Tehty 1.4.2008

Vihdin kunnan taidegalleria Pictor on toiminut vuodesta 1988 lähtien. Toiminta alkoi ns. Kivikoulun eteläpäädyn suuressa luokassa, joka kunnostettiin vapaaehtoisvoimin. Pensseleitä heiluttivat silloisen kulttuurilautakunnan jäsenet: Irma Hemminki, Ilkka Moisio, Maila Pakarinen, kulttuurisihteeri Johanna Forsius ja galleristi Auli Nystén. Talkooporukkaa ohjasi Esko Hemminki, joka teki myös suurimman urakan.

Nummelalaisen graafikon, Ilma Ylirodun näyttelyn avajaisissa kivikoululla vuonna 1988. Valkoasuista taiteilijaa onnittelemassa kulttuurisihteeri Johanna Forsius (oikealla) ja galleristi Auli Nystén. Kuva Pictorin kokoelmista.

Taidegalleria sijaitsi samassa rakennuksessa vuotta aikaisemmin perustetun kuvataidekoulun kanssa, mikä oli optimaalinen yhdistelmä.

Galleriahankkeen takana olivat kulttuurisihteeri Johanna Forsius, kuvataidekoulun rehtori Kaiju Haanpää, graafikko Inari Krohn, kuvataiteilija Jukka Nopsanen ja galleristi Auli Nystén. Tarkoituksena oli tarjota korkeatasoista ja monipuolista taidetta mahdollisimman laajalle yleisölle.

Pictor avasi ovensa 9.2.1988 komeasti Mirja Airaksen ja Hannu Väisäsen näyttelyllä. Huikeaa oli myös jatko: Juhana Blomstedt, Ulla Rantanen, Tapio Junno ja Pirkko Nukari.

Juhana Blomstedtin näyttelyn avajaisissa maaliskuussa 1988. Taiteilijaa onnittelemassa oikealla kulttuurisihteeri Johanna Forsius ja hänen vieressään galleristi Auli Nystén.

Juhana Blomstedtin näyttelyn avajaisissa. Vasemmalta taiteilija Blomstedt, vaaleassa asussa Auli Nystén, Irma Hemminki, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Ilkka Moisio, Johanna Forsius.

Vuosien varrella Pictorissa on nähty parisataa näyttelyä useilta taiteen aloilta, mm. maalauksia, grafiikkaa, piirustuksia, valokuvia, veistoksia, paperi- ja lasitaidetta, tilateoksia, keramiikkaa , tekstiilitaidetta jne.
Yksityis- ja yhteisnäyttelyiden lisäksi galleriassa on ollut esillä merkittäviä taidekokoelmia. Galleria Pictorissa on esitelty monipuolisesti laadukasta koti- ja ulkomaista taidetta. Gallerian lukuisissa kiinnostavissa luento- ja musiikkitilaisuuksissa ovat esiintyneet mm. Anna Kortelainen, Mysi Lahtinen sekä Hannu Kiiski selloineen.

Gallerian taiteilijaluettelo on poikkeuksellisen upea ja siihen kuuluu maamme taiteilijoitten terävin kärki: Cris af Enehielm, Marjatta Hanhijoki, Jorma Hautala, Reino Hietanen, Outi Heiskanen, Samuli Heimonen, Kaarina Kaikkonen, Pekka Kauhanen, Pentti Kaskipuro, Markku Kolehmainen, Outi Ikkala, Seppo Kärkkäinen, Ipi Kärki, Tero Laaksonen, Kuutti Lavonen, Marika Mäkelä, Erkki Mykrä, Paul Osipow, Olavi Pajulahti, Suku Park, Zoltan Popovits, Helena Pylkkänen, Heinrich Ilmari Rautio, Tuomo Saali, Kristina Riska, Henry Wuorila-Stenberg, Heikki Virolainen, Jan Kenneth Weckman, Sven-Olof Westerlund, Raili Tang, Elsa Ytti, Tapani Raittila, Tuomas von Boehm, Helge Dahlman...

Pictorissa on nähty mm. Picassoa, Matissea, Chagallia, Legéria, Toulouse-Lautrecia...,
arvokas intialainen miniatyyrinäyttely ja Iittalan lasitaiteilijoita.

Ilta palatsissa- näyttelyn avajaisten kutsukortti

Antti Pakaslahti ja Auli Nystén toivottavat Intian suurlähettilään tervetulleeksi intialaisen maalaustaiteen näyttelyn avajaisiin.

Yleisöä intialaisen maalaustaiteen näyttelyn avajaisissa.

Näkymiä intialaisen maalaustaiteen näyttelyn avajaisista. Kuvat ovat galleria Pictorin kokoelmista.

Paikkakunnan omat taiteilijat pitävät vuosittain yksityis- ja yhteisnäyttelyitään Pictorissa.

Pictorin menestykseen on tarvittu paikallisten taiteilijoitten voimakasta taustatukea ja talkoohenkeä. Talkootyö onkin ollut ehdoton edellytys gallerian toiminnalle. Aktiivinen vihtiläinen taiteilijakunta perheineen on pyyteettömästi toiminut gallerian hyväksi.

Vuonna 1998 Pictor sai uuden näyttelytilan entisen paloaseman (ent. Långströmin autokorjaamon) Keskipisteen puoleisessa päädyssä. Tilaa on 105,5 neliömetriä. Ikkunat (4 kpl) antavat tilaan kauniin luonnonvalon. Kaikilla seinillä on kohdevalo.
Uuden näyttelytilan ensimmäisinä taiteilijoina esittäytyivät vihtiläistaiteilijat, Mari Lajunen ja Raimo Pitkänen.

Kesällä 1999 oli vihtiläisen taiteen suurkatselmus. Parikymmentä taiteilijaa kunnosti näyttelytilat ja ripusti työnsä paloaseman yläkertaan. Käytössä oli hulppeat parisataa neliötä. Nähtiin Kaiju Haanpään, Inari Kronin, Irena Kumpulaisen, Kati Kuvajan, Hilkka Kurjen, Mari Lajusen, Maria Mäkisen, Jukka Nopsasen, Liisa Neuvon, Onni Ojan, Raimo Pitkäsen, Laura Pohjosen, Pirkko Ruokolaisen, Seija Rustholkarhun, Kati Simosen, Martti Sirolan, Matti Siuruan, Tapani Tammisen, Veikko Törmälehdon, Heikki Virolaisen, Ilma ja Matti Ylirodun töitä.

Saman vuoden syyskuussa samassa tilassa pidettiin 24 maamme huipputaiteilijan näyttely.Sen jälkeen siirryttiin taas nykyiseen 105 neliön tilaan.

Vihtiläistaiteilijoita Vihdin 500-vuotisjuhlanäyttelyssä syyskuussa 2007. Kuva: Luoteis-Uusimaa, Marja Keski-Luopa.

Vihtiläisen taiteilijan Tiina Veräjänkorvan veistos Helmeily samassa näyttelyssä.
Kuva: Luoteis-Uusimaa, Marja Keski-Luopa.

Mm. Laura Pohjosen (kuvassa) grafiikkaa oli vihtiläistaiteilijoiden toisessa yhteisnäyttelyssä lokakuussa 2007. Kuva: Luoteis-Uusimaa, Marja Keski-Luopa.

Pictorissa vietettiin helmikuussa 2008 gallerian 20-vuotisjuhlaa. Juhlakuukauden taiteilijana esittäytyi vihtiläinen taidegraafikko Inari Krohn.

Taiteilija Inari Krohn (vasemmalla) ja galleristi Auli Nystén pystyttämässä Pictorin 20-vuotisjuhlanäyttelyä helmikuussa 2008. Kuva: Luoteis-Uusimaa, Tarja Omenainen.

Näyttelyohjelmasta on vastannut työryhmä, joka on nykyisin nimeltään Pictor-toimikunta.
Näyttelyprovisio on 20% myynnistä. Tilavuokra on pieni, eikä sitä peritä kutsutuilta taiteilijoilta. Näyttelyiden kesto on yleensä kolme viikkoa. Galleria on auki kolmena päivänä viikossa noin kolme tuntia kerrallaan. Ryhmät saavat tilata omia aikoja. Kävijöitä on ollut 300-800 henkilöä näyttelyä kohden. Monet näyttelyt ovat olleet myyntimenestyksiä, vaikkei galleriaa olekaan perustettu kaupalliselle pohjalle.

Vihdin kunta on tehnyt kulttuuriteon ylläpitämällä kunnallista galleriaa ja suonut täten jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuuden nauttia korkeatasoisesta taiteesta. Pictorilla on ollut suuri merkitys vihtiläisessä taidekasvatuksessa. Kuvataidekoulu on aina hyödyntänyt galleriaa opetustyössään ja pitää myös vuosittain kevätnäyttelynsä oikeassa taidegalleriassa. Koulujen kanssa on tehty hyödyllistä yhteistyötä.
Musiikkiopisto on pitänyt poikkitaiteellisia tilaisuuksia yhdessä tanssikoululaisten kanssa Pictorissa.

Gallerian imagoarvo Vihdin kunnalle on huomattava; se on saavuttanut suuren suosion sekä huipputaiteilijoiden että oman paikkakuntamme taiteilijoitten näyttelypaikkana. Se tunnetaan hyvin taidepiireissä.

Kunnan tilapäisten rahavaikeuksien vuoksi Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiö on viime vuosina halunnut tukea uhanalaista ansiokasta kulttuuritoimintaa.

Kirjoittanut Auli Nystén.