Nummelan kylähistoria      Lentokenttä

Muutettu 26.10.2006



Nummelan lentokentän vaiheita

 

Nummelanharjulta käsin avautuu niin satunnaiselle matkailijalle kuin Vihdin omille asukkaillekin silmiähiveleviä maisemia. Harjulta avautuvat mahtavat näköalat yli Hiidenveden ja toisaalle katsottuna avautuu näkymä kohti Enäjärveä. Kiivetessään kohti harjun lakea kohtaa kulkija ensin jyrkän nousun, jonka jälkeen hän saavuttaa suuren hakatun aukean, joka erottuu maastosta sorapintaisena ja tuulisena paikkana, jonka reunoilla on puita sinivalkoisin maalauksin. Sotilasalue? miettii kulkija.

Postikorttikuvassa 1960- luvun alusta näkyy Nummelan lentokenttä vielä melko samanlaisena kuin sota-aikanakin. Kuvan omistaa Toini Vehman

Lentokenttä valmistui 1940

Kulkija on saapunut Nummelan lentokentälle, joka on aikoinaan ollut sotilasalue. Kentällä on takanaan mielenkiintoinen historia. Nummelan lentokenttä on valmistunut elokuussa vuonna 1940 ja oli aluksi Erillisen lentolaivueen varakenttänä.

Erillisen lentolaivueen Blackburn Ripon meritiedustelukone vaurioitui 4.4. 1941 Nummelan lentokentällä osuttuaan lumikohoumaan, jolloin koneen runkosalot katkesivat. Kone lähetettiin 8.4. Valtion lentokonetehtaalle korjattavaksi. Kuvassa konetta siirretään Nummelan keskustan kautta rautatieasemalle, taustalla näkyy ol Auran maatalousosasto sekä Tuusanmäki. Kuvan omistaa Annikki Pircklen.

Jokikunnan oppilaat tekivät potkukelkoilla retken Nummelan lentokentälle välirauhan aikana talvella 1940-1941. Kuvassa koulun oppilaita ja Erillisen lentolaivueen henkilöstöä Blackburn ripon meritiedustelukoneen edessä. Kuva: Jokikunnan koulun kokoelmat.

Jatkosota alkoi kesäkuussa 1941 ja Nummelan lentokenttä toimi Lentolaivue 6:n tukikohtana kesäkuusta 1941 vuoden 1944 lokakuulle asti. Laivue suoritti meritiedustelua ja sukellusvenetorjuntaa. Laivueella oli kalustona sotasaaliina saatuja Tupolev SB-2 pommituskoneita sekä Polikarpov I-153 hävittäjiä ja Koolhoven -tiedustelukoneita sekä yhteyskone Viima. Vuoden 1941 lopulla oli Nummelassa myös yksi lentue Lentolaivue 32:sta, jolla oli kalustonaan Curtiss Hawk- hävittäjäkoneita.

Nouseva tai laskeutuva SB-pommituskone oli tyypillinen näky sota-ajan Nummelassa. Koneilla suoritettiin sukellusveneiden etsintälentoja aamuvarhaisella ja iltamyöhällä. Kuvan omistaa Annikki Pircklen.

Retkeilymajalla Haapakylässä oli laivueen esikunta ja laivueen henkilöstöä oli majoitettuna mm.Luontolaan ja Päivölään, Nummelan kansakoululle ja Nummelan työväentalo Rientolaan.


Iloista elokuvantekoa 1943

Nummelan lentokentälle rakennettiin kesällä 1943 meksikolaiskaupunki aaseineen ja kaktuksineen kaikkineen elokuvan Herra ja ylhäisyys filmausta varten. Kuva Kesä-Luoteis-Uusimaa 2006

Lentokentän alueella on nähty iloista elokuvan tekoa. Vuonna 1943 oli kentälle rakennettu meksikolaiskaupunki aaseineen ja kaktuksineen kaikkineen Herra ja ylhäisyys elokuvan filmausta varten. Elokuva perustui Simo Penttilän romaaniin Sierranuevan sulotar. Päähenkilöä kenraaliluutnantti T.J. A. Heikkilää näytteli itse Tauno Palo ja Dona Camillan roolissa oli Regina Linnanheimo. Elokuvassa oli avustajina monia silloisia nummelalaisia.


Pommikoneturman muistokivi

Kentällä on nähty myös murheellisia surmanlentoja, joista muistuttaa kentän kiitoradan päässä kivessä oleva muistolaatta, joka kertoo 2.8. 1941 tapahtuneesta Tupolev-pommikoneen maahansyöksystä, jossa kaksi lentäjää menehtyi. Surmansa saivat koneen ohjaana luutnantti Anton Karmila ja tähystäjä luutnantti Untamo Seppälä. Heidän lisäkseen on viisi mutta sotalentäjää noussut Nummelan kentältä viimeiselle lennolleen saaden tuntemattoman leposijan.

Lentokentän kiitoradan päässä oleva kiveen kiinnitetty muistolaatta. Muistolaatta on hankittu Vihdin rintamamiesveteraanien toimesta vuonna 1991. Kuvan omistaa Annikki Pircklen.

Lentäjiä oli majoitettuna Luontolaan, missä oli mahdollisuus päästä kylpyhoitoihinkin. Kuvassa lentäjiä kylvyssä Luontolan Marin hoivissa. Kuva suomen kuvalehdestä vuodelta 1942.

Hävittäjälentueen käytössä oli sotasaaliina saatuja Polikarpov I 153 hävittäjiä eli Tsaikkoja.Kuva: SA-kuva.

Lentolaivue 6:lla oli käytössään Viima-yhteyskone. Kuvassa Pirkko Louhi( myöh.Purje) lähdössä mukaan lennolle.Kuva: Pirkko ja Väinö Purjeen kokelmat.

Nykyisin Nummelan lentokenttä on yksi Suomen vilkkaimmista purjelentokeskuksista ja kesäisin nähdään purjekoneiden ja lennokkien vapautta niiden kohotessa Nummelan taivaalle.

 

teksti Mikko Yli-Rosti

 

Lähteet:

Erkki Hannuksela: Nummelan lentokentän historiaa

Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia osa 6.