Asemalta Punaisenportin ahteeseen Päivitetty 11.6.2001

Oksala / Albertinkatu 26

Hjalmar Ungern

Kirjailija Urho Karhumäki kuvaa kirjassaan Viulu ja posetiivi (Karisto 1944) varsin selvästi muutamia nummelalaisia, mm. Hjalmar Ungernia seuraavasti:

Englanninkielen kirjeenvaihdossa käytimme tulkkina kylässämme asuvaa harjatehtailijaa. Hän oli ammattinsa taitava mies ja kielimies, vaikka oli umpisokea. Me luettelimme hänelle kirjeemme kirjaimia, milloin emme osanneet tavata sanoja, jotka tietysti lausuimme ja äänsimme päin mäntyyn. Mutta hän arvasi asian parista kolmesta tällaisestakin sanasta. Englanninkieli oli hänelle verissä niinkuin erilaisten harjojen muoto, kun tekijätytöt toivat niitä hänen leikattavikseen.

Hän oli elänyt ennen parempiakin päiviä, mutta ne eivät olleet muodostuneet hänelle niin onnellisiksi kuin elämän loppuvuodet sokeana perheen ja harjojen parissa.

Niin näkyy! sanoi hän usein. Kerran jatkoi: - Tämä elämä on ihmeellinen tragikomedia. Kun näet, et askelen mittaa eteesi näe, kun kadotat silmiesi valon, näet kilometrien etäisyyteen!

Se oli totta. Hän luki kirjeitämme puhelinlankaa pitkin kilometrien päästä. Hänen voitollisessa elämässään samoin kuin valoisassa elämänkatsomuksessaan oli meille paljon oppimista. Sellainen harjatehtailija hän oli, vaurastui aineellisestikin silmin nähtävästi vuosi vuodelta. (s.362-363)