Nummelan kylähistoria      Meritie

Tehty 27.11.2014



Pekka Laustio,
elämää omal mäel

 




Laustion Pekka on seurannut Nummelan elämää keskustan aitiopaikalta.

- Täs Tuusan mäes olen koko elämäni eläny.

- Kävin Helsingissä Mehiläisessä syntymässä ja pari pitempää rupeamaa olin poissa armeija- aikoihin. 11 kuukautta vietin Niinisalossa ja puolitoista kuukautta olin Rovajärvellä tykistöleirillä.

Poissaoloihin rakkaasta kotipitäjästä Laustio listaa osittain myös Lohjan lyseon ajan.

- Viikot olin Lohjalla Nahkurinkarul kortteerissa, mutta lauantaisin tultiin sit taas kotia.

Lohjasta tulikin Laustiolle lähes yhtä tuttu paikka kuin Nummelasta.

- Paremmin tunsin Lohjan kuin Vihdin kirkonkylän tai Ojakkalan.

Juuri niihin aikoihin Lohjan kauppala kehittyi, suurimmat kadut saivat asfalttipäällyksen.

- Kesäisin oli hienoa ajaa uusilla teillä koulumatkat polkupyörillä. Lauantaisin tarakalla oli hirveesti tavaraa. Maanantai- aamuna oli taas lährettävä aikaisin liikkeelle, jotta ehdittiin kahreksas kouluun.

Ensi vuonna 80 vuotta täyttävä Laustio muistaa hyvin sota-ajan.

- Nummela oli silloin kuin varuskuntakaupunki. Työväentalolla ja seurojentalolla oli sotilaita. Lentokenttä oli armeijan käytössä, täältä lähtivät pommikoneet, hävittäjät ja tiedustelukoneet eteenpäin.

Pikkupoikia lentokenttä kiinnosti ja sen tapahtumat tulivat tutuiksi.

- Kerran yksi suomalainen kone teki pakkolaskun lumihankeen. Lentäjille ei käynyt kuinkaan, seisoivat vain kentällä tanakasti paksu turkki päällä.

- Tuusan paras hevonen toi lentokoneen palasina rautatieasemalle, josta ne kuljetettiin eteenpäin. Vanha Janne Wehman oli ohjaksissa.

- Kerran lentokenttä toimi elokuvan kuvauspaikkanakin. Se markkeerasi meksikolaista maisemaa, jossa aikansa suurten näyttelijöiden kuten Regina Linnanheimon ohella muutama nummelalainenkin pääsi avustajana näyttelemisen makuun.

Vanhan Tuusan, nyt jo puretun päärakennuksen vintti toimi sodan aikana armeijan varastona. Vintti oli täynnä raskaita, tarvikkeita täynnä olleita puulaatikoita.

- Se oli velvoite antaa tilaa yleiseen käyttöön. Tuusan talo oli iso ja tarpeeksi lähellä keskustaa.

Myös Helsingin suurpommitukset näkyivät Nummelaan saakka.

- Oli kuulas talvinen ilta, tultiin just papan kanssa saunasta. Kallion päältä näkyi kun ilmatorjunnan valonheittimet valaisivat taivaan.

Vaikkei sodan todellinen karmeus lasta Nummelassa koskettanutkaan, jouduttiin joskus ilmahälytysten vuoksi juoksemaan kellariin turvaan.

- Kyllä täälläkin pelättiin, että Nummelaa lentokentän vuoksi pommitetaan.

Laustion elämän muistoissa kulkevat monet vanhoille nummelalaisille tutut hahmot. Oma isä oli monen polven vihtiläinen, äidin puolelta Laustio on Pohjanmaalta tullutta Tuusan sukua. Faabu, äidin isä eli pienen pojan suussa Papuliksi muuntunut pappa, on ollut yksi tärkeistä Nummelan rakentajista. Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina hänet tunsivat Nummelassa kaikki.

- Papuli oli hyvä maanviljelijä, mutta myös liikemies, joka perusti Nummelaan Auran. Muutamat maatilojen isännät kaipasivat kylälle kauppaa, joka myy tarvikkeita maanviljelijöille ja muille asukkaille, ja samalla ostaa ja välittää maatilojen tuotteita eteenpäin.

Papulista tulikin hyvä kaveri Auran toimitusjohtaja Konsta Revon kanssa. Yhdessä istuttiin iltaa jos joskus otettiin yhteenkin.

- Papuli, nuuka mies, joka oli Auran johtokunnassa ojensi kerran Konstaa ”et sää tilaat tänne liikaa tavaraa, ei noin parane toimia”.

- Konsta siihen vain tokaisi, että ”jos myydään ei oota, niin silloin ei kassakone kilise”. Sen jälkeen pappa oli ihan hiljaa.

Papuli oli perustamassa myös Osuuskassaa, myöhemmin Osuuspankkia. Oma poika ei näistä tehtävistä niin perustanut, mutta Pekka jatkoi vuosia Papulin viitoittamissa luottamustehtävissä.

Oman elämäntyönsä Laustio teki maanviljelijänä. Papuli olisi halunnut tyttärenpojastaan jatkajansa. Vävy kun oli enemmän automiehiä.

- Isä ajoi linja-autoa ja taksia ja hankki yhdessä vaiheessa myös kuorma-auton, Dodgen Saarnin Alkun ja Nurmen Topin kanssa.

- Alkul eikä Topil ollu kummallakaa ajokorttia, joten ainoaksi ammattikuskiksi jäi isä.

- Vanha pappa meinas et eihän tilan hoidosta tule mitään kun vävy vaan autoja ajelee. Pappa sai kuitenkin isän vikiteltyä isännäksi ostaessaan tilalle Fordsonnin traktorin.

Muutaman vuoden maatila oli Pekan vanhempien hoidossa, mutta sen jälkeen tila sai Papulin kaipaaman nuoren isännän.

- Olen nähnyt maanviljelyksen kehittymisen. Ensin aloitettiin hevosilla ja sitten siirryttiin leikkuupuimureihin, jotka oman työsarkanikin aikana kehittyivät valtavasti.

Maanviljelystöihin Laustio otti osaa lapsesta saakka.

- Lapsena tein maatilalla kaikkea, pellolla oltiin muiden mukana heti koulupojasta lähtien. Samalla siellä oppi miten maatilalla toimitaan.

Nuorena miehenä kaivattiin toki huvituksiakin. Nummenkylässä ja vanhan Turuntien Kalliopirtillä käytiin tanssimassa. Joukola oli koko kylän seurojentalo, jossa harrastettiin liikuntaa ja käytiin mm. elokuvissa.

- Itse en aina päässyt eläviin kuviin ennen kuin olin käynyt Papulin kanssa vanhalla, nyt jo puretulla rukoushuoneella jumalanpalveluksessa. Tänä päivänä rukoushuoneen nurkilla seisoo Nummelan ensimmäinen kerrostalo, Huhtapekka.

- Papuli lahjoitti Joukolalle tontin ja se tehtiin talkoovoimin. Moni maatila antoi rakennusmateriaaliksi puutavaraa.

Joukolalle kävi kuitenkin surkeasti. Vintille laitettiin sahanpurua, joka oli märkää ja painavaa. Välikatto sortui. Rakennus kyllä korjattiin, mutta lopulta se purettiin uuden Osuuspankin tieltä.

Muuten pojat nauttivat liikunnan iloista. Enäjärven rantaan tehtiin jääkiekkokenttä ja järven takana oli hyppyri, jossa harrastettiin mäkihyppyä.

Kesäisin nuori väki kävi uimassa Nummenkylässä tai Yli- Rostin ja Hemmilän rannoilla.

- Kylän kuulumiset vaihdettiin lippakioskilla, joka myöhemmin toimi Långströmin Arvon huoltoaseman koppina ennen kuin paikalle rakennettiin suurempi asema.

- Muistan kun huoltoasemaa rakennettiin. Lährin aamulla Olkkalaan maanviljelyskouluun Varppurillani. Ajoin työmaan läheltä niin, että renkaaseen meni naula ja kumi puhkesi. Vaihdoin sitten vararenkaan ja jatkoin matkaa.

Omat ongelmansa Nummelalle aiheutti myös rautatiesillan rakentaminen.

- Ennen siltaa rautatien kohdalla oli puomi ja sen jälkeen valot. Rakennusvaiheessa kaikkien jalankulkijoitten piti kiertää keskusta kaukaa ja autollakin piti ajaa Härköilän tien kautta. Silloin oli vielä rospuuttokeli ja koko piste oli yhtä mössöä.

Papulin kunnioituksesta Nummelassa kertoo kenties vanhan Wehmaniin lause kun hän rakennustyömaata katsoessaan tokaisi:

” Jaa-a, ei sitä tämmöst tehtäis jos vanha Tuusan Kalle viel eläis. ”

- Hän taisi meinata että Tuusan Papuli oli ihan kaikkivoipainen, naurahtaa, Laustio.

Jos Papuli kulkee yhä vanhojen nummelalaisten muistoissa, kaipaa Laustio itsekin entisajan kylän henkeä.

- Eihän tämä kylä ole enää ollenkaan sama kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Kaikki omat pellotkin ovat jääneet Citymarketin ja Prisman alle. Ympärillä on paljon ihmisiä, täysin vieraita kasvoja, sanoo Pekka Laustio.

- Kaipaan sitä Nummelan sunnuntai- päivää, pyhäpäivän rauhaa, jolloin lehmät olivat hiljaa laitumella ja ympärilläni tuttu pieni kylä.




Teksti Mari Vainio