PERÄLÄ

Sassin perheen tyttäret Mervi Lemmetyinen ja Eeva-Liisa Tapio ovat kertoneet:

Kotitalo

Rakentaminen toteutettiin kesällä 1954. Perälä oli n. 3000 m2:n Tuusasta lohkotulla tontilla. Kulku tontille oli ensin Kuusikujalta (Kusikujalta) sähkölinjaa pitkin tontille. Myöhemmin tehtiin kapea tie Vihdintieltä Pirken ja Saleniuksen tonttien välistä meille asti. Alue oli ilmeisesti jo silloin merkitty tiealueeksi. Talo oli Nummelan ensimmäinen elementeistä tehty yksikerroksinen puutalo.

Mervi on muistellut: ”Kun eräänä päivänä lähdimme järvelle, oli kivijalka valmiina ja kun tulimme kotiin, oli talo kattoristikoita myöden pystyssä. Isä ja Saleniuksen Eino yhdessä valmistelivat taloa asumiskuntoon. ”

Perälä Mäntytieltä katsottuna. Kiertävän kuvaajan vuonna 1962 ottama kuva.

Talossa oli keittiö, kamari ja olohuone. Muuttaessamme taloon oli käytössä vain keittiö ja kamari. Erkki Salenius muisteli, että alkuvaiheessa muurauksen teki yksikätinen muurari Kalle Aaltonen. Olohuoneen uunin muurasi Kauko Laine. Lämmityksenä keittiössä oli hella, kamarissa ja olohuoneessa pystymuuri. Myöhemmin kamarista pystyuuni purettiin ja tilalle laitettiin pieni öljylämmitin. Keittiöön ja olohuoneeseen laitettiin sähköpatterit.

Talossa oli hyvä kellari, jonne mentiin keittiön lattialuukun kautta. Siinä kohtaa oli maaperässä savea ja se piti kellarin kylmänä kesälläkin.

Talo kuistin puolelta, pihalla Kauko ja portailla Vappu Sassi vuonna 1964.

Talossa ei ollut alkuaikoina sisävessaa. Meillä oli yhteinen ulkohuussi naapurin (Saleniusten) kanssa puolessavälissä taloja, nykyisen Mäntytien ja Loiskaajantien risteyksessä.

Kuva otettu nykyisen Mäntytien kohdalta Saleniuksen ja Pircklénin tonttien välistä. Mäen puolivälissä näkee että tie kaartaa oikealle Perälään. Koivujen takana häämöttää Perälän saunarakennus. Takana näkyy Laineen lato ja sen takana Eräkiven talo. Kuvassa Kimmo Salenius, Paula Laine ja Eeva-Liisa Sassi. Kuva on vuodelta 1959.

Kuva vuodelta 1964 samasta paikasta kuin edellinen kuva. Tässä näkyy jo
miten Mäntytie on avattu alas Kuusikujalle asti. Serkukset Armi Salenius
ja Eeva-Liisa pukeutuneina ”vanhoiksi”.

Eeva-Liisa Sassi kotitalon pihassa talvella 1968. Takana oman perheen sauna.
Vasemmalla Vihdintien varrella ollut Artola.

Saunarakennus

Asuinrakennuksen kulma sekä keskellä kuvaa saunarakennus. Takana näkyy Pirken/Pircklénin talo v. 1958.

Saunarakennus Mäntytieltä katsottuna v. 1970.

Ulkorakennus valmistui vuonna 1956. Se oli vastapäätä asuinrakennusta, piha-alue jäi väliin. Ulkorakennuksessa oli eteinen, josta mentiin yhdistettyyn pesu-löylyhuoneeseen, samasta eteisestä mentiin myös saunakamariin. Mäntytien puoleisessa päässä oli puuliiteri.
Kylmillään olleesta tilasta tehtiin saunakamari vasta vuonna 1966, jolloin siinä aloitti elämäänsä Eeva-Liisan nuori perhe ja myöhemmin Mervikin asui siinä.

Pyykkipäivän juttutuokio: Vappu-äiti saunan ovella ja hänen sisarensa Eeva Salenius. Edessä lapsenlapsen Anu Tapion nukenrattaat.

Urpo, Anu ja Eeva-Liisa Tapio jouluna 1967. Nuori perhe asui saunarakennuksessa vuosien 1967-1969 välisenä aikana.

Mervi Sassi opettaa sisarentytärtä Anua kävelemään keväällä 1968. Takana näkyy
Veikko Hellen sauna ja asuinrakennus Perälän pihasta katsottuna.

Rattaissa istuu Eeva-Liisan tytär Anu ja keinussa Mervi. Vasemmalla Perälän
saunarakennus, seuraavana Eino Saleniuksen talo ja oikealla puiden takana
Sievisen talo. Saunarakennuksen ja Anun myssyn välissä näkyy Saleniusten
ja Sassien yhteinen puucee. Kuva on vuodelta 1968, jolloin ulkohuussi ei ollut enää käytössä.

Kuoppanummentien naapurikerrostalon parvekkeelta otetussa kuvassa näkymä lähitonteille päin. Edessä Armas Virosen saunarakennus, seuraavana Veikko Hellen sauna ja takana Hellen perheen talo (Pohjanrinne). Puiden takana näkyy vähän Seurataloa.

Pihapiiri

Pihalla oli oma kaivo, jossa oli todella hyvää puhdasta vettä. Isä katsoi kaivon paikan varvulla. Kaivo ei ollut kuin viisi metriä syvä. Tontilla oli iso perunamaa, jossa oli todella hyviä perunoita, jotka kasvoivat hienossa hiekkamultamaassa. Pellolla oli myöhemmin myös omenapuita, joita isä itse oli kouluttanut villiomenapuunaluista ja omasta omenapuunoksasta. Eräs ananaskaneliomenapuu tuotti valtavan määrän omenia vuosikausia, oli keväällä upea näky kukkivanakin, saati kun se oli täynnä omenia.

Ananaskaneliomenapuu täydessä kukassa. Kuvassa Anu ja Kirsi Tapio vuonna 1977.

Tontti oli hiekkamaata, joten siellä ei kasvanut kunnolla mitään. Talon oikealla puolella etupihalla oli kukkapenkki, missä kukki ensin valkoinen sireenipensas ja myöhemmin runsaskukkainen pioni, muuta siinä ei oikeastaan viihtynytkään.

Sisarukset Mervi ja Eeva-Liisa Sassi Eeva-Liisan ripillepääsypäivänä 13.6.1965. Takana tontin ainoa kukkiva pensas, mutta sitäkin kauniimpi, valkoinen sireeni.

Vaikka kuinka olisi laittanut multaa penkkiin, muurahaiset tekivät vaihtokauppaa ja toivat hiekan tilalle. Kun talon kuoppa oli kaivettu ja siitä ylijäänyt hiekka oli talon ympärillä, se oli kuin kultaa, hienoa ja keltaista, mikä siinä oli leikkiessä pimmiautoilla ja hiekkalinnoja rakennellessa. Piha oli silloin melko puuton, joten siihen oli hyvä tehdä luistinrata ja hiihtolatuja.

Isä kaivamassa ojaa pihassa viemäri- ja vesijohtoa varten vuonna 1964. Työnjohtajina tyttäret Eeva-Liisa ja Mervi.

Perheenjäsenet

Vappu Laakso ja Kauko Sassi vihittiin Vihdin kirkossa vuonna 1947 ja hääjuhlaa vietettiin Nummelan työväentalolla. Kuvattu Pesosen kuvaamossa Lohjalla.

Isä : Kauko Kalervo Sassi syntynyt vuonna 1922 Viipurin maalaiskunnassa,
kuollut vuonna 1982 Vihdissä.

Isä tuli Nummelaan evakkona perheensä kanssa (vanhemmat Anton ja Hulda Sassi sekä kolme poikaa ja kaksi tyttöä). He majoittuivat ensin Ali-Rostille Turuntien varteen. Isä harrasti urheilua jo poikasena, mm. nyrkkeilyä. Nummelaan tultuaan hän liittyi Nummelan VPK:n. Hän oli aktiivinen VPK:lainen. Aina jos vaan oli mahdollista, hän lähti hälytyksen tultua palopaikalle. Hän kuului myös Vihdin kunnan palolautakuntaan. Isä oli mukana myös Nummelan työväentalon toiminnassa, toimien mm. työväenyhdistys Elon rahastonhoitajana, järjestysmiehenä erilaisissa tilaisuuksissa, urheilukilpailuissa. Isä oli ammatiltaan kirvesmies, hän työskenteli yhdessä mm. Eino Saleniuksen (äidin siskonmiehen) ja Erkki Saleniuksen (Einon veljen) kanssa. Einon kanssa he olivat tekemässä useita omakotitaloja Nummelassa. Viimeisinä vuosinaan hän oli Rakennusliike Pentti Raiskin palveluksessa.

Kauko Sassi täytti 50 vuotta 2.1.1972.

Äiti: Vappu Tellervo Sassi (o. s. Laakso) syntynyt vuonna 1925 Vihdissä, kuollut vuonna 2001 Vihdissä.

Äidin vanhemmat Kalle ja Fiina Laakso asuivat perheineen (4 tyttöä, kolme poikaa) Suvimäessä professori Taavi Hirnin piharakennuksessa nykyisessä Hiidenrannassa. Äiti oli tottunut viettämään paljon aikaa kesäisin järvellä, koska olivat niin lähellä Hiidenvettä. Äiti oli myös nuorena harrastanut urheilua ja etenkin voimistelua. Hän kuului Nummelan Kisaajiin, oli mukana työväentalon näytelmäkerhossa ja lauloi myös Nummelan kuorossa. Äiti oli käynyt nuorena kotitalouskoulun, hän työskenteli nuoruudessaan Nummelassa Vihdin Seudun ravintolassa (Sarkka). 50-luvulla ei ollut paljon tarjontaa vaatekaupoissa, joten vaatteet tehtiin paljolti itse. Nummelassakin järjestettiin kursseja joissa opetettiin vaatteiden ompelua. Myös äiti kävi tällaisen kurssin. Eeva-Liisa muistaa vieläkin lopputöiden näyttelyn, missä sisarukset olivat ”mannekiineinä” esittämässä, mitä äiti oli heille ommellut. Tämän kurssin jälkeen äiti työskenteli jonkin aikaa Ojakkalassa, Tukkutuotteella, ompelijana.

Jos pihalla ei kasvanut mitään kukkia, niin äiti sai verannan valossa ja lämmössä kasvamaan monena vuotena runsaskukkaisen verenpisaran. Kuvassa Vappu-äiti vuonna 1982.

Vappu Sassi täytti 50 vuotta 3.4.1975. Kuvassa myös tyttärientyttäret Kirsi Tapio ja Riitta Lemmetyinen.

Lapset : Mervi Kyllikki Lemmetyinen (o.s. Sassi, *1947 Vihti). Puoliso Matti Olavi Lemmetyinen (*1947 Kemijärvi). Lapset Riitta Janika Eloranta (o.s. Lemmetyinen, * 1972) ja Pirita Johanna Hämäläinen (o.s. Lemmetyinen, * 1975)
sekä
Eeva-Liisa Marjatta Tapio (o.s. Sassi, *1949 Vihti). 1. puoliso Urpo Kalevi Tapio (*12.3.1948 Vähäkyrö), kuollut 5.12.1988 Vihdissä. Lapset Anu Susanna Kettunen (o.s. Tapio, *1967) ja Kirsi Maaret Annika Soikkeli (o.s. Tapio, *1973)
2. puoliso Veikko Valtteri Toivonen (*17.8.1949 Turku), kuollut 15.8.2002 Vihdissä.

Sassin perheen tyttäret, vasemmalla Mervi, oikealla Eeva-Liisa. Kuva on otettu keväällä 1954.

Mervin rippijuhlapäivänä 7.7.63. Seisomassa vasemmalta Mervi, isä, äiti ja
Eeva-Liisa sekä istumassa mummu Fiina Laakso.

Me olimme Nummelan Päivännuorten toiminnassa mukana. Kaksostytöt Sirpa Lylylahti (o.s. Lehtonen) ja Sirkka Waara (o.s. Lehtonen) vetivät silloin tätä toimintaa. Kävimme leireillä ja kilpailumatkoilla ympäri Etelä-Suomea. Yhden matkan teimme jopa Savonlinnaan asti junalla, majoituimme kouluilla tai työväentaloilla.

Mervi ja Eeva-Liisa lähdössä hiihtämään. Latu kiersi tontin. Naapurin lasten kanssa pidimme hiihtokilpailuja, oikeanpuoleisesta ikkunasta hoidettiin lähetys / ajanotto, koska emme saaneet ottaa kelloa ulos. Kuva on vuodelta 1958.

Ystävyksiä Vihdintien nykyisessä liikennevaloristeyksessä. Seisomme Lohjantien puolella ja meidän takana tie jatkuu Vihtiin päin. Kuvassa vasemmalta Kimmo Salenius, Vesa Helle, Kaija Rosenqvist, Eeva-Liisa, Satu Rosenqvist sekä Aila Rosenqvist katkenneine suksineen. Kuva on vuodelta 1961.

Hiihto kuului talvisiin harrastuksiin. Nummelan Kisaajia edustaen kävimme myös eri paikkakunnilla Vihdissä. Työväentalolla oli talviaikaan joka sunnuntai-aamu hiihtokilpailut. Isä tervasi ja huolsi sukset ja kannusti kilpailemaan.

Kesät vietimme urheilukentällä, ensin keväällä kunnostaen kenttää ja myöhemmin harjoitellessa ja kilpailuissa. Mervi toimi aluksi harrastepohjalta Kisaajien voimisteluiltojen vetäjänä, myöhemmin hän sai lisäkoulutusta Pajulahdessa. Muutenkin harrastimme yhdessä Vihdintien nuorten kanssa kaikenlaista. Rosenqvistin, Sievisen, Saleniuksen, Laineen, Vaajoen lapset sekä Hellen Vesa kuuluivat joukkoomme. Pelasimme pesäpalloa nykyisen Nesteen kohdalla olleella Muuntajan tontilla. Laskimme mäkeä jyrkkäälinjaa tai loivaalinjaa pitkin. Loivalinja lähti nykyisen Nesteen kohdalta oikealle ja jyrkkälinja suoraan jyrkästi harjulle. Latuja kulki jo silloin pitkin harjua.

Lapsena kuljimme vanhempien mukana kesäisin järvellä, Hiidenvedellä, telttaillen. Nuorena retkeilimme myös keskenämme. Eräänä juhannuksenakin meitä oli 7 tyttöä telttaretkellä Papinsaaressa. Harjulta keräsimme kesäisin marjoja, etupäässä mustikkaa, syksyllä sienestettiin. Seuratalolla pelasimme lentopalloa, kävimme elokuvissa, tansseissa, toimimme kanttiinissa aputyttöinä ja eräissä kansainvälisissä painikilpailuissakin olimme järjestäjien apuna (puolalaiset painijat). Olimme paljon mukana talkootoiminnassa (mm. juhannusjuhlissa ja urheilutapahtumissa).

Rosenqvistin Kaijan ja Ailan kanssa perustimme vuonna 1959 kerhon, jonka tarkoituksena oli kerätä varoja vähäosaisten hyväksi Tarvan (Niilo Tarvajärven) keräysjunaan. Valmistimme kaikenlaista pientä myytävää, jota kaupattiin tutuissa paikoissa. Suunniteltiin juhla, jossa esitettiin itse keksittyä ohjelmaa (näytelmä ja orkesteri). Juhlaan oli pääsymaksu ja siellä myytiin arpoja. Myös tarjoilua oli tilaisuudessa. Yleisönä olivat naapuruston aikuiset ja lapset. Kerätyillä varoilla ostimme villalankaa, kudoimme villasukkia ja kintaita, jotka lähetimme Tarvan junaan. Kiitoskirjeiden innoittamina keräsimme myöhemmin omatoimisesti vaatteita, kenkiä ja taloustavaraa, jotka lähetimme suoraan perheisiin. Hyväntekeväisyystoiminnassa olimme mukana n. 3 vuotta.

Hyväntekeväisyysjuhlan näytelmän esiintyjät. Vasemmalta Kaija Rosenqvist, Mervi, Eeva-Liisa ja Aila Rosenqvist. Kuva on vuodelta 1959.

Tyttöjen ”yhtye” hyväntekeväisyysjuhlassa, joka järjestettiin meidän takametsässä. Vasemmalta Kaija, Eeva-Liisa, Aila ja Mervi. Kuva on samasta tilaisuudesta kuin edellinen kuva.

Koimme lapsuuden ja nuoruuden onnelliseksi ja turvalliseksi asuessamme Perälässä.

Kiinteistö myytiin Rakennusliike A. Puolimatkalle 24.4.1984, talo siirrettiin Mervi Lemmetyisen tiedon mukaan osina muualle. Ei ole tietoa kenelle tai minne.

Nyt tontilla on vuonna 1986 valmistunut kerrostalo, osoitteena Mäntytie 3.

Näkymä Mäntytieltä Perälän tontille päin. Kuvan alalaidassa kulkee Mäntytie. Siitä erkanee Jäähykujalle päin vievä Narikkakuja. Kuvannut Eeva-Liisa Tapion tyttärentytär Pipsa Soikkeli maaliskuussa 2013.

Näkymä Perälän tontin nykyisestä kerrostalosta. Kuvannut Eeva-Liisa Tapion tyttärentytär Pipsa Soikkeli maaliskuussa 2013.

Minun juureni Karjalaan, kertonut Eeva-Liisa Tapio.

Kuvat ovat kirjoittajien kuvakokoelmista ellei toisin mainita.