Entinen Lohjantie

Päivitetty 25.2.2015


UNTOLA

 

Vanhin kuva Untolasta, todennäköisesti 1920-luvulta.  Kuva on otettu pihanpuolelta. 


Kankaanpään perheen talo Untola laajennettuna. Kuvattu entisen Lohjantien puolelta. Kuvan omistaa Terttu Alanko.

Oskari Kankaanpää (*1884 Multia) oli ns. patteritöiden (= juoksuhautojen rakentamisen) aikana v. 1915 tullut Nummelaan ja tutustunut Aina Hellmaniin ( *1895 Vihti). He avioituivat vuonna 1916 ja asuivat aluksi seppä Långströmin talon alakerrassa. Sitten he ostivat Ridalin tilan maista 0.2340 hehtaarin suuruisen tontin, mille nummelalainen kirvesmies Vihtori Tammilahti (Pisteenkaaren Satupirtistä) rakensi heille 1920-luvun alussa hirsitalon silloisen Lohjantien (nykyisen Karhumäenpolun) varrelle koulua vastapäätä.

Alakerrassa oli tuolloin keittiö ja kamari, yläkerrassa myöhemmin kaksi huonetta. (Veikko Hellen asuessa talossa 1940-luvun alussa ei vinttikerroksessa ollut vielä huoneita.)

Kankaanpää oli ammatiltaan teurastaja. Omalle tontille rakennettiin iso sikala- ja teurastamorakennus sekä toinen rakennus, missä oli sauna ja pieni asunto apumiehille sekä erilaisia säilytystiloja.


Untolan pihapiiriä. Teurastaja Kankaanpäällä oli lihava koira. Poju, joka oli usein mukana Työväentalolla esitetyissä näytelmissä. Possua ei ole toistaiseksi tunnistettu. 


Aina ja Oskari Kankaanpää sekä Poju-koira Untolan pihalla. Kuvan omistaa Terttu Alanko (o.s. Helle).

Kankaanpään aikana päärakennuksen kellarissa oli lihakauppa, mihin kuljettiin pihan puolelta. Paitsi lihaa liikkeessä myytiin myös kotona valmistettua makkaraa. Erityisesti perunamakkara meni hyvin kaupaksi. Aina-rouvakin toimi kaupassa myyjänä silloin, kun teurastaja itse oli toreilla, mm. Nummelassa tai Ojakkalassa myymässä lihaa. Alas kauppaan mentiin palvelemaan aina kun joku asiakas tuli. Aina Kankaanpään veli Pentti Hellman oli tässä lihaliikkeessä autonkuljettajana kuin myös Alku Saarni jonkin aikaa. Ruhoja vietiin myös Helsinkiin. Kankaanpään liike toimi tässä talossa vielä sotavuosina. Hellman ja Saarni asuivat myös jonkin aikaa työnantajansa piharakennuksessa.

Toinen Oskari Kankaanpään kahdesta ”Velie”-merkkisestä kuorma-autosta noin vuonna 1929. Puskuriin nojaa auton edessä kuljettajana toiminut Alku Saarni. Oikealla ilmeisesti auton omistaja. Kankaanpään autoilla kuljetettiin teuraseläinten ja lihan lisäksi halkoja ja muuta rahtia sekä tilapäisesti myös ihmisryhmiä vaikkapa Vihtiin tai Paikkarin torpalle Sammattiin. Avolavakuljetus oli silloin tavallista. 1920-luvun loppuvuosina amerikkalaiset ”Velie”- autot lienevät olleet lajissaan huippuluokkaa ja ovat nykyään ympäri maailmaa etsittyjä keräilyharvinaisuuksia. Niitä ei kuulemma tarvinnut pariin vuoteen juurikaan huoltaa tai edes renkaiden ilmanpaineita tarkistella. Meidän päiviimme saakka niitä on säilynyt koko maailmassa alle 200. Kuvan omistaa Erkki Saarni.


Ilmeisesti taloudellisesti vaikean tilanteen vuoksi Kankaanpäät joutuivat myymään talonsa ja muuttivat Albertinkadulle Ida Hellmanin taloon Kangasmaahan. Uusi Lohjalta kotoisin ollut Lönnqvist- niminen omistaja ei kuitenkaan koskaan muuttanut tähän taloon.

Vuokralaisina talossa asuivat talvisodan jälkeen Toini ja Veikko Helle kahden vanhimman poikansa kanssa. Omaan taloonsa he muuttivat vuoden 1942 vaiheilla, heti kun siellä oli saatu jokin huone asuttavaan kuntoon. Veikko Helle ei muista tavanneensa talon omistajaa, vaan vuokra maksettiin pankin kautta.

Helmi ja Lauri Luoto

Nummelalainen taksiautoilija Lauri Adolf Viktorinpoika Luoto (*1903 Vihti) ja hänen vaimonsa Helmi Vilhelmiina (o.s. Koskinen, *1902 Porvoo) olivat tämän suuren talon seuraavat omistajat. Albertinkadun varrelta, Oksala-nimisestä talosta he muuttivat tänne. Perheeseen kuului myös tytär Irma Kyllikki (*1936 Vihti, ent. Karonen, nyt Lahti) sekä myöhemmin Irman tytär Ira Karonen.

Lauri, Irma ja Helmi Luoto

Luodoilla oli alakerrassa 2 huonetta ja iso tupakeittiö. Hellen puusepänverstaalla he teettivät taloonsa heti uudet ikkunat. Yläkertaan rakennettiin kaksi huonetta, toinen vanhempien makuuhuoneeksi ja toinen tyttärelle, keskellä oli halli ja sivuilla ullakkokomeroita. Myöhemmin hirsitalo vielä rapattiin.

Untola 1940-luvun lopun asussaan rapattuna. Vasemman kuvan vasemmassa reunassa näkyy Arvola.

Lauri Luoto oli kotoisin Irjalansaaresta Hiidenveden rannalta. Ensimmäisen taksinsa hän osti 27-vuotiaana ja naimisiin mentyään hän hankki lisää autoja.


Lauri Luoto autoineen  taksinkuljettajan asussa 1950-luvulla.

Lauri Luodolla oli jo ennen sotia useita taksiautoja. Heinäkuussa 1936 hän sai liikenneluvat 4 henkilöautolle. (Ketola: Vihdin historia I, s. 306)

Luodon autoja ajoivat monet kylän autoilijat, jotka myöhemmin hankkivat oman taksiauton. Laurin veli Einari Luoto sekä sodassa kaatunut nuorin veli Mauno (Manu) ajoivat myös ennen sotia veljensä takseja. Ennen sotia Lauri Luodon palveluksessa olleita kuljettajia olivat myös Urho Lintumaa, Tauno Kullaa, Eino Luoto (ei sukulainen), Kalle Miilumies, Esko Lehtonen, Sulo Rehumäki-niminen kuljettaja, joka oli töissä Päivölässä, ajoi vapaa-aikanaan sekä Ewald Jouhi, joka asui Palajärvellä. Hän kaatui jatkosodan alkuvaiheessa. (Kertonut Simo Jouhi, Ewaldin veljenpoika)

Autot kuljettajineen lähtivät rintamalle. Lauri Luoto kuljetti upseereita. Vain yksi auto jäi kotiin ja sitä taksia ajoi Helmi Luoto, sitten myös Aarne Vainio ollessaan lomalla. Helmi kyyditsi myös perheen omistamalla hevosella, tamma Kutilla. Perheellä oli myöhemmin muitakin ravureja. Pihalla oli talli ja navetta sekä 3 auton talli ja sen takana vielä sikala.

Lauri oli hieno "taksikuski", joka pukeutui aina hyvin huolitellusti ja käytti myös virkalakkia (koppalakkia). Hän oli myös monen helsinkiläisperheen"oma" kuljettaja. Lisää Lauri Luodosta.

Helmi Koskinen oli 16-vuotiaana lähtenyt Porvoosta ensin oppiin ja sitten töihin Helsinkiin. Hän työskenteli erityisompelijana mm. arvostetussa Salinin liikkeessä valmistaen iltapukuja. 30-vuotiaana hän muutti asumaan Vihtiin sairaalanmäelle ja teki siellä ompelutyötä. Tuohon aikaan hän tapasi Lauri Luodon. He avioituivat 1930-luvun alussa. Heidän ensimmäinen kotinsa Nummelassa oli silloisen Haapakyläntien varrella olleen Lehtosen talon yläkerrassa. Sitten he asuivat jonkin aikaa seppä Helanderin talossa, mistä sitten muuttivat Albertinkadun varrella olevaan Oksalaan. Siellä adoptiotytär Irma kastettiin. Helmi ja Lauri pitivät kovasti lapsista ja heidän luonaan asui joskus muitakin lapsia kuin Irma.

Vasemmalla Irma ja Helmi  ja oikealla Irma ja Lauri. Molemmat kuvat on otettu Porvoon saaristossa kesällä 1939. 

Helmi Luoto tunnettiin kylällä ns. parempien pukujen ompelijana, jolla aina riitti asiakkaita. Monelle perheelle Helmi oli todellinen aarre, joka ensin 1940-luvulla vaatetti äidit ja pienet tytöt, ompeli sitten näille hääpuvut sekä 1960-luvun loppupuolella vielä juhlavaatteet seuraavan sukupolven ristiäisiin.

Helmi oli aktiivisesti mukana Nummelan Martoissa sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminassa. Naapurit ovat kuvanneet häntä ihanaksi, hyväksi ihmiseksi. Helmi oli kaunis nainen. Omalla tavallaan hän oli kuitenkin ns. rempseä. Helmi ja Lauri olivat todella komea pari.

 

Molemmissa kuvissa oikealta  Helmi Luoto naapurin rouvien Fanny Långströmin. Kaisu Lindforsin kanssa   Luotojen pihalla 1950-luvulla.

Ylemmän kuvan vasemmassa laidassa näkyy piharakennus, jossa oli Kankaanpään teurastamo ja ns. käsivarasto. Rakennuksen  oikeassa päädyssä oli myös puuliiteri, asunto ja sauna.

Irma-tytär kävi oppikoulunsa Helsingissä ja lähti 17-vuotiaana töihin SYP-pankkiin. Viikonloput hän vietti Nummelassa. Helmi ja Lauri Luoto huolehtivat myöhemmin myös lapsenlapsestaan, Irasta (*1961). Kun isä oli saanut veritulpan vuonna 1973, Irma muutti Helsingistä Untolan piharakennukseen.

Kuvassa Irma Luoto ja Matti Karonen.

Taustalla Luotojen autotalli, jonka takana oli sikala. 

Lauri Luoto kuoli maaliskuussa 1975 Lohjan sairaalassa. Talo jäi Helmi-rouvan käyttöön, mutta kun Irma-tytär myöhemmin joutui kustantamaan tarpeellisia korjauksia talossa, päädyttiin ratkaisuun, että tytär osti äidin osuuden talosta. Marraskuussa 1980 talon omistajaksi tuli Irma Lahti. Helmi-rouva asui kuitenkin talossa kuolemaansa asti. Helmi-mummu oli huolehtinut tyttärentyttärestään Irasta, nyt Ira puolestaan hoiti isoäitiä. Helmi Luoto kuoli marraskuussa 1986.

Helmi Luodon kuoltua talossa asui vuokralaisia. Tytär myi vuonna 1997 talon Skanskalle. Nyt tontilla on pienkerrostaloja.

Untolan piharakennuksessa on asunut paljon vuokralaisia, kuka lyhyemmän, kuka pidemmän aikaa. Sodan aikana siellä asui Nummelan lentokentän ollessa toiminnassa 2 lentäjää. Heidän jälkeensä tähän asuntoon tuli siirtolaisena Karjalasta Rädyn täti (Rädyn mummu).

Sodan aikana Untolassa asuivat myös Simpeleeltä pakolaisina tulleet Jalavat. Perheen isä, Joel Jalava, oli 30-luvulla ollut Vihdinseudun osuusliikkeen palveluksessa Nummelassa ja myöhemmin myymälänhoitajana Kirkkonummen Veikkolassa. Perheen tyttärestä, Pirkosta tuli Irma Luodolle elinikäinen ystävä.

Sotapakolaisena Luotojen luona oli myös paljon Irman serkkutyttö Pia (Solveig Ström).

Kuvassa vasemmalta Kaisa ja Leena Lehti, Solveig Ström (Irman serkku) sekä Irma (sylissä) ja Helmi Luoto Esplanadin puistossa 1930-luvun lopulla.

 

Inkeriläinen Anni toimi jonkin aikaa apulaisena Luodon perheessä, kunnes joutui palamaan Neuvostoliittoon.

Kesällä 1951 piharakennuksessa asuivat Helga ja Aarno Aaltonen, myöhemmin myös jonkin aikaa Helmi ja Lauri Luodon oma tytär Irma.

Irma Luoto muutti vuonna 1979 tästä asunnosta avioiduttuaan Raimo Lahden kanssa. Viimeisiä vuokralaisia oli Tauno Kovero, joka oli toiminut mm. entisellä torilla olleessa VPK:n rakennuksessa talonmiehenä.

1940-luvulla Karjalasta tulleilla Tylleillä oli Untolan sikalassa niklaamo. Naapuritalon (om. Leo Lindfors) yläkerrassa asui Eroittajan kahvilan vuokrannut Tilda Tylli ja joku hänen pojistaankin.

(Irma Lahden (o.s. Luoto), Kerttu Laineen, Linnea Valon, Veikko Hellen, Pauli Merivirran, Terttu Alangon, Stina Hällforsin ja Eira Karttusen antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen)