ja asui Lauttasaaressa, v. 1983 hän muutti Etelä-Ruotsiin, Skåneen. 


Marja rippipäivänä v. 1966 Lohjan Vivamossa. 



Autotalli  

Kellarissa olevan autotallin ollessa tyhjillään, vuokrasi paikallinen radiokauppias "Tele-Sirkka" sen varastokseen. Siihen aikaan teki televisio tuloaan Suomeen. Niinpä Tele-Sirkka toimitti Niemiselle television, joka oli siihen aikaan suuri ihme. Uteliaita kyläläisiä riitti aparaattia katsomaan. Sirkka keitteli keittiössä kahvit katsojille. Tytär Eeva-Kaarina muistelee, että tv:stä näkyi Tallinnan ohjelmaa. "Sotamies Sveikin seikkailut" ja ehkä Tes-visio. Meillä taisi olla Nummelan ensimmäisiä vastaanottimia. 


Harrastuksia 

Sirkka oli taitava käsistään ja omasi muiden "Kallioisten" tavoin taiteellista silmää. Neulepuseroita, -sukkia, -takkeja, jopa leninkejä Sirkka kutoi perheelleen. Hän teki itse joulu- ja pääsiäiskoristeita, maalasi posliinia, virkkasi sekä kokeili ruuanlaitossa omia mausteseoksiaan. Esko Karvisen johtamassa kuorossa hän lauloi vuosikausia. Sienestys ja marjastus veivät syksyiseen luontoon. 

1960-luvulla Sirkka Nieminen osti Helmi Väätäseltä pienen kangas- ja lyhyttavaramyymälän, joka sijaitsi silloisessa vanhassa Eroittajassa. Siitä sai alkunsa Sirkan Soppi, joka myi muotia naisille. 

Liikkeestä tuli Sirkan elämän suola. Hän omasi psykologista ja muotitietoista silmää ja sai liikkeen menestymään. 

Sirkan jäädessä eläkkeelle Lohjalla perheineen asuva vanhempi tytär, Eeva-Kaarina Lehmusto osti Sirkan Sopen. Hän luotsasi sitä aina vuoteen 1990, jolloin myi sen nummelalaiselle yrittäjälle. 

Kosti Nieminen oli innokas hiihtäjä, niin että palkintoja kertyi lusikoista pokaaleihin. Maakuntahiihdoissa oli erään kerran pääpalkintona taiteilija Kaapo Rissalan maalaama työ "Hiidenvesi". Teos on nykyään nähtävänä Kaarikodissa, jonne Eeva-Kaarina Lehmusto ja Marja Bergman sen lahjoittivat. 

 
Ampumahiihtokilpailut vuonna 1964. Kosti tähtäämässä. 


Korjaus- ja remonttitaitoinen Kosti oli monen tutun apuna remonteissa ja rakennuksilla. Kalastus oli myös lähellä Kostin sydäntä. Mukava ja innokas kalakaveri löytyi läheltä, Kauko Kallio, Sirkan veli. Jo aamuvarhaisella olivat kalakaverukset verkkoja kokemassa, mukana Kaukon vaimon maukkaat eväät. Ja kun kalaa tuli, siitä saivat osansa niin sukulaiset kuin naapuritkin. Vielä ikämiehinäkin Kosti ja Kauko jaksoivat Hiidenvedellä käydä.

Lapsenlapset 


Kosti Eeva-Kaarinan poikien, Jan ja Tommi, kanssa Marjarinteen rappusilla 1981


Marjan tytär, Anna, Kostin kanssa Marjarinteen pihakeinussa 1985. 



Naapurit

Kaikilla Ida ja Akseli Kallion tyttärillä oli intoa ja taitoa laittaa puutarhojaan.
Kummitätini, Anna-Liisa Lindforsin (o.s. Kallio) piha oli kukkamerenä. Se oli niin ihana ja sävy sävyyn suunniteltu, että monet ohikulkijat jäivät sitä ihastelemaan. Sisarukset asuivat vain parinsadan metrin päässä toisistaan Lohjantiellä. Tätiä kutsuimme Anskuksi. 

Äitini toinen sisko oli Maija-Liisa Tiilikainen (o.s. Kallio; kutsuttiin Maikuksi). Hänen talonsa pihapolkuja reunustivat tummansiniset sarviorvokkimättäät. Polut olivat kuin viivoittimella vedetyt ja köynnöskrassit talon seinustalla kiipeilivät melkein ikkunalautoihin asti, muistelee Eeva-Kaarina. 

Sirkan kuoltua v. 1984, Kosti asui vielä viitisen vuotta Marjarinteessä. Talo oli iso yksin asuttavaksi ja Marjarinne myytiin keväällä 1989. 

Talo on paikoillaan Lohjantien varressa. Sen tontille, Lohjantien reunaan on rakennettu pari vaaleaa kivitaloa. 


Marjarinteen tontin uusia taloja lähellä Lohjantietä. Taustalla puiden katveessa näkyy Marjarinteen vanha talo. Kuvannut Reijo Jalava marraskuussa 2015.

Eeva-Kaarina Lehmuston antamista tiedoista koonnut Eeva-Liisa Tapio. Kuvat ovat perheen kokoelmista ellei toisin mainita.