Nummelan lentokentän vaiheita
Nummelanharjulta käsin avautuu niin satunnaiselle matkailijalle kuin Vihdin omille asukkaillekin silmiähiveleviä maisemia. Harjulta avautuvat mahtavat näköalat yli Hiidenveden ja toisaalle katsottuna avautuu näkymä kohti Enäjärveä. Kiivetessään kohti harjun lakea kohtaa kulkija ensin jyrkän nousun, jonka jälkeen hän saavuttaa suuren hakatun aukean, joka erottuu maastosta sorapintaisena ja tuulisena paikkana, jonka reunoilla on puita sinivalkoisin maalauksin. Sotilasalue? miettii kulkija.
Postikorttikuvassa 1960- luvun alusta näkyy Nummelan lentokenttä vielä melko samanlaisena kuin sota-aikanakin. Kuvan omistaa Toini Vehman
Lentokenttä valmistui 1940
Kulkija on saapunut Nummelan
lentokentälle, joka on aikoinaan ollut sotilasalue. Kentällä
on takanaan mielenkiintoinen historia. Nummelan lentokenttä on
valmistunut elokuussa vuonna 1940 ja oli aluksi Erillisen lentolaivueen
varakenttänä.
Erillisen
lentolaivueen Blackburn Ripon meritiedustelukone vaurioitui 4.4. 1941
Nummelan lentokentällä osuttuaan lumikohoumaan, jolloin
koneen runkosalot katkesivat. Kone lähetettiin 8.4. Valtion lentokonetehtaalle
korjattavaksi. Kuvassa konetta siirretään Nummelan keskustan
kautta rautatieasemalle, taustalla näkyy ol Auran maatalousosasto
sekä Tuusanmäki. Kuvan omistaa Annikki Pircklen.
Jokikunnan
oppilaat tekivät potkukelkoilla retken Nummelan lentokentälle
välirauhan aikana talvella 1940-1941. Kuvassa koulun oppilaita
ja Erillisen lentolaivueen henkilöstöä Blackburn ripon
meritiedustelukoneen edessä. Kuva: Jokikunnan koulun kokoelmat.
Jatkosota alkoi kesäkuussa
1941 ja Nummelan lentokenttä toimi Lentolaivue 6:n tukikohtana
kesäkuusta 1941 vuoden 1944 lokakuulle asti. Laivue suoritti
meritiedustelua ja sukellusvenetorjuntaa. Laivueella oli kalustona
sotasaaliina saatuja Tupolev SB-2 pommituskoneita sekä Polikarpov
I-153 hävittäjiä ja Koolhoven -tiedustelukoneita sekä
yhteyskone Viima. Vuoden 1941 lopulla oli Nummelassa myös yksi
lentue Lentolaivue 32:sta, jolla oli kalustonaan Curtiss Hawk- hävittäjäkoneita.
Nouseva tai laskeutuva SB-pommituskone oli tyypillinen näky sota-ajan Nummelassa. Koneilla suoritettiin sukellusveneiden etsintälentoja aamuvarhaisella ja iltamyöhällä. Kuvan omistaa Annikki Pircklen.
Retkeilymajalla Haapakylässä
oli laivueen esikunta ja laivueen henkilöstöä oli majoitettuna
mm.Luontolaan ja Päivölään, Nummelan kansakoululle
ja Nummelan työväentalo Rientolaan.
Iloista elokuvantekoa
1943
Nummelan lentokentälle
rakennettiin kesällä 1943 meksikolaiskaupunki aaseineen ja
kaktuksineen kaikkineen elokuvan Herra ja ylhäisyys filmausta varten.
Kuva Kesä-Luoteis-Uusimaa 2006
Lentokentän alueella
on nähty iloista elokuvan tekoa. Vuonna 1943 oli kentälle
rakennettu meksikolaiskaupunki aaseineen ja kaktuksineen kaikkineen
Herra ja ylhäisyys elokuvan filmausta varten. Elokuva perustui
Simo Penttilän romaaniin Sierranuevan sulotar. Päähenkilöä
kenraaliluutnantti T.J. A. Heikkilää näytteli itse
Tauno Palo ja Dona Camillan roolissa oli Regina Linnanheimo. Elokuvassa
oli avustajina monia silloisia nummelalaisia.
Pommikoneturman muistokivi
Kentällä on nähty
myös murheellisia surmanlentoja, joista muistuttaa kentän
kiitoradan päässä kivessä oleva muistolaatta,
joka kertoo 2.8. 1941 tapahtuneesta Tupolev-pommikoneen maahansyöksystä,
jossa kaksi lentäjää menehtyi. Surmansa saivat koneen
ohjaana luutnantti Anton Karmila ja tähystäjä luutnantti
Untamo Seppälä. Heidän lisäkseen on viisi mutta
sotalentäjää noussut Nummelan kentältä viimeiselle
lennolleen saaden tuntemattoman leposijan.
Lentokentän
kiitoradan päässä oleva kiveen kiinnitetty muistolaatta.
Muistolaatta on hankittu Vihdin rintamamiesveteraanien toimesta vuonna
1991. Kuvan omistaa Annikki Pircklen.
Lentäjiä
oli majoitettuna Luontolaan, missä oli mahdollisuus päästä
kylpyhoitoihinkin. Kuvassa lentäjiä kylvyssä Luontolan
Marin hoivissa. Kuva suomen kuvalehdestä vuodelta 1942.
Hävittäjälentueen
käytössä oli sotasaaliina saatuja Polikarpov I 153
hävittäjiä eli Tsaikkoja.Kuva: SA-kuva.
Lentolaivue
6:lla oli käytössään Viima-yhteyskone. Kuvassa
Pirkko Louhi( myöh.Purje) lähdössä mukaan lennolle.Kuva:
Pirkko ja Väinö Purjeen kokelmat.
Nykyisin Nummelan lentokenttä
on yksi Suomen vilkkaimmista purjelentokeskuksista ja kesäisin
nähdään purjekoneiden ja lennokkien vapautta niiden
kohotessa Nummelan taivaalle.
teksti Mikko Yli-Rosti
Lähteet:
Erkki Hannuksela: Nummelan lentokentän historiaa
Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia osa 6.
|