Työväentalolta Kaarikeskukseen ;

PISTEENKAARI 7

 Päivitetty  8.9.2009



ERKKILÄ




Erkkilä talvella 2009. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.


Toivo Johannes Lintumaa (*1906 Karinainen) tuli osuusliike Auran perustamisen aikoihin Vihtiin vuonna 1930. Hän toimi liikkeen apulaisjohtajana. Auran 30-vuotisjuhlien aikoihin hän oli ainoa liikkeen perustamisesta asti palveluksessa ollut henkilö. Apulaisjohtajan työhuone oli ns. Vanhan Auran eli liikkeen maatalousosaston rakennuksessa. Ennen eläkkeelle siirtymistä Toivo Lintumaa ehti työskennellä vähän aikaa radan eteläpuolelle rakennetussa Aura Sokoksessa, joka avattiin vuonna 1966. Muutaman kuukauden Toivo Lintumaan työhuone oli uudisrakennuksen käytävän perimmäisenä.


Osuusliike Auran johtokunnan jäseniä. Vasemmalta John Hänninen, Pellervo Huitu, Konsta Repo (puh.joht.), Erkki Palojärvi ja Toivo Lintumaa. Kuva on julkaistu Auran 30-vuotisjuhlajulkaisussa vuonna 1959. Sen omistaa Anneli Repo.

Osuusliike Auran apulaisjohtaja Toivo Lintumaa.

 



Vuonna 1934 Toivo Lintumaa solmi avioliiton Lempi Maria Nordgrenin kanssa (* 1905 Vihti). Lempi oli toiminut 1920-luvun alusta lähtien Vihdin puhelinosakeyhtiön puhelinkeskuksen hoitajana. Vuodesta 1934 hän toimi Nummelan puhelinkeskuksen hoitajana. 14 vuotta hän hoiti kaikki yövuorot yksin, kesälomia lukuunottamatta. Lintumaiden koti oli puhelinkeskuksen talossa nykyisen Sentraalipolun varrella.

Tähän kotiin syntyi kaksi poikaa: Erkki Kalevi Johannes (*1936 Vihti) ja Reijo Olavi Antero (*1943 Vihti). Erkki kuoli vuonna 1950. Antero muutti v. 1966 Vantaalle.


Puhelinkeskuksen rakennuksesta perhe muutti osuusliike Auran maatalousosaston yläkertaan vuonna 1948. Martta Jalava on kertonut, että perheen lapsista huolehti Lempi-rouvan sisar Edit Nordgren. Reijo Vainio on puolestaan kertonut, että perheen kotiapulaisena työskenteli josssain vaiheessa  myös  Mari-niminen nainen, jota kylällä kutsuttiin yksinkertaisesti Lintumaan Mariksi.

Perhe joutui käyttämään liikkeen pihapiirissä, aivan radan vieressä olevaa saunaa. Omasta pihasta ei ollut tietoakaan. Lapset leikkivät myöhemmin rakennetun autotallin tienoilla aivan radan välittömässä läheisyydessä. Lintumaat toivoivat saavansa oman saunan ja pihan. Vuonna 1947 he ostivat Ridalin tilan omistajalta varatuomari Reino Kärävältä 1900 neliömetrin tontin Haapakylään johtaneen tien varrelta. Aluksi anottiin lupaa rakentaa tontille sauna ja leivintupa. Tiedetään, että Lempi Lintumaa oli kova leipomaan. Varsinainen asuinrakennus valmistui vuonna 1953. Kermankeltaiseksi maalatun lautarakenteisen talon rakensi kirvesmies Martti Salenius. Kaksikerroksinen asuinosa lisättiin kulmittain vanhaan saunaosaan.

Omalle tontille istutettiin paljon omenapuita, joista muutamat tuottavat vieläkin satoa Vihdin seurakunnan omistamalla alueella. Lähinaapuri Niilo Helle auttoi Toivo Lintumaata hedelmäpuiden hoidossa. Toivo Lintumaa ahkeroi puutarhassaan. Hän rakasti omenapuita.
Toivo Lintumaa oli mukava, hiljainen, työhonsä uppoutunut mies, joka ei sanonut pahaa sanaa kenestäkään. Hän pyrki aina sovittelemaan.  Lempi-vaimon kanssa hän kävi seurakunnan tilaisuuksissa. Lempi osallistui diakoniakerhon ja lähetyspiirin toimintaan. Monet vuodet hän toimi myös pyhäkoulunopettajana Nummelan rukoushuoneella.



Pitkäaikaiset pyhäkoulunopettajat Fiina Vilenius, Arvo Ropponen ja Lempi Lintumaa (edessä oikealla)  saavat tunnustuksen uskollisuudestaan rovastikunnallisessa pyhäkoulujuhlassa v. 1970.  Merkkien jakajina pastori Pentti Palonen ja pyhäkoulusihteeri Kerttu Ikävalko. Kuva on julkaistu Vihdin seurakunnan 500-vuotisjuhlajulkaisussa Keskeneräinen tehtävä sivulla 101 v. 2006.

Jatkosodasta Toivo Lintumaa kotiutettiin joulukuussa 1941. Talvella 1942 hän oli organisoimassa mottitalkoita, jotka pidettiin Haapakylään johtaneen tien (nykyisen Sentraalipolun) varrella nykyisen Seurakuntatalon tontin paikkeilla. Toivo Lintumaa oli Vihdin rintamiesten, myöhemmin Vihdin Aseveljien sihteeri.

Lyhyen aikaa Toivo Lintumaa oli myös Nummelan VPK:n sihteerinä. Nummelan Vesihuolto Oy:tä hän oli perustamassa vuonna1958.



Nummelan Vesihuollon perustamiskokouksen osanottajat:
edessä vas. Kauko Tapaninen, Johannes Jaarinen ja Arvo Långström;
takana vasemmalta Olavi Sainio, Antti Laakso, Viljo Kuula, Armas Schugge, Valle Jokisuu, Olli Ohlsson, Esko Helle, Toivo Lintumaa, Lauri Långström, Ahti Alén, Almus Metso, Konsta Repo, Taisto Virta, Vieno Svahn, Aarne Laustio ja Esko Karvinen. Kuvan omistaa Olli Karvinen.


Toivo Lintumaa kuoli marraskuussa 1977.

Lempi Lintumaa muutti Lohjantien varrelle Tallerivi-nimiseen rivitaloyhtiöön. Hän kuoli vuonna 1991.

Martta Jalavan muisteluja Lempi Lintumaasta.



Kuvassa vasemmalta Lempi Lintumaa, Raakel Salenius ja Impi Yli-Rosti vuonna 1982. Kuvan omistaa Anneli Repo.



Kuvassa vasemmalla Anna Repo, Lempi Lintumaa sekä oikealla Martta Forsberg. Kuvan omistaa Anneli Repo.

Vihdin seurakunta osti Erkkilän huvilan vuonna 1978. Nummelan seurakuntakeskus valmistui sen pohjoispuolelle vuonna 1969 Ridalin tilan omistajien kuolinpesältä ostetulle tontille. Erkkilän tontilla on säilynyt muutama Lintumaiden aikainen omenapuu. Erkkilä on varattu Nummelaan myöhemmin rakennettavan kirkon paikaksi.



Erkkilä maaliskuussa 2009. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.


Vuokralaisina Erkkilässä asuivat pitkään sellisti Hannu Kiiski ja hänen vaimonsa seurakuntalehtori Tuula Kiiski. Heillä on 3 tytärtä ja 2 poikaa. Nyt Kiisket asuvat rakentamassaan talossa nimeltä Vastarannankiiski  Enäjärven rannalla.

Lintumaiden tontin eteläpuolella, Vimanin tontin yläpuolella oli nummihiekkainen peltosarka, jolle sen omistajat Reino Kärävä, Toivo Lintumaa ja Konsta Repo aikoivat joskus rakentaa elokuvateatterin. Hanke ei toteutunut koskaan. Tämä tontti on osittain nykyisen Pisteenkaaren alla.

Tietoja antaneet: Martta Jalava, Leila Lilja, Anneli Repo, Reijo Vainio, Anja-Korpela-Ahola, Mikko Yli-Rosti. Koonnut Ritva Miettinen.

Pisteenkaari 7:n muut talot: Laukkanen/Purje ja Puistola
 

Pisteenkaari 5 Pisteenkaari 9