Rautatieasema

Nummelan asemapäällikköjä

Asemapäälliköiden virkatalo. Talo on nykyisin suojelukohde. Kuvannut Heimo Harju vuonna 1977.

Herman Almus Hagman oli Nummelan ensimmäinen asemapäällikkö vuosina 1875-1881. Hänen jälkeensä tulivat J.R.Lindqvist (1881-1884), J.W. Nygren (1884-1885) ja Karl Viktor Lindvall (1885-1887) Hän tuli Nummelaan Hämeenlinnasta.

Asemapäällikkö Almus Hagman, Nummelan rautatieaseman ensimmäinen päällikkö vuosina 1875-1881.

Nummelan aseman pitkäaikaisin päällikkö on ollut Henrik Gustaf Flink (*1859 Helsinki), joka edeltäjänsä tavoin tuli Hämeenlinnasta. Henrik ja Elin Flink saivat Vihdissä asuessaan neljä lasta: Elin *1893, Gundel *1894, Ingrid *1897 ja Gustaf *1902. Flinkit muuttivat vuonna 1927 Kirkkonummelle.

Vuosina 1927-1931 asemapäällikkönä oli Allan Fredrik Arnold Therman (*1872 Savonlinna).

Seuraava päällikkö viipyi Nummelassa jo pidempään. Vuonna 1932 tuli Kuolemajärveltä Edgar Jalmar Osvald Westling (*1877 Helsinki). Vuonna 1943 hän muutti vaimonsa Ilma Armidan kanssa Helsinkiin.

Rouva Ilma Westling osallistui aktiivisesti Vihdin Lotta-Svärd- järjestön Nummelan kyläosaston toimintaan ollen sen puheenjohtajana ensin vuosina 1935-1936, 1938 ja uudelleen 1941-1943. (Jussi Roms: Kotiseudun puolesta Vihdin Lotta-Svärd s.40 ja 58)

Emil Laamanen tuli Nummelan asemapäälliköksi Käkisalmesta vuonna 1944, mutta palasi Itä-Suomeen, Luumäelle jo seuraavana vuonna, jolloin Karjalan Johanneksesta tuli Nummelaan Yrjö Aalto ja hoiti päällikön tehtäviä lähes kymmenen vuotta (1945-1952). Hän muutti 1953 Espooseen.

Kuvassa Lauri ja Agnes Kinnunen sekä tytär Birgit (myöh. Kahra ).

Vuodesta 1937 lähtien Nummelan aseman kirjurina toimi Lauri David Kinnunen (*1896 Vaasa), joka ennen asemapäälliköksi tuloaan vuonna 1954 ehti hoitaa päällikön tehtäviä viransijaisena. Hän oli virassa vuoden 1964 kesäkuun loppuun. Hänen kaudellaan 50-luvulla aseman luokitus putosi pariksi vuodeksi alimpaan eli 5. luokkaan.

Asemapäällikkö Kinnunen kuului varajäsenenä 50-luvulla toimineeseen Vihdin teollistamislautakuntaan. (Ketola: Vihdin historia II s. 227)

Asemamies Kauko Sandroos vaimonsa Hellin ja tyttäriensä Anittan ja Annen kanssa vierailulla asemapäällikkö Kinnusen kotona. Kuvan omistaa Anitta Sandroos.

Kinnusen jälkeen virkaa hoitivat Esko Aukusti Varttinen (vuosina 1965-1970) ja Unto Johannes Keränen vuodesta 1971 vuoteen 1981.

Samana vuonna tuli Lohjan asemalta Rauno Väisänen Nummelaan. Hän oli Nummelan aseman viimeinen päällikkö, joka toimi täällä vuoteen 1993. Henkilöliikenne tosin loppui jo 10 vuotta aikaisemmin.

Viimeinen matkustajajuna saapuu Karjaalta Nummelan asemalle elokuussa 1983. Kuvannut Pirjo Särkkä.

Pirjo Särkkä matkusti viimeisellä Nummelassa pysähtyneellä matkustajajunalla Kiljavalle. Hän muistelee matkan tunnelmia :

"Junassa oli veturi ja kaksi matkustajavaunua. Junan "eteisessä" oli melko paljon halkoja. Matkustajia oli vähän, ja leppoisalla, hyväntuulisella konduktöörillä oli aikaa muistella entisiä hyviä aikoja, jolloin radalla oli vilkas henkilöliikenne. Hyvinkäälle pääsi Karjaalta monta kertaa päivässä."

Valtion kiinteistölaitos myi Asemantien varrella olevat asemapäällikön virkatalon rakennukset nykyisille omistajille vuonna 1995.

Tiedot: Rautatiemuseo VR Liikennepaikkakortisto ja VR Arkistopalvelu