Muistikuvia Harjanteesta

Talon rakentamisaikaa en tiedä, se oli siinä jo silloin, kun minun muistiini alkoi kotiseudultani jotain jäädä. Se oli yksikerroksinen, mutta jo silloin Pisteen puoleisessa kulmauksessa oli liikehuone, jossa oli myytävänä leipomotuotteita. Talon omisti tai ainakin siinä asui leipomoliikettä harjoittanut Maria Aalto, jolla oli aikuinen Aili-niminen tytär ja samoin aikuinen poika, Johannes. Aalto-nimistä miestä en koskaan nähnyt tai sellaisesta kuullut, sillä Johannes tunnettiin Harjanteen Johanneksena.

Aili meni naimisiin Emil Huhta nimisen miehen kanssa. Hän oli Nummelan poliisi ja asui Harjanteen naapurissa Helanderilla. Ailin avioliittoa pidettiin rohkeana tekona, sillä Huhtaa pidettiin julmahkona miehenä. Mutta Ailinkin aika oli hupenemassa ohi.

Johannes oli kehitysvammainen, vaikka sellaista sanaa silloin tunnettu. Hän oli suurikokoinen ja ilman pienintäkään pilkkaa ao. säätyä kohtaan, hän oli aatelisen näköinen, kyömynenäinen ja ryhtinsäkin puolesta. Häntä koskevat tarinat eivät kuulu tähän yhteyteen. Kirjallisuudesta tulee Johannesta muistellessani mieleen paroni von Münchhausen ja Don Quijote.

Liikehuonekulmauksessa sijaitsi Vihdin työväen osuuskaupan Nummelan sivumyymälä, Vihdin säästöpankin konttori ja leipomoliikkeen puoteja, muidenkin kuin Maria Aallon. Talon sekä ala- että yläkerrassa olevissa asunnoissa ovat asuneet monet paikkakuntalaiset, ennen kieltolain kumoamista myös eräs "pirtutrokari" yläkerran huoneissa.

Paljon kokenut Harjanteen talo, mm. kaksi tulipaloa, purettiin pois ja tilalle rakennettiin ensin vähäisempi Säästöpankin rakennus ja myöhemmin tämä nykyinen kompleksi.

Nummelassa asuu vielä Harjanteen talossa asuneita, joilta saanee lähempiä tietoja, mm. Eino Salenius, jonka isä aikoinaan omisti talon.