MUISTOMERKKI

Nummelan lentokentällä paljastettiin Total Energy -niminen ilmailumuistomerkki 24.9.2011.

Muistomerkillä halutaan muistaa Nummelan lentokentältä viimeiselle lennolleen lähteneitä lentäjiä, joista kuvien alla on Mikko Yli-Rostin laatima kirjoitus.

Lentokentän Air Hotellin edustalle sijoitettu muistomerkki kuvaa nousuun lähtevää lentokonetta. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija-valokuvaaja Veijo Aulio.

Tom Arppen kuvia muistomerkistä:.

Menehtyneiden lentäjien nimet on kaiverrettu muistomerkin jalustan laataaan.

Seitsemän sotalentäjää menehtyi vuonna 1941

Nummelan lentokentältä lähti viimeiselle lennolleen kaikkiaan seitsemän sotalentäjää vuonna 1941, jolloin oli käynnissä jatkosodan hyökkäysvaihe. Nummelan lentokentältä käsin toimi jatkosodan alusta alkaen Lentolaivue 6, jonka toiminta-alue oli 1941 Hangon rintama ja Suomenlahden merialue. Lentolaivue 6:n ensimmäinen kuolonuhri oli Nummelan kentältä taistelulennolle lähtenyt luutnantti V.A, Kallio, joka sai surmansa Hangon rintamalla 10.7, käydyssä ilmataistelussa, jossa Kallion ohjaama Polikarpov I -153 hävittäjäkone sai osuman ja syöksyi maahan.

Pommikoneen maahansyöksy

Aamulla 2.8. koko Nummelaa vavisutti lentokentältä kuulunut räjähdys, kun kentän kiitoradan päässä räjähti maahan syöksynyt SB-2 tyyppinen pommikone. Koneen miehistö saatiin ulos koneesta ennen koneen räjähtämistä. koneen tähystäjä luutnantti Untamo Seppälä menehtyi heti. Koneen ohjaaja luutnantti Karmila vietiin laivueen komentajan Packard-merkkisellä virka-autolla nopeasti Tilkan Sotilassairaalaan, jossa Karmila menehtyi. Koneen konekivääriampuja ja radiosähköttäjä vääpeli Toivo Peltonen selvisi turmasta hengissä kuin ihmeen kautta. Anton Karmila on haudattu Lohjan sankarihautaan ja Untamo Seppälä on haudattu Oriveden sankarihautaan.

Tiedustelukone ei palannut lennolta

Kaksi viikkoa pommikoneturman jälkeen ,16.8. lähti Nummelasta Koolhoven- tyyppinen tiedustelukone lentolehtisien pudotuslennolle Hankoon, mutta ei palannut lennolta . Alikersantti P.J. Antila ja lentomekaanikko A. Sairio katosivat. Koolhoven- kone lentäjineen oli eksynyt Viron puolelle , jossa kone syöksyi maahan ja lentäjät menehtyivät. Kerrotaan, että joukko neuvostomiehittäjiä vastaan taistelleita virolaisia metsäveljiä löysi koneen hylyn ja hautasivat lentäjät Velise- nimisen kylän lähelle ja polttivat koneen hylyn. Nummelasta viimeiselle lennolleen lähteneiden Antilan ja Sairion hauta on myöhemmin saatu paikallistetuksi ja haudalla on nykyisin muistomerkki.

Katso myös Suomalaislentäjät katosivat - iskikö paniikki?

Curtiss- hävittäjä tuhoutui ilmatorjuntatulessa

Loka-marraskuussa 1941 Nummelan lentokentältä käsin toimi yksi Lentolaivue 32:n lentueista, jolla oli kalustonaan Curtiss Hawk- hävittäjäkoneita. Lentueen tehtävän oli tuhota Hankoon tukeutuneet viholliskoneet houkuttelemalla nämä ilmataisteluihin. Kapteeni Bergin johtama osasto yritti 1.11. houkutella venäläisiä ilmataisteluun, jolloin yksi vihollisen I-16 hävittäjä joutui suomalaiskoneiden tulituksen ja syöksyi maahan. Vihollisen ilmatorjunta ampui taistelun sekaan ja sai osuman johtokoneeseen, jolloin kapteeni Bergin CU-570 syöksyi maahan ja Berg sai surmansa.

Ilmataistelu Tvärminnen yläpuolella

Kapteeni Bergin kaaduttua tuli lentueen päälliköksi Kapteeni Lahtela, jonka johtama Nummelan kentältä lähtenyt Curtiss-parvi kohtasi 5.11. Tvärminnen yläpuolella kolme vihollisen I-16 hävittäjää, joiden kanssa alkoi ilmataistelu. Hangosta nousi kolme konetta lisää mukaan taisteluun. Vihollisen I-16 hävittäjistä yksi saatiin ammutuksi alas ja yksi oma kone menetettiin, kun vänrikki A.Lakion CU-567 ammuttiin alas ja Lakio sai surmansa.

Näiden taistelujen jälkeen ilmataisteluja ei enää ollut. Lentue jatkoi partiointia Hangon suuntaan ja 3.12. Nummelasta lennolle lähteneen Curtiss- koneen ohjaaja totesi Hangon tyhjentyneen vihollisjoukoista. Pian tämän jälkeen Curtiis- lentue sai käskyn siirtyä Suulajärvelle Karjalan kannakselle. Nummelan lentokenttä jäi talveksi 1941-42 tyhjilleen, kun Lentolaivue 6 oli siirtynyt Malmille. Keväällä vesien auettua tulivat laivueen koneet jälleen Nummelaan ja laivue käytti Nummelan lentokenttää tukikohtanaan aina syksyyn 1944 saakka.

Teksti ja kuvat Mikko Yli-Rosti