J. Albert Sellgrén ja Albertinkadun syntyhistoria

"Kyläläiset alkoivat kutsua kulkuväylää Alpertinkaduksi"

Johan Albert Sellgrén syntyi kotitilallaan Härköilän Hemmilässä 30. huhtikuuta v. 1862 vanhempiensa August Henrikinpoika ja Amanda Kristiina (o.s. Hilden) Sellgrénin neljäntenä lapsena. Hän solmi avioliiton v. 1891 Aleksandra Eufrosyne Ahlgrenin kanssa. Liitosta syntyi neljä lasta: Siiri Sofia *1893 (myöh. Hänninen), Juho Ilmari *1894, kaksoset Jenny Katarina (myöh. Merivirta) ja Saima Elisabet *1897. Albert Sellgrén kuoli 22.2.1927.

Sellgrénien perhekuva vuosisadan vaihteessa: Isä Albert, äiti Aleksandra ja poika Ilmari. Kuva on käyty otattamassa Helsingissä saakka.

Albert Sellgrén peri sukutilansa Hemmilän 1890-luvun alussa. Uuden vuosisadan alkaessa hän teki huomattavan tilaansa koskevan aluepoliittisen ratkaisun edistäen päätöksellään ns. Wanha Nummelan alueen kehittymistä merkittävästi. Hän päätti vetää tielinjauksen maittensa läpi Nummelan rautatieaseman päärakennuksen kohdalta suoraan Lohjalle vievälle maantielle. Tielinjauksen molemmin puolin palstoitettiin tontteja, joita halukkaat voivat ostaa tai vuokrata. Näin syntyi kaavoitettua, kaupunkimaista asutusta. Tielinjaus jäi Sellgrénin omistukseen ja hän rakensi siihen tien. Aluetta halkovaa kulkuväylää kyläläiset alkoivat sitten kutsua "Alpertinkaduksi". Se oli pitkään Nummelan ainoa "katu". Nykyään nimi Albertinkatu on virallistettu. Alueena katu on maanmittarin mukaan kuulunut Hemmilästä erotettuun Saarelan tilaan. Sellgrénien vanhin tytär Siiri Sofia Hänninen ja hänen aviopuolisonsa John Hänninen ostivat Saarelan 1920-luvun alkupuolella. Hännisten tytär Tuovi Hänninen luovutti Albertinkadun alueen Vihdin kunnalle ns. Paarmuskan puisto-sopimuksen yhteydessä v. 1999.

Tuovi Hänninen 30.10.2001.

 
- Ilmari ja Lempi Sellgrenin muistosanat