Lorttikujan Late Nummelan Työväentalolla 

Nummelan Eläkkeensaajat ry:n jäsenet kokoontuvat työväentalolle viikottain omiin rientoihinsa. Keskustelukerhossa pohditaan ajankohtaisia asioita, ohjelmaryhmä suunnittelee ja valmistaa esityksiä iltamiin, Nummelan laulajat-kuoro harjoittelee konserttiohjelmistoa, jumppakerho pyrkii ylläpitämään toimintakykyä ja käsityöryhmä mm maalaa posliinia. Yhdistyksen jäsenet esiintyvät omissa tilaisuuksissa ja vierailuilla naapuriyhdistyksissä. Toiminta on erittäin vilkasta.

Hauskoja pakinoita ja vuoropuheluita kirjoitti Teuvo Heinonen nimimerkillä Lorttikujan Late. Heinonen oli syntynyt Perniön Teijolla v.1937. Hän aloitti työnteon 14-vuotiaana ja oli hitsaajana Teijon Tehtaalla 31 vuotta. Heinonen muutti Nummelaan v.1983 ja jatkoi työntekoa Nummelan Konepajalla vielä 10 vuotta ja siirtyi eläkkeelle v. 1994. Teuvo Heinonen kuoli yllättäen toukokuussa v. 2000.

Teuvo Heinonen ja Helvi Spoof Työväentalon näyttämöllä. 

Jutut Teuvo Heinonen kirjoitti syntymäseutunsa murteella.Tekijä sanoi niitä sketseiksi. Hän esiintyi itse mielellään vuoropuheluissa Lorttikujan Latena. Rooleista erityisen hauska oli ärrää sorauttava pikkupoika. 

(Lortti on Vihdin murretta ja tarkoittaa tenavaa, kakaraa, lasta)
 

MUMMO JA POIKA

Sketsi, kirjoittanut Teuvo Heinonen v.1997
Poika (sorottaa)

Mummu: Ne hei, hei, mitäs se mummon poika, yksinkö olet kotona?

Poika: Hei vaan joo yksin mää äiti lähti kirkolle.

Mummu: Vai läksi äiti kirkolle? No mitäs sinä siinnä teet? (Katsoo uteliaana)

Poika: Mää piirrän tämmöst talo, koirankoppi viel tähän sit se onki valmis.

Mummu: Niinpä näyttää olevan, mitä muuta olet tänään tehnyt?

Poika: Mää oli poikien kans tuol sorakuopal leikkimäs, ja kato mummu mitä mul on

(kaivaa taskujaan ja näyttää mummulle) kato!

Mummu: Mitä romua sinulla on taskussasi?

Poika: Ei nää mittä romui ol nää on aartei. Tämän mää vaihdoin Urose Martin kans siihen vaarin antamaan rannekelloon.

Mummu: Mitä! Vaihdoit tämän siihen vaarin antamaan kelloon. Voi hyvä poika sinua!

Poika: Niiku Martti sanos et kaikil pojil on rannekello mut jos sä vaihdat tämän niin tämmöst ei ole kellä muil ko sul niin totta perhanas mä vaihdoin!

Eik se mummu olluki hyvä kaup?

Mummu: Samallainen olet kuin isäsikin pienenä.

Poika: Mitä me tommosest riidellä, mää tierä, leikitä taas sitä leikki et sä oles yleisö ja mää esinny, mul on yks uus hyvä runo.

Mummu: Jos mummu sit istuu tähän (ottaa tuolin).

Kukas sen on kirjoittanut?

Poika: Ei mää tier kuka sen on kirjoittanut mut noi isopoja Helle Veikko ja Murro Aarno sen tuol sorakuopal keksisivä, istus sää siin niin mää menen tonne porstuvan puol ja tulen siel sit.

ALLA PINNAN:

Puutarhassa alla pinnan nauriita on rinta rinnan.
Järvessä alla pinnan särkiä on rinta rinnan.
Vuoristossa alla pinnan mineraaleja rinta rinnan.
Avaruudessa alla pinnan tähdistöjä rinta rinnan.
Kirkkomaalla alla pinnan ruumiita on rinta rinnan.

Poika: Eik ollukki mummu hyvä runo?

Mummu: Hyvä oli mutta tuo viimeinen värssy olisi saanut jäädä kokonaan pois, kukas sen keksi?

Poika: Toi Murro Aarno ko se on simmonen hirvileuk.

Mummu: Voi teitä poikia mitä teistäkin vielä tulee?

Poika: Ei tier vaa vaik tulis kanksterei tai ministerei!

Kenestäkään ei tullut kanksteria mutta Veikosta tuli ministeri.