Oksalan nykyisen omistajan, Raili Metsolan (myöh. Niemeläinen), äiti Hilda Elinen oli aikoinaan kuullut rautatieasemaa vastapäätä olleen Talouskaupan omistajan rouvalta, Fanny Tainiolta, että Oksalan oli rakentanut 1912 Jussi Ylimäki- niminen vanhapoika. Talon alakerta oli tehty hirrestä, mutta yläkerta kevyemmästä puutavarasta. Yläkerran väliseiniin oli käytetty kaikenlaista kerättyä materiaalia, jopa silloisista sokerilaatikoista saatuja laudanpätkiä, jotka Raili Metsolan isä Lauri Elinen sittemmin vaihtoi parempaan materiaaliin. Tämän suuren talon alkuperäinen ulkoasu on säilynyt muuttumattomana.

Veikko Helle muistelee Ylimäen Jussin hukkuneen Hiidenveteen.

Elokuussa 1914 taloon tuli Helsingistä ainakin poliisinvaimo Elin Sofia Eklund, joka 29.10.1918 laaditun kuulustelupöytäkirjan mukaan kertoo asuneensa Albertinkadun varrella aina kapinan loppuun asti. Hänen miehensä poliisikonstaapeli Oskari Vihtori (Oskar Viktor) Eklund on samassa kuulustelupöytäkirjassa kertonut muuttaneensa takaisin Helsinkiin marraskuussa 1917.

Veikko Helle muistelee rouva Eklundin pitäneen talossa tuolle ajalle tyypillistä sekatavarakauppaa. Perheellä oli Veikon ikäinen poika Åke.

Eklundien jälkeen talossa asui maalarimestari Karl Henrik Helenius perheineen. Karl Henrik ja Agata Emilia Helenius ostivat maarekisteriotteen mukaan Oksala-nimisen tilan Hemmilän omistajalta J.A. Sellgreniltä vuonna 1922.

Harjatehtailija Hjalmar Ungern ja hänen vaimonsa Selma (*1984 Tohmajärvi; o.s. Raatikainen) ostivat Oksalan huhtikuussa1923. Tuolloin Oksalan pinta-alaksi on kirjattu 0.769 hehtaaria. Hjalmar ja Selma Ungernin vanhimmat lapset, kaksoset Karl Gustaf (Kalle) ja Hugo Richard (Riku) olivat syntyneet Helsingissä 1920, mutta nuoremmat pojat Sven Leo ja Lars Jalmar syntyivät Vihdissä (1928 ja 1932).

Hjalmar Ungern (*1877 Tammisaari) kuuluu osanneen useita kieliä. Hän oli ehkä ollut merillä. Nummelassa asuessaan hän oli täysin sokea. Kerrotaan, että hänen omat poikansa tekivät hänelle joskus hyvinkin tylyjä kepposia, pyysivät mm sokeaa miestä hyppäämään lätäkön yli vaikkei vettä ollut missään.

Piharakennuksen kammarissa ja keittiössä oli Ungernin harjatehdas, missä tehtiin alan tuotteita katuharjoista patasuteihin. Verstas antoi työtä monelle kyläläiselle. Ylläolevan piharakennuksen kuvan  on Vesa Valtonen ottanut syksyllä 2000.

Ungernit muuttivat Lohjalle 1937.

6.9.1939 päivätyllä kauppakirjalla Lauri ja Hilda Elinen ostivat Oksalan. Kauppakirjaan on merkitty, ettei irtaimisto kuulu kauppaan lukuunottamatta puhelinkonetta osakkeineen sekä tuplapokia ruutuineen ikkunoihin.
Talossa asui tuolloin vuokralaisia, mm Helmi ja Lauri Luoto, pihatuvassa joku muu.

Eliset asettuivat ensin sivurakennukseen, mutta jo toukokuussa 1940 he lähtivät Nummelasta Tervalammelle. Nummelan talo oli ”huvila”, varsinainen koti oli maa- ja metsätila Tervalammella.

Raili Niemeläisen jäämistöstä on löytynyt mm. Lauri Elisen 28. joulukuuta 1942 Vihdin kunnan kansahuoltolautakunnalta saatu ilmoitus ravintokasvien luovutusvelvollisuudesta. Lauri Elinen velvoitettiin luovuttamaan 700 kiloa peruna- ja ruokajuurikasveja. Luovutusmääräksi oli arvioitu 1600 kiloa, josta 900 kiloa sallittiin vähennykseksi omalle ruokakunnalle. Leipäviljaa arvioitiin tulevan 330 kiloa ja kauraa 760 kiloa. Leipävilja sallittiin kokonaisuudessaan käytettäväksi omalle ruokakunnalle ja kauran osalta 150 kiloa ruokakunnalle ja 650 kiloa kotieläimille. Toisen asiakirjan mukaan, joka oli päivätty 16.4.1946, oli Helsingin kaupungin halkotoimiston kanssa tehty hankintasopimus, jossa Elinen sitoutuu toimittamaan 30 m3 havu- ja leppähalkoja Ojakkala - Tervalampi tienvarteen 6 km Ojakkalan asemalta. Tervalammen maatila, Ojala, ei luovutusmäärien mukaan ollut suuri tila, mutta sota-ajan vaikean ruokapulan aikana Elisen perheen ruokatalous oli turvattu. Nummelan talo oli vuokrattuna.

Vasta 1953 omistajaperhe palasi Oksalaan. Talossa ehti asua paljon vuokralaisia, mm postitoimiston hoitaja, neiti Pyykkönen, Ahti Alén, Luodot, Jokisuut, Vanhaset, taksiautoilija Urho ja Iris Lintumaa sekä Kerttu Laakso.

Vuokrista käytiin myös oikeutta. Mm. työmies Unto Veikko Kotosen vuokraksi 20. syyskuuta 1946 oli Helsingin vuokrantarkastuslautakunnan II osaston kokouksessa vahvistettu 300 mk kuukaudessa ja samana päivänä vahvistettiin poliisikonstaapeli Vieno Alfred Jokisuun  vuokraksi 450 mk kuukaudelta. Kotosen asunnossa oli huone ja keittiö ja Jokisuun asunnossa kaksi huonetta ja keittiö.

Säilyneen asiakirjan mukaan sota-aikana otettiin myös asuintiloja sotilasmajoituksen käyttöön: 12. helmikuuta 1944 sotilasmajoituksesta 30. p:nä kesäkuuta 1919 annetun lain 43 §. nojalla otettiin yks. 8506 käyttöön L. Elisen omistamasta huvilarakennuksesta ullakkokerroksesta 1 huone. Pääty ullakkohuoneen kooksi ilmoitettiin 6,5 x 3,6 m. Huoneen kunto oli tarkoin kirjattu sopimuspaperiin, mm. seinät paperoitu, ehjät ja puhtaat, laipio panelilaudoista maalattu ja siistissä kunnossa ym.  16.5.1944  kutsuttiin Elinen arviointitilaisuuteen, jossa vahvistettiin rahakorvaus majoitusvelvollisuuden täyttämisestä.

Oksalan pihalla Raili Metsola ja pikkutyttö Irma Luoto 1940-luvun alussa.	Oksalan portailla Helmi Luoto ja sylissä tytär Irma.

Myös nimismies Cavénin toimisto oli 40-luvulla talon keskimmäisessä isossa huoneessa. Tämän tiedon on vahvistanut ruskelalainen Lasse Henriksson, joka kertoo käyneensä joulukuussa 1947 hakemassa Elisen talossa olleesta nimismiehen kansliasta palvelukseen astumismääräyksen. Nimismies asui tuolloin omassa talossaan Huhmarissa.

Lauri  Elinen asui Nummelassa vain talvisodan aikana. Lauri Artturi Elinen (entinen Elg) (sukunimenmuutos 1.5.1936) s. 16.7.1897 Vihti, kuoli 24.6.1953 Tervalammella. Hän oli muuttanut lapsena Vihdistä 27.12.1897 Pusulaan ja palasi takaisin Vihtiin 27.11.1923 Karjalohjalta.

Pihatupaan taas tuli jatkosodan jälkeen siirtolaisina Karjalasta Rämön perhe, kolme sukupolvea. Heillä oli autotallissa navetta ja siellä lehmä, vasikka ja sika.

Hilda Elinen Oksalan rappusilla kissansa kanssa vuonna 1963.

Päärakennuksen alakerrassa oli vuokralaisten aikana kaksi keittiötä sekä yläkerrassa vielä keittomahdollisuus. Kaikkiin asuntoihin päästiin suuresta eteisestä, tambuurista. Alkuperäiset puilla lämmitetyt peltiset pystyuunit on säilytetty, vaikka ne nyt lämpiävätkin sähköllä. Pihan puolella oleva veranta tehtiin vuoden 1969 remontissa lämpimäksi ja siihen rakennettiin myös WC ja suihkutila. Remontin teki Martti Salenius

Rakennusta on korjattu ja ajanmukaistettu sisältä, mutta arvokkaan, suojeltavan talon ulkoasu on säilytetty alkuperäisenä. Myös piharakennus, missä 3 autotallia sekä kammari ja keittiö, kuuluu Albertinkadun suojelukohteisiin.

Elisen perheen tytär Raili ja hänen puolisonsa Matti Metsola perustivat ensimmäisen kotinsa Oksalan yläkertaan. Hilda Elinen asui alakerrassa. Viimeiset vuokralaiset siirtyivät tuolloin pihatupaan.

Hilda Elinen kahvinkeittopuuhissa 95-vuotispäivänään.	Raili Metsola perunan istutuksessa.

Liiterissä oli alkuvuosina Hilda-äidillä pikkunavetta, missä pidettiin kalkkunoita, hanhia ja possua. Raili-tyttärellä taas oli 34 vuoden ajan ulkorakennuksen takana minkkitarha.

Puutarhassa viljeltiin ilman tuholaismyrkkyjä perunoita ja porkkanoita, joita riitti jopa myyntiin. Korkea kuusiaita suojaa pihapiiriä Albertinkadun liikenteeltä. Pihalla on myös paljon komeita omenapuita.

Raili Metsola (edessä) ja äitinsä Hilda Elinen puita sahaamassa 1970-luvulla.

Hilda Elinen kuoli 1997 lähes 99 vuoden iässä. Hänen vävynsä Matti Metsola (*1918 Vihti), joka oli päässyt eläkkeelle Eläinlääketieteellisen korkeakoulun laboratoriomestarin virasta, oli kuollut jo vuotta aikaisemmin, maaliskuussa 1996.

Hilda Sofia Elinen (o.s. Sundberg; synt. 18.12.1998 Vihdissä) kuoli leskenä 13.12.1997. Hän oli kuollessaan viisi päivää vaille 99-vuotias. Eliset olivat vihityt avioliittoon vuonna1923 ja heidän ensimmäinen lapsensa Niilo Artturi syntyi syyskuussa 1924 Vihdissä ja kuoli parin kuukauden ikäisenä.

Hilda Elisen vävy Sulo Matias (Matti)  Metsola (1918 –1996) oli kuollessaan eläkkeellä Eläinlääketieteellisen korkeakoulun laboratoriomestarin virasta. Raili Elinen ja Matti Metsola solmivat avioliiton 21.6.1952. Avioliitosta ei ole lapsia.

Raili Metsola myi kesäkuussa 2004 Oksalasta Keijunpelto- nimisen kiinteistön (osoite Keijunpolku; pinta-ala 961 neliömetriä) helsinkiläisille Jarno ja Marianne Halmeelle.

Raili Irene Metsola (*1926 Vihti) solmi toisen avioliittonsa 10.3.2006 perhetuttavan liperiläissyntyisen Auvo Niemeläisen kanssa. Raili Niemeläinen kuoli 82-vuotiaana nopeasti edenneeseen sairauteen 6.4.2008.

Raili Metsolan talo. Kuvannut Vesa Valtonen syyskuussa 2000.

Raili Metsolan antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen.
Auvo Niemeläinen täydentänyt Oksala 1:n tietoja ja antanut alkuperäisiä asiakirjoja Koti-Nummelan käyttöön kesällä 2008. Koonnut Anja Korpela-Ahola

OKSALA II

Hilda ja Lauri Elinen myivät 28.9.1947 alkuperäisestä Oksalasta noin 2500 neliön maa-alueen teurastaja Jalmar Berghällille ja hänen vaimolleen Dagmarille. He rakensivat talonsa vasta 50-luvulla ja asuivat siinä kymmenisen vuotta. 1963 toimitusjohtaja Aaro Armas Tiainen osti sen, mutta piti sitä vain puolisen vuotta.

Matti ja Raili Metsola ostivat 3.3.1964 "takaisin" tontin ja talon. Tiaisen aikana talosta purettiin lämmitysuunit, lämmittämään jäi tuolloin takka ja öljykamina. 70-luvulla talo on peruskorjattu.

Metsolat eivät ole asuneet talossaan, vaan siinä on ollut vuokralaisia.

Huhtikuusssa 2006 Raili Niemeläinen (o.s. Elinen; ent. Metsola) myi kiinteistön Marika Palomäelle.

Oksala ll. Kuvannut Vesa Valtonen syyskuussa 2000.