Vihdin kunnan pääkirjastoAGRICOLAVuoden 1990 lopulla uudisrakennushanke jäädytettiin taloudellisen tilanteen heikentyessä. Vuosien varrella etsittiin muita vaihtoehtoja pääkirjaston sijaintipaikaksi, mm. Palman kiinteistö, Henrikki ja seurakuntakeskus, mutta ne eivät osoittautuneet toteuttamiskelpoisiksi. Marraskuussa 1995 sivistyslautakunta esitti kunnanhallitukselle ja valtuustolle uuden kirjastotalon rakentamista Pisteenkaaren varren tontille Agricolan piirustusten pohjalta, ja joulukuussa 1995 valtuusto hyväksyi ehdotuksen. Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy laati lopulliset piirustukset, mutta kustannusten vähentämiseksi alkuperäistä rakennuspinta-alaa supistettiin kolmanneksella. Rakennesuunnitttelusta vastasi Insinööritoimisto Jorma Puhto KY, LVI-töistä Insinööritoimisto Quatrocon Oy ja sähkösuunnittelusta Insinööritoimisto Havukorpi Oy. Keväällä 1997 Rakennus-Haaparanta Oy valittiin rakennusurakan toteuttajaksi. LV-urakoitsijana oli LVI-Sauger Oy, sähköurakoitsijana Tekmanni Oy ja ilmastointiurakoitsijana Peltityöt Kuula Oy. Työt aloitettiin 1.8.1997, peruskivi muurattiin 12.12.1997, ja kirjaston muutto uusiin tiloihin voitiin aloittaa syyskuun lopussa 1998.  Kanervala (Pisteenkaari 9) ennen purkua elokuun alussa 1997. Kuva Aune Tolkki.  Rakennustyömaan näkymiä elokuun alussa 1997. Takana oikealla paloasema (Lohjantie). Vasemmalla näkyy Hannankadun Mehiläinen. Kuva Aune Tolkki.  Rakennustyömaa elokuussa 1997. Kuva Aune Tolkki.   Rakennustyömaan kyltti Pisteenkaaren ja Hannankadun kulmassa. Kuva kirjaston kokoelmasta. Kuvaaja tuntematon.  Pääkirjastorakennus 30.1.1998. Kuva kirjaston kokoelmasta. Kuva Pirkko Aurell Rakennus Vihdin pääkirjasto. Kuvannut Mikko Yli-Rosti 2009. Kirjastorakennus sijaitsee keskeisellä paikalla, ja sen esteettiset ja toiminnalliset ratkaisut edustavat rakennusajankohdan kansainvälistä modernia arkkitehtuuria. Suunnittelussa huomioitiin ympäröivä taajama ja sen keskeiset kulkuväylät. Arkkitehtuuriltaan rakennus on puhdaslinjainen, yksinkertainen ja selkeä sekä myötäilee tontin suorakaiteista muotoa. Rakennuksen runko muodostuu teräsbetoni- ja betonipalkeista sekä ontelolaatoista. Katto on loiva pulpettimallinen peltikatto. Seinistä puolet on lasia, puolet muurattua harkkoa. Kolmikerroksisen rakennuksen hyötypinta-ala on 1500 m2, kokonaispinta-ala 2300 m2 ja tilavuus 11000 m3. Ensimmäinen ja toinen kerros on varattu asiakkaiden käyttöön, kolmannessa kerroksessa on työtiloja, sosiaaliset tilat ja teknisiä tiloja.  Kirjastorakennuksen kävelytien
puoleinen julkisivu talvella 1999. Kuva Ritva Miettinen.
Suunnittelun lähtökohtana on sisäkatuperiaate, jolloin eri toiminnot sijoittuvat aulasta lähtevän kadun varteen. Kaapelointi on oranssien lattialuukkujen alla, ja katon valoviiva myötäilee lattian luukkuvanaa. Rakennuskustannukset olivat 17 miljoonaa markkaa, ja kalustukseen meni 2 miljoonaa markkaa. Valtionapua saatiin 6,9 miljoonaa markkaa.   Sisäkuvia kirjaston esitteestä. Tilat sijoittuvat seuraavasti: Ensimmäinen kerros  Pohjapiirros Kirjastoon on kaksi sisäänkäyntiä, toinen Pisteenkaaren puolelta ja toinen parkkipaikalta Kappelitien puolelta. Ala-aulassa on näyttelytiloja, ja sieltä päästään lehtilukusaliin ja kahvilatilaan sekä kirjaston halki kulkevalle käytävälle, jonka varteen muut toiminnot sijoittuvat. Kahvila toimi vuosina 1998-2001, mutta jouduttiin lopettamaan kannattamattomana. Myöhemmin tila muutettiin luentosaliksi, jossa järjestetään kirjastonkäytön opetusta ja erilaisia yleisötilaisuuksia. Siellä on myös Vihti-kokoelma ja Vihti-Seuran omistamat Vihdin kansallispuvut. Lehtilukusalissa on parikymmentä istumapaikkaa, ja sinne tulevat sanomalehdet ja yleisaikakauslehdet. Siellä on myös kopiokone asiakaskäyttöön. Lasten- ja nuortenosastolla on erilaisten pikkulapsille sopivien kirjojen, lehtien, äänitteiden, videoiden ja romppujen lisäksi satuhuone ja kaksi päätettä, joista toisella voi selata kirjaston kokoelmaa ja toisella katsella romppuja. Osastolla on myös äänitteiden kuuntelumahdollisuus. Lainaustoimistosta ja tietopalvelusta kirjastonkäyttäjät voivat kysyä neuvoa ja pyytää apua erilaisissa kirjaston käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä tiedonhaussa. Heidän käytössään on lainausautomaatti, viisi internetyhteyttä, erilaisia tietokantoja sekä päätteitä, joiden avulla voi selata kirjaston aineistokokoelmaa. Palautusautomaatti otettiin käyttöön vuonna 2006, ja vuonna 2007 uudistettiin lainaustoimiston ja tietopalvelun tiski. Aikuisten tietokirjallisuus on jaettu kahdelle alueelle yleisissä kirjastoissa käytössä olevan luokitusjärjestelmän mukaan. Ykkösalueella ovat kirjastoluokat 1 -5 ja kakkosalueella tietokirjat luokista 6-9. Näille alueille on sijoitettu myös eri alojen aikakauslehtiä. Aikuisten kaunokirjallisuudesta suomenkielinen kertomakirjallisuus on ensimmäisen kerroksen perällä, ruotsinkielinen ja vieraskielinen kaunokirjallisuus, runot, näytelmät, kansanrunous ja sarjakuvat ovat toisessa kerroksessa. Toisella tasanteella on myös lukuhuone ja ryhmätyöhuone, jossa on työkone asiakaskäyttöön. Käytävän varrella on lukittavia lasivitriineitä näyttelyitä varten. Ensimmäisessä kerroksessa on myös kaksi maalausta, Inari Krohnin työ lainaustoimiston lähellä ja peräseinällä Tuomas von Boehmin Pelkistetty sisäkuva, jonka omistaa Hiidenheimon säätiö.  Muuttolaatikoita lokakuussa 1998. Taustalla lasten- ja nuortenosasto. Kuva kirjaston kokoelmasta. Kuvaaja tuntematon. Toinen kerros  Pohjapiirros Alun perin toisessa kerroksessa oli musiikkiosasto musiikinkuunteluhuoneineen ja luentosali, mutta vuonna 2004 tiloja järjesteltiin uudelleen. Musiikkikirjat ja nuotit siirrettiin entiseen luentosalitilaan, ja niiden paikalle järjestettiin nuortenosasto. Musiikkiosastolla on äänitteiden kuuntelumahdollisuus. Alkuperäiselle musiikinkuunteluhuoneelle ei ollut käyttöä, ja niin sinne siirrettiin nuorten lehdet ja sarjakuvat.  Näkymä toisesta kerroksesta keväällä 2009. Kuva Janika Puolitaival. Kolmas kerros Kolmannessa kerroksessa on työhuoneita, sosiaaliset tilat ja teknisiä tiloja. Kellarikerros sijaitsee maanpinnan alla, ja siellä on kirjastoauton talli sekä väestönsuoja.  Sisäänajo kirjastoauton talliin Hannankadulta. Vasemmalla Galleria Pictor (Lohjantie), oikealla kirjasto. Kuvannut Mikko Yli-Rosti maaliskuussa 2010. Kalusteet Kalusteet hankittiin erillisten tarjousten perusteella. Kirjastokalusteet hankittiin Oy New Interior Finland Ab:stä, ja Littbus-hyllyt sopivat hyvin kirjaston yleisilmeeseen. Irtokalusteet, esim. pöydät ja tuolit, hankittiin Arvo Piiroinen Oy:stä. Sope rakensi lasten satunurkan.  Hyllyjä  Satuhuone, jossa pidetään satutunnit. Kokoelma Myös kirjastoammatillisesti uusi pääkirjasto on moderni. Laajan kirjakokoelman (avaushetkellä 65000 kirjaa) ja lehtivalikoiman (yli 300 sanoma- ja aikakauslehteä) lisäksi siellä on korkeatasoinen musiikkiäänite- ja nuottikokoelma (4000 musiikkiäänitettä), äänitteiden kuuntelumahdollisuus, videoita, cd-romeja, äänikirjoja, internetyhteys sekä erilaisia tietokantoja. Kirjaston kokoelma on selattavissa internetin välityksellä, ja asiakkaat pääsivät siellä tekemään varauksia ja uusimaan lainojaan. Henkilökunta Suunnittelun alkuvaiheen ja arkkitehtuurikilpailun aikana kirjastotoimenjohtajana oli Leena Koho (1984–1990). Hänen jälkeensä laitoksen johtoon valittiin Kaarina Saarnijoki, ja hän kantoi rakennushankkeen toteutumisesta kirjastoammatillisen vastuun. Pääkirjastoksi muuttumisen myötä hallinto, hankinta ja kirjastoautotoiminta siirtyivät Kirkonkylästä Nummelan toimipisteeseen, ja muuttovaiheessa uudessa pääkirjastossa työskenteli 12 henkilöä. Vuonna 2001 kirjastotoimen-johtajaksi valittiin Maritta Turunen. AvajaisetYli 15 vuotta kestänyt suunnittelutyö sai kauniin päätöksen, kun Vihdin uusi pääkirjasto avattiin yleisölle 5.12.1998 klo 10. Runsaslukuinen yleisö seurasi, kun ministeri Veikko Helle vaimonsa Toinin ja osastonjohtaja Aune Tolkin (Hannankatu 7) avustamana leikkasi sisäkadun poikki vedetyn sinivalkoisen nauhan. Viiden aukiolotunnin aikana kirjastoon tutustui 3500 henkeä.  5.12.1998. Ministeri Veikko Helle leikkasi avajaisnauhan. Oikealla Toini Helle. Vasemmalla Aune Tolkki. Kuva Auli Peltola. VihkiäisetVihkiäisjuhla pidettiin sunnuntaina 2.5.1999 klo 13. Juhlapuhujana oli pääministeri Paavo Lipponen. (Puheen teksti)  Uuden pääkirjaston vihkiäiset 2.5.1999. Kuvassa vasemmalta kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Viljanen, kunnanjohtaja Arno Miettinen, pääministeri Paavo Lipponen, kirjastotoimenjohtaja Kaarina Saarnijoki, kansanedustaja Markku Pohjola, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunnan puheenjohtaja Aila-Helena Löfgren. Kuva Auli Peltola.  Vihkiäiset 2.5.1999. Vihti-Seuran edustajat Maritta Turunen, Päivi Varpasuo ja Markku Tolvanen onnitteevat Kaarina Saarnijokea ja Aila-Helena Löfgreniä. Kuva kirjaston kokoelmasta. Kuvaaja tuntematon.  Kirjastotoiminta on alkanut. Kuva Kalle Vihtkari joulukuussa 1998. Kuva kirjaston kokoelmasta.  Vihkiäiset 2.5.1999. Luentosalitilassa soittaa Nummelan soittokunta. Kuva kirjaston kokoelmasta. Kuvaaja tuntematon. Kirjastonhoitaja Toini Hellen kuva paljastettiin pääkirjastossa 20.10.2004. Vihdin uusi pääkirjasto on vakiinnuttanut paikkansa kuntalaisten olohuoneena ja kulttuuri-keskuksena. Näyttelytoiminta on vilkasta, on kirjallisuus-, musiikki- ja esitelmätilaisuuksia, ja tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille toimijoille. Kirjastotoimintaa kehitetään aktiivisesti. Uusi kirjastoauto otettiin käyttöön v. 2003 ja v. 2005 liityttiin Lukki-kirjastokimppaan Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan ja Sammatin kanssa, ja samana vuonna otettiin käyttöön uusi kirjastojärjestelmä ATP-Origo. Vuonna 2009 pääkirjastosta lainattiin 370 684 teosta.   Nummelalaisia Albertinkatu-näyttelyn avajaisissa lokakuussa 2000. Reino Pieviläinen, Irja Kullaa, Anja Korpela-Ahola, Tuulikki Hirvonen ja Helga Aaltonen kuuntelevat rehtori Tarja Langin avajaissanoja. Kuva Ritva Miettinen.  Uusi tietopalvelupiste keväällä 2009. Kuvassa Aino Viitaharju ja Aune Tolkki. Kuva Janika Puolitaival. Tiedot koonnut Aune Tolkki.
|