Pekka Laustio,
elämää omal mäel
Kotitalo Tuusan tila Meritie.
Laustion Pekka on seurannut Nummelan elämää keskustan aitiopaikalta.
- Täs
Tuusan mäes olen koko elämäni eläny.
- Kävin Helsingissä
Mehiläisessä syntymässä ja pari pitempää rupeamaa olin poissa armeija-
aikoihin. 11 kuukautta vietin Niinisalossa ja puolitoista kuukautta
olin Rovajärvellä tykistöleirillä.
Poissaoloihin rakkaasta kotipitäjästä Laustio listaa osittain myös
Lohjan lyseon ajan.
- Viikot olin
Lohjalla Nahkurinkarul kortteerissa, mutta lauantaisin tultiin sit taas
kotia.
Lohjasta tulikin Laustiolle lähes yhtä tuttu paikka kuin Nummelasta.
- Paremmin tunsin
Lohjan kuin Vihdin kirkonkylän tai Ojakkalan.
Juuri niihin aikoihin Lohjan kauppala kehittyi, suurimmat kadut saivat
asfalttipäällyksen.
- Kesäisin oli
hienoa ajaa uusilla teillä koulumatkat polkupyörillä. Lauantaisin
tarakalla oli hirveesti tavaraa. Maanantai- aamuna oli taas lährettävä
aikaisin liikkeelle, jotta ehdittiin kahreksas kouluun.
Ensi vuonna 80 vuotta täyttävä Laustio muistaa hyvin sota-ajan.
- Nummela oli
silloin kuin varuskuntakaupunki. Työväentalolla ja seurojentalolla oli
sotilaita. Lentokenttä oli armeijan käytössä, täältä lähtivät
pommikoneet, hävittäjät ja tiedustelukoneet eteenpäin.
Pikkupoikia lentokenttä kiinnosti ja sen tapahtumat tulivat tutuiksi.
- Kerran yksi
suomalainen kone teki pakkolaskun lumihankeen. Lentäjille ei käynyt
kuinkaan, seisoivat vain kentällä tanakasti paksu turkki päällä.
- Tuusan paras hevonen toi lentokoneen palasina rautatieasemalle, josta
ne kuljetettiin eteenpäin. Vanha Janne Wehman oli ohjaksissa.
- Kerran lentokenttä toimi elokuvan kuvauspaikkanakin. Se markkeerasi
meksikolaista maisemaa, jossa aikansa suurten näyttelijöiden kuten
Regina Linnanheimon ohella muutama nummelalainenkin pääsi avustajana
näyttelemisen makuun.
Vanhan Tuusan, nyt jo puretun päärakennuksen vintti toimi sodan aikana
armeijan varastona. Vintti oli täynnä raskaita, tarvikkeita täynnä
olleita puulaatikoita.
- Se oli velvoite
antaa tilaa yleiseen käyttöön. Tuusan talo oli iso ja tarpeeksi lähellä
keskustaa.
Myös Helsingin suurpommitukset näkyivät Nummelaan saakka.
- Oli kuulas
talvinen ilta, tultiin just papan kanssa saunasta. Kallion päältä näkyi
kun ilmatorjunnan valonheittimet valaisivat taivaan.
Vaikkei sodan todellinen karmeus lasta Nummelassa koskettanutkaan,
jouduttiin joskus ilmahälytysten vuoksi juoksemaan kellariin turvaan.
- Kyllä täälläkin
pelättiin, että Nummelaa lentokentän vuoksi pommitetaan.
Laustion elämän muistoissa kulkevat monet vanhoille nummelalaisille
tutut hahmot. Oma isä oli monen polven vihtiläinen, äidin puolelta
Laustio on Pohjanmaalta tullutta Tuusan sukua. Faabu, äidin isä eli
pienen pojan suussa Papuliksi muuntunut pappa, on ollut yksi tärkeistä
Nummelan rakentajista. Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina hänet
tunsivat Nummelassa kaikki.
- Papuli oli hyvä
maanviljelijä, mutta myös liikemies, joka perusti Nummelaan Auran.
Muutamat maatilojen isännät kaipasivat kylälle kauppaa, joka myy
tarvikkeita maanviljelijöille ja muille asukkaille, ja samalla ostaa ja
välittää maatilojen tuotteita eteenpäin.
Papulista tulikin hyvä kaveri Auran toimitusjohtaja Konsta Revon
kanssa. Yhdessä istuttiin iltaa jos joskus otettiin yhteenkin.
- Papuli, nuuka
mies, joka oli Auran johtokunnassa ojensi kerran Konstaa ”et sää tilaat
tänne liikaa tavaraa, ei noin parane toimia”.
- Konsta siihen vain tokaisi, että ”jos myydään ei oota, niin silloin
ei kassakone kilise”. Sen jälkeen pappa oli ihan hiljaa.
Papuli oli perustamassa myös Osuuskassaa, myöhemmin Osuuspankkia. Oma
poika ei näistä tehtävistä niin perustanut, mutta Pekka jatkoi vuosia
Papulin viitoittamissa luottamustehtävissä.
Oman elämäntyönsä Laustio teki maanviljelijänä. Papuli olisi halunnut
tyttärenpojastaan jatkajansa. Vävy kun oli enemmän automiehiä.
- Isä ajoi
linja-autoa ja taksia ja hankki yhdessä vaiheessa myös kuorma-auton,
Dodgen Saarnin Alkun ja Nurmen Topin kanssa.
- Alkul eikä Topil ollu kummallakaa ajokorttia, joten ainoaksi
ammattikuskiksi jäi isä.
- Vanha pappa meinas et eihän tilan hoidosta tule mitään kun vävy vaan
autoja ajelee. Pappa sai kuitenkin isän vikiteltyä isännäksi ostaessaan
tilalle Fordsonnin traktorin.
Muutaman vuoden maatila oli Pekan vanhempien hoidossa, mutta sen
jälkeen tila sai Papulin kaipaaman nuoren isännän.
- Olen nähnyt
maanviljelyksen kehittymisen. Ensin aloitettiin hevosilla ja sitten
siirryttiin leikkuupuimureihin, jotka oman työsarkanikin aikana
kehittyivät valtavasti.
Maanviljelystöihin Laustio otti osaa lapsesta saakka.
- Lapsena tein
maatilalla kaikkea, pellolla oltiin muiden mukana heti koulupojasta
lähtien. Samalla siellä oppi miten maatilalla toimitaan.
Nuorena miehenä kaivattiin toki huvituksiakin. Nummenkylässä ja vanhan
Turuntien Kalliopirtillä käytiin tanssimassa. Joukola oli koko kylän
seurojentalo, jossa harrastettiin liikuntaa ja käytiin mm. elokuvissa.
- Itse en aina
päässyt eläviin kuviin ennen kuin olin käynyt Papulin kanssa vanhalla,
nyt jo puretulla rukoushuoneella jumalanpalveluksessa. Tänä päivänä
rukoushuoneen nurkilla seisoo Nummelan ensimmäinen kerrostalo,
Huhtapekka.
- Papuli lahjoitti Joukolalle tontin ja se tehtiin talkoovoimin. Moni
maatila antoi rakennusmateriaaliksi puutavaraa.
Joukolalle kävi kuitenkin surkeasti. Vintille laitettiin sahanpurua,
joka oli märkää ja painavaa. Välikatto sortui. Rakennus kyllä
korjattiin, mutta lopulta se purettiin uuden Osuuspankin tieltä.
Muuten pojat nauttivat liikunnan iloista. Enäjärven rantaan tehtiin
jääkiekkokenttä ja järven takana oli hyppyri, jossa harrastettiin
mäkihyppyä.
Kesäisin nuori väki kävi uimassa Nummenkylässä tai Yli- Rostin ja
Hemmilän rannoilla.
- Kylän kuulumiset
vaihdettiin lippakioskilla, joka myöhemmin toimi Långströmin Arvon
huoltoaseman koppina ennen kuin paikalle rakennettiin suurempi asema.
- Muistan kun huoltoasemaa rakennettiin. Lährin aamulla Olkkalaan
maanviljelyskouluun Varppurillani. Ajoin työmaan läheltä niin, että
renkaaseen meni naula ja kumi puhkesi. Vaihdoin sitten vararenkaan ja
jatkoin matkaa.
Omat ongelmansa Nummelalle aiheutti myös rautatiesillan rakentaminen.
- Ennen siltaa
rautatien kohdalla oli puomi ja sen jälkeen valot. Rakennusvaiheessa
kaikkien jalankulkijoitten piti kiertää keskusta kaukaa ja autollakin
piti ajaa Härköilän tien kautta. Silloin oli vielä rospuuttokeli ja
koko piste oli yhtä mössöä.
Papulin kunnioituksesta Nummelassa kertoo kenties vanhan Wehmaniin
lause kun hän rakennustyömaata katsoessaan tokaisi:
” Jaa-a, ei sitä
tämmöst tehtäis jos vanha Tuusan Kalle viel eläis. ”
- Hän taisi meinata että Tuusan Papuli oli ihan kaikkivoipainen,
naurahtaa, Laustio.
Jos Papuli kulkee yhä vanhojen nummelalaisten muistoissa, kaipaa
Laustio itsekin entisajan kylän henkeä.
- Eihän tämä kylä
ole enää ollenkaan sama kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Kaikki
omat pellotkin ovat jääneet Citymarketin ja Prisman alle. Ympärillä on
paljon ihmisiä, täysin vieraita kasvoja, sanoo Pekka Laustio.
- Kaipaan sitä Nummelan sunnuntai- päivää, pyhäpäivän rauhaa, jolloin
lehmät olivat hiljaa laitumella ja ympärilläni tuttu pieni kylä.
Teksti
Mari Vainio
|
