Kaunissaari

Ali-Rostin maihin aikoinaan kuulunut 0.2960 hehtaarin suuruinen Kaunissaari- niminen tontti on entisen Helsinkiin johtaneen maantien, nykyisen Huhdanmäentien varrella Huhdanmäen etelänpuoleisessa rinteessä. Pieni hirsitalo kuuluu olleen Anton August Pircklénin (*1870 Vihti, Torhola) ja hänen vaimonsa Aina Augustan (o.s. Lindgrén, *1873 Vihti, Härköilä, Yli-Rosti) ensimmäinen koti. Heidät vihittiin vuonna 1894. Heillä oli neljä lasta: Bertha (*1897), Hjalmar (*1900), Einar (*1904) ja Yrjö (1906-1907) .
Aina Augusta Pircklén kuoli vuonna 1909 ja Anton avioitui uudelleen vuonna 1910 Hilma Aleksandra Seppälän (*1890 Hämeen läänin Koski, nyk. Hämeenkoski) kanssa.

Anton Pircklen ja Aina Pircklen. Kuvat omistaa Annikki Pircklen

1910-luvun alkuvuosina Pircklénien perhe asui Helsinkiin johtaneen maantien, nykyisen Huhdanmäentien toisella puolella Päivärinnan talossa. 1920-luvulta lähtien perhe asui Haapaniemen palstatilalla Pillistön alueella.
Ensimmäisen avioliiton lapset muuttivat Helsinkiin vuonna 1924.

Pircklénien vanhin lapsi Bertta Pircklén vuonna 1923. Kuvan omistaa Mikko Yli-Rosti.

Anton ja Aina Pircklenin jälkeläisiä, jotka asuivat lapsuudessaan Kaunissaaressa. Oikealta Einari Pircklen, Hjalmar Pircklen, Bertta Pohjola o.s. Pircklen ja hänen puolisonsa Heikki Pohjola. Kuvan omistaa Annikki Pircklen. Kuva otettu Haapaniemen tilalla.

Kaunissaaren muita asukkaita:

Joulukuussa 1902 Härköilän kylän Ali-Rostin tilan silloisen omistajan Kustaa Rikhard Lönnqvistin eno, Juha Jaakonpoika Hemmin (1794 - 1851) poika Gustaf Johansson(*1849) vuokrasi tämän mäkituvan (rekisterinumero 5:14). (Gustaf ja hänen veljensä Herman ja August ottivat käyttöön sukunimen Johansson. Heidän sisarensa Eriika Juhantytär (*1836) ja tämän puoliso Kustaa Henrik Lönnqvist isännöivät Ali-Rostia.)
Kustaa Henrik Lönnqvistillä oli kolme lasta: Erika Lovisa *1855, Ida Wilhelmina *1858 ja Kustaa Rikhard *1861. Kustaan poika on Martti Jaakko Alirosti *1890, Timo Romsin isoisä.
Gustaf Johanssonin kuoltua hänen leskensä Ulrika Johansson osti Kaunissaaren itselleen huhtikuussa 1921.

1920-luvun loppupuolella Kaunissaressa asui muurari Mauri Jalmari Lahti (*1876 Suomusjärvi) vaimonsa Aino Aliinan (o.s. Grönholm; *1882 Lohja) ja lastensa kanssa. Seurakunnan tietojen mukaan he tulivat vuonna 1927 Nummelta, minne palasivat vuonna 1930.
Lapsia: Mauri (*1905 Nummi), Aina * 1906, Martta * 1908, Martti *1910, Matti *1913,
Maria * 1914, Meeri *1917, Maire *1918 ja Konrad *1923.

Lapsista vanhin, Mauri, myös muurari ammatiltaan, rakensi myöhemmin omakotitalon nykyisen Viertäjäntien varrelle. Tasanko- niminen tontti oli lohkottu Hemmilän maista.
Maurin puoliso oli Elli Maria Oksanen (*1901 Nummi). Perheeseen kuului kolme lasta: Raimo Veijo (*1931 Vihti), Mikko Kalevi ( * 1941) ja Raija Helena (* 1944, myöh. Aho).

1930-luvulla Kaunissaaressa asui seppä Antti Juhanpoika Holmberg (*1885 Artjärvi) ja hänen vaimonsa Anna Josefiina. He tulivat vuonna 1931 Kirkkonummelta ja muuttivat vuonna 1935 Koivistolle.

Kaunissaaren seuraavat asukkaat olivat maatalous- ja kerhoneuvoja Lauri Matinpoika Keskinen (* 1895 Ikaalinen) ja hänen vaimonsa kotitalousneuvoja Ellen Edith (o.s. Kivi; * 1901 Ruovesi) sekä heidän lapsensa Saara Kaija (* 1930 Ruokolahti) ja Matti Antero (* 1932 Vihti). Perhe muutti vuonna 1943 Kuusankoskelle.

1940-luvulla Kaunissaaressa asui autonkuljettaja Uuno Oiva Johannes Palmu (*1911 Loppi) vaimonsa Martta Sofian (o.s. Korhonen; * 1914 Sotkamo) kanssa. Heidän lapsensa olivat: Mauri Johannes (*1938 Renko), Pentti Olavi (* 1940 Vihti), Risto Jaakko Kalervo (* 1941 Vihti), Leila Irmeli (* 1945 Vihti) ja Raili Marjatta (* 1946 Hanko). Uuno Palmu kuuluu tehneen Nummelassa Lohjantien varrella pilkkeitä. Mutta kun pilkkeitä ei enää tarvittu, hänen yrityksensä meni konkurssiin.

Naapuritalon tyttö, Leena Kuula (*1942; myöh. Åkerman) on kertonut, että Palmun perheen Risto-poika oli hänen ensimmäinen ihastuksensa. Kun Palmun perhe 1940-luvun puolivälissä muutti Hankoon, Leenakin olisi halunnut muuttaa sinne. Hangosta perhe lienee muuttanut Kajaaniin.

Domanderin ja Salon aika

1940-luvun lopulla Kaunissaari siirtyi kahden helsinkiläisen hovimestarin, Hannes Domanderin ja Toivo Salon omistukseen. Kaunissaari oli pääasiassa heidän kesäpaikkansa, mutta kyllä se siellä kävivät joskus myös talvella.
Vuosien varrella taloa korjattiin ja laajennettiin eri suuntiin, rakennettiin yläkerta ja jatkettiin päätyä. Myös kanalarakennusta laajennettiin Domanderin ja Salon aikana.

Naapuritontin omistaja leskirouva Maria Hjelt muutti vuonna 1946 Helsinkiin. Hänen kuolemansa jälkeen maisteri Salo osti tuon tontin (Ilomäki) ja alempi tontti (Kaunissaari) oli ylihovimestari Domanderin nimissä.

Kaunissaari pihan puolelta kuvattuna 1950- luvun lopulla. Pihamaalla oli runsaasti kukkia Domanderin aikana. Kuvan omistaa Eija Niinivirta (o.s. Velin).

Herrat olivat kiinnostuneita puutarhan hoidosta ja viljelivät sellaisia vihanneksia, jotka tuohon aikaan olivat vielä erikoisuuksia. Heidän tonttinsa oli poikkeuksellisen rehevä ja kaunis. Kukkia, marjoja ja salaatteja he veivät puutarhastaan myös työpaikkoihinsa hotelli Klaus Kurkeen ja ravintola Tullinpuomiin. Työpaikoilta taas tuotiin ruuanjätettä kotieläimille. Kesäisin heillä oli Kaunissaaressa myös ankkoja ja kanoja, jotka joskus ”talvehtivat” Hemmilän navetassa. Eero Merivirta on kertonut tuoneensa hevosella kuivikkeita eläimille.

Eija Velin äitinsä Airin ja kummisetänsä Hannes Domanderin kanssa poimimassa marjoja Kaunissaaren puutarhassa kanalarakennuksen eteläpuolella. Kuva on otettu vuonna 1969. Kuvan omistaa Eija Niinivirta (o.s. Velin).

Eija-Liisa Velinin (*1959 ja hänen veljensä Villen (*1962) yhteisiä syntymäpäiväkutsuja vietettiin lasten isovanhempien Aune ja Akseli Velinin talossa Viertäjäntien varrella heinäkuussa 1967.
Eijan veljeä Jari-Pekka Veliniä kutsuttiin tuolloin ja kutsutaan edelleen Villeksi. Takana Siine Salo (Toivo Salon sisar) ja Eijan kummisetä Hannes Domander. Kuvan omistaa Eija Niinivirta (o.s. Velin).

Nämät hienosti pukeutuneet, kielitaitoiset, kohteliaat herrat eivät juurikaan olleet tekemisissä kyläläisten kanssa. Ostoksillekin kylän kauppoihin he tulivat hienosti hattu päässä. Koti- ja pihavaatteet olivat erikseen. Hanneksella kuuluu olleen kultasormus pikkusormessaan, mikä tuolloin jäi monen mieleen. Leila Lilja muistaa herrat vaativina asiakkaina osuusliike Aurassa.

Omaa saunaa Kaunissaaren asukkailla ei ollut, vaan he kävivät saunomassa Akseli Velinin saunassa Viertäjäntien varrella. Rouva Velin kävi auttamassa herroja ”naistentöissä”. Hän siivosi, pesi pyykkiä ja silitti. Työstä kuuluu maksetun hyvin.

Omaa autoa herroilla ei ollut, vaan Nummelan matkat tehtiin tavallisesti linja-autolla. Koiria ja kissoja heillä oli seuranaan. Naapurit ovat maininneet ainakin ison rottweilerin, nimeltään Pomppe, ja Figaro-nimisen angorakissan, joka mielellään kävi naapuriperheen, Margit ja Viljo Kuulan puolella. Kerran se jäi heille talveksi ja viihtyi talossa pari vuotta ennen kuin häipyi omille teilleen. Maisteri Salon kuoltua ylihovimestari Domander jäi yksin, mutta luopui jonkin ajan kuluttua kesäpaikastaan.

Viljo Kuula osti paikan vuonna 1971. Rakennus toimi Kuulan peltisepänliikkeen konttorina. Entinen ulkorakennus toimi varastona.

Kaunissaaren talo Kuulan verstaan aikoihin. Kuvan omistaa Vuokko Kuula.

Peltisepänliike Viljo Kuulan henkilökunta Kaunissaaren portailla 1970-luvulla.

Ens.rivi oikealla Marjatta Purje, toinen henkilö tunnistamaton.
2. rivi vasemmalta: Viljo Kuula, Reino Uimonen, Heikki Aho, Mauri Rauma, tunnistamaton, Risto Lehtonen, Kari Grundström, Tuomo Yli-Rosti.
3. rivi vasemmalla takana Matti Ekholm, Korkeakangas, Veikko Vähälehto, Matti Linnakoski, Aku Kuula, Ahti Vähälehto, Lasse Noro, Matti Koskinen, Risto Mäenpää.
Kuva: Jaakko Kuula.

Kaunissaari 1980-luvun lopulla, jolloin talossa oli Peltisepänliike Viljo Kuulan konttori.
Talossa oli tuolloin asbestilevyistä tehty katto, joka vuonna 2006 korvattiin peltikatolla.

Vuonna 1994 Kuulan peltisepän liike ajautui konkurssiin ja kiinteistö siirtyi Arsenalin omistukseen. Kesäkuusta 1996 toukokuuhun 1999 talossa asuivat vuokralaisina arkkitehti Matti Soppela ja laulajatar Eeva-Kaarina Vilke.

Vuonna 1998 pidetyssä pakkohuutokaupassa Matti Riekki osti Kaunissaaren ja remontoi vanhan asuinrakennuksen. Hän myi suuresta tontista rakennusalat kahdelle omakotitalolle, jotka nyt ovat Räisäsen ja Karin perheiden omistuksessa. Myös alkuperäinen Kaunissaari on vaihtanut omistajaa.

Kaksi kuvaa Kaunissaaresta nykyisellään. Kuvat ylempi (9.9.2007) Siru Väisänen ja alempi Mikko Yli-Rosti

Tietoja ovat antaneet mm. Leena Åkerman, Timo Roms, Leila Lilja, Eero Merivirta, Mikko Yli-Rosti. Koonnut Ritva Miettinen.