Tehty 18.9.2006

Merilentäjillä hiljaiseloa
kesällä 1944 Nummelassa

Nummelan lentokenttä valmistui välirauhan aikana elokuussa 1940 ja se toimi aluksi Erillisen Lentolaivueen varakenttänä. Jatkosodan alussa 26.6. 1941 siirtyi Nummelaan Lentolaivue 6 , joka käytti Nummelan lentokenttää tukikohtanaan aina syksyyn 1944 asti.

Merilentäjien kannalta oli vuosi 1944 alkanut hiljaiselon merkeissä. Lentolaivue 6:n 2.Lentueen Tupolev SB-2 pommituskoneet olivat vuoden alussa Malmin kentällä ja Helsingin ensimmäisen suurpommituksen jälkeen sai Lentue käskyn siirtyä Nummelaan , jonne lentueen pääosat siirtyivät 10.2. Siellä oli seurattu Helsingin toisen ja kolmannen suurpommituksen jylinää ja tulipaloja. Näky oli painanut lentäjien mielialan matalaksi.

Nimi muuttui Pommituslentolaivueeksi

Laivueen nimi muuttui 14.2 1944 , jolloin siitä tuli Pommituslentolaivue 6 (PLeLv6) .Kevättalven aikana SB-lentäjat suorittivat jäätiedusteluja ja keväällä, vesien auettua suoritettiin etsintälentoja merellä . Lentue suoritti myös ilmatorjunnan maalilentoja ja valonheittimien harjoituslentoja, jolloin koneet toimivat maalikoneina.

Laivueen komentajaksi tuli 27.3. majuri T. Vasamies ja 2.Lentueen päällikkönä toimi kapteeni Veikko Ossian Härmälä vuosina 1943-44.

Etsintälentoja suoritettiin

Purjehduskauden alettua suoritti Nummelasta käsin toiminut 2.Lentue sukellusveneen etsintälennon sekä aamuhämärässä ja iltahämärässä. Sukellusvenehavaintoja ei kesän 1944 aikana tehty eikä yhtään sukellusvenettä tuhottu.

Lentue jaettiin kahtia 23.7. 1944 , jolloin uusi, 3.Lentue sai neljä SB-konetta ja uuden lentueen päälliköksi tuli kapteeni K.Paalanen. Viisi konetta jäi 2. Lentueelle.

Viimeinen konemenetys 25.7. 1944

Laivueen viimeinen konemenetys tapahtui 25.7. 1944, kun Nummelasta valokuvauslennolle lähdössä ollut SB-13 yritti starttia ohjaimet lukittuna ja keskeytettyään lähtönsä suistui sivuttain mahalleen ja vaurioitui korjauskelvottomaksi, koneen miehistö selvisi turmasta hengissä.

Sotavuosina menetettiin kaikkiaan seitsemän SB-konetta, ensimmäinen konemenetys tapahtui, kun SB-3 syöksyi maahan Nummelan kentän kiitoradan päässä 2.8. 1941, jolloin luutnantit Karmila ja Seppälä menehtyivät.

Suurhyökkäyksen alkaminen jopa piristi mielialoja

Lentueeseen oli kevään 1944 aikana tullut lisää uutta henkilöstöä ja heille annettiin teoriakoulutusta ja kesällä 1944 harjoiteltiin myös syvyyspommien pudottamista Hiidenvedellä, pommitusharjoitukset saatiin loppuunsuoritetuksi 14.8. 1944 mennessä.

Vihollisen suurhyökkäyksen alkaminen jopa piristi mielialoja Nummelan lentokentän henkilöstön piirissä, jokohan mekin joutuisimme tositoimiin? arvelivat miehet. Käskyä siirtyä pommitustehtäviin Karjalan kannakselle ei kuitenkaan koskaan kuulunut, vaan merilentäjien osana kesällä 1944 oli suorittaa valvontalentoja merialueella. Tämä oli lentäjistä tuntunut lähes rangaistukselta, sillä hekin olisivat halunneet tehdä jotakin silloin kun isänmaa oli suuressa vaarassa. Lentäjät olivat arvioineet, että he olisivat tiiviin hävittäjäsuojan turvin kyenneet pommittamaan vihollismassoja Kannaksella siinä kuin Bristol Blenheim-lentäjätkin.

Viimeinen sotalento 8.8. 1944.

Viimeiset sotalentonsa jatkosodassa suoritti 2. Lentue 8.8. 1944 jolloin suoritettiin mm Suursaaren valokuvauslento sekä sukellusvene-etsintälennot. Kaksi päivää myöhemmin annettiin käsky säännöllisten sukellusveneen etsintälentojen lopettamisesta ja tämän jälkeen oli Nummelassa vuorollaan yksi SB- kone miehistöineen puolen tunnin lähtövälmiudessa. Myöhemmin lentue suoritti kymmeniä sotalentoja Lapin sodassa, silloinkin etsittiin sukellusveneitä, tällä kertaa saksalaisia.

Lentueen sotapäiväkirja kertoo:

16.6. 1944 : "Ryssien hyökkäyksen alettua ja mentyä niinkin nopeasti eteenpäin ei lentueen miesten keskuudessa ole havaittavissa mitään hermostuneisuutta. Ainoa mistä puhutaan on se häpeä mikä tälläisen "miesten työn" aikana lankeaa lentueelle ja koko laivueelle, kun sen kalusto on punnittu liian kevyeksi käytettäväksi varsinaisella rintamalla"

18.6. 1944 käytiin keskustelua SB:n käyttömahdollisuuksista: "Liian valoisaa SB-koneille mennä hävittäjien täyttämälle alueelle"

Nummelassa alun toistakymmentä konetta

Lentolaivue 6:n 2.Lentueella oli Nummelassa 25.7. 1944 seuraavat lentokoneet:

SB-1, SB-5, SB-7, SB-12, SB-17, SB-14 oli moottorinvaihdossa, SB-19, SB-20, SB-21, SB-23. Tuona päivänä vaurioitui SB-13 korjauskelvottomaksi. Yhteyskoneina olivat VI-kone sekä Dornier Do 22 kone DR-196.