Koivumäki

Kuvassa keskellä Helmi Kehola, hänen takanaan vasemmalla tytär Kyllikki Ollikainen ja vävy Reino Ollikainen, oikealla tytär Kirsti Viinimäki. Edessä serkukset Pirjo Viinimäki ja Raila Ollikainen. Taustalla Koivumäen punaiseksi maalattu talo.

Koivumäen (myös Mäntyläksi kutsutulla) tontilla ollut alkuperäinen asuinrakennus kuuluu olleen 1800-luvun lopun tyyliä. Sen rakennutti ilmeisesti Ali-Rostin isäntä Kustaa Rikhard Lönnqvist (*1861) sisarelleen Ida Wilhelminalle (*1858 Vihti). Lapsilla oli ollut ankea lapsuus, sillä heidän vanhempansa kuolivat varhain: äiti Eriika jo vuonna 1864 ja isä Kustaa vuonna 1867. He varttuivat ilmeisesti eri sukulaisten hoivissa. Ida oli syntymästään asti invalidi. Hänen jalkateränsä olivat jollain tavalla väärinpäin ja hänen oli vaikea kävellä. Veli lunasti aikanaan itselleen Idan osuuden maatilasta ja rakennutti sisarelle oman mökin nykyisen Katriinaperintien varteen. Tonttia ei tuolloin erotettu päätilasta.

Naapuritontille valmistui Kustaa ja Amanda Lönnqvistin eläkevuosien kodiksi komea talo Katrineberg. Kustaa ehti kuitenkin kuolla ennen uuteen kotiin muuttoa vuonna 1917, leskirouva Amanda ja tytär Erika Maria (Maiju) muuttivat taloon pari vuotta myöhemmin. Kustaan ja Amandan poika Martti Lönnqvist (myöh. Alirosti) isännöi taloa. Ida Lönnqvist oli siis Martti Alirostin täti.

Ida Lönnqvist
Kuva Timo Romsin kokoelmasta.

Liikkumisvajettaan Ida Lönnqvist kompensoi luku- ja kirjoitustaidolla. Vain harva osasi tuolloin kirjoittaa. 1930-luvulla hänellä oli myös kidekoneradio, jota kuunneltiin kuulokkeilla.
Ida teki ompelutöitä. Mikko Yli-Rostin isä Toivo on kertonut Idaa kutsutun Pinnen-neidiksi, Pinnen-tädiksi tai Kuperkeikka Iitaksi. (Pinne viittaa ehkä toimenkuvaan?) Ida tunnettiin taitavana miesten paitojen ompelijana. Valmiita paitojahan ei voinut ostaa kaupoista. Esko Isopuro (*1919, Martti Alirostin veljenpoika) on kertonut tuoneensa Idalle Lohjalta kankaita.

1920-luvulla Ida Lönnqvist kuuluu talvisin asuneen osittain Härköilässä Ali-Rostilla, osittain kenties Tyynelässä. Viimeisen elinvuotensa hän asui sukulaisten hoivissa Lohjan Hiidensalmella Salmelan tilalla. Ida Lönnqvist kuoli vuonna 1936. Hänet on haudattu Lohjalle. Vuonna 1937 pidettiin Nummelassa huutokauppa, missä Idan jäämistö myytiin. (kertonut Timo Roms)

Tontilla lienee ollut useampia pieniä rakennuksia, asuinrakennus noin 40 metriä tiestä. Ida kävi ehkä Katrinebergin saunassa. Myöhemmin tontilla oli kyllä tien varressa sauna, koska kaivokin oli siinä. Ylemmmäksi ei olisi saanutkaan kaivoa. Tontilla oli myös navettarakennus. Jollakin asukkaalla oli ilmeisesti lehmä. (kertonut Eero Merivirta)

Asuinrakennuksessa oli korkea harja. Huoneet olivat pieniä.

Elokuussa 1940 Ali-Rostin tilan omistaja Martti Alirosti myi noin 3000 neliömetrin suuruisen Koivumäen kiinteistön työmies Matti Toivo Peltolalle. Kauppakirjan mukaan huvilan irtaimisto ei kuulunut kauppaan. Matti Toivo Peltola (*1912 Kuortane) ja hänen vaimonsa Selma Tuulikki (*1921 Paltamo; o.s. Hartikainen) tulivat Siuntiosta.

Sodan jälkeen Koivumäki kuului osuusliike Auran palvelukseen myymälätarkastajaksi tulleelle Aarne Hännikäiselle. Reijo Vainio on kertonut sisarensa hoitaneen perheen lapsia.

Ilmeisesti 1950-luvun alussa talossa asuivat Vilho ja Jenny Lampi.

Koivumäen asukkaista on Anita Forsius (o.s. Lehtinen) kertonut 16.11.2007 seuraavaa. Muistiin merkinnyt Arno Forsius.

Johanna (Hanna) Lehtinen (o.s. Teiskonen), joka asui Nummelan keskustassa Omapohja I:ssä, kuoli 31.5.1948. Hänen kanssaan talossa asuivat silloin hänen tyttärensä Lempi Perkonmaa (1922–1980) ja Pirkko Lehtinen (s. 1927). Pirkko Lehtinen oli työssä Vihdinseudun Osuusliikkeen ravintolassa tarjoilijana.

Omapohja I:ssä alkoi vuoden 1949 syksyllä suuri remontti. Silloin sisarukset Lempi ja Pirkko muuttivat Vihdinseudun Osuusliikkeen kaupparakennuksen yläkertaan. Siellä he asuivat kuitenkin vain lyhyen ajan ja muuttivat sen jälkeen vuokralle nuohooja Frans Lehtosen talon alakertaan (nyk. Albertinkatu 32).

Pirkko Lehtinen avioitui vuonna 1950 lentokonemekaanikko Maunu Ilmari Hindikan (1920–2007) kanssa ja he ostivat keväällä Huhdanmäen alueella sijainneen Koivumäen talon, josta he käyttivät nimeä ”Jurvala”. Maunu Hindikka adoptoi myöhemmin Pirkon Mikko-pojan.

Maunu ja Pirkko Hindikka myivät Koivumäen talon syksyllä 1951 ja perhe muutti Helsinkiin ja sieltä jo saman vuoden lopulla Kanadaan. Pirkko ja Maunu saivat Kanadassa yhteisen pojan Roy Arno vuonna 1952, hän on kuollut vuonna 2007 samoin kuin isänsäkin. Pirkko ja Mikko, joka on naimaton, asuvat yhdessä.

Layla Hindikka kesällä 2001 Vihdin kirkon hautausmaalla Johanna ja Lyyli Lehtisen haudalla. Layla oli Pirkko Hindikan (o.s. Lehtinen) pojan Royn tytär, s. 6.4.1979.

Maunu Hindikka sekä pojat Mikko Antero s. 1945 (alh.)
ja Roy Arno s. 1952 (ylh.), Montreal 1953.

Maunu ja Pirkko Hindikka 1960 Montrealin kodissa.

Vuonna 1951 Reino ja Kyllikki Ollikainen ostivat Koivumäen. Tuolloin talon yläkerrassa oli jo asunto sekä pihalla erillinen liiterirakennus. Tien varressa oli pieni sauna ja kaivo. Puutarhassa oli omenapuita ja marjapensaita.

Kyllikki (o.s. Kehola) ja Reino Ollikainen. Vihitty vuonna 1949.

Kyllikki ja Reino Ollikainen.

Raila Ollikainen sekä Kirsti ja Leo Viinimäen Pirjo. Serkukset leikkivät usein yhdessä.

Reino Matias Ollikainen (*1922 Viipurin maaseurakunta) ja hänen vaimonsa Eeva Kyllikki (*1928 Uusikirkko; o.s. Kehola) muuttivat Koivumäkeen nykyisen Sentraalipolun varrella olleesta Harjurinne-nimisestä kiinteistöstä. Perheeseen kuului myös tytär Raila Marketta (*1949 Helsinki). Reino Ollikainen toimi tuolloin osuusliike Auran palveluksessa autonapumiehenä ja Kyllikki Ollikainen työskenteli saman osuusliikkeen konttorissa. Myöhemmin Reino Ollikainen oli Mineriitin palveluksessa. Ollikaiset asuvat edelleen Nummelassa.

Koivumäen yläkerrassa oli ensin vuokralaisia, ainakin Elsa ja Reino Wahlsten. Heidän jälkeensä yläkertaan muuttivat Kyllikin vanhemmat, tallimies Aleksander Kehola (*1902 Uusikirkko) ja hänen vaimonsa Helmi (*1907 Uusikirkko; o.s. Sirkiä). He muuttivat Nummelaan Niemenkylän kartanosta.

Aleksanteri ja Helmi Kehola. Vihitty vuonna 1928.

Aleksanteri Kehola vävypoikiensa, Reino Ollikaisen ja Leo Viinimäen kanssa.

Keholat eivät ehtineet asua kovin kauan Koivumäessä.
Helmi-rouva kuoli vuonna 1958 ja Aleksander vuonna 1969.

Ollikaisten aikana nousi viereiselle tontille nykyisen Rasitien kulmaan Pääkkösen perheen uusi talo.

Ollikaiset myivät talonsa Anni Vierimaalle. Hän ei ilmeisesti koskaan asunut talossa. Häneltä talo siirtyi Liisa ja Rauno Luodolle. Luodot asuivat jonkin aikaa talossa, kunnes vuonna 1981 myivät kiinteistön Rivirakenne Oy:lle.

Uusia rivitaloja rakennetaan.

Rakennusliike Rivirakenne Oy rakensi tontille rivitaloasuntoja, yhteensä 12 asuntoa kahdessa rivissä.

Nykyinen näkymä Katriinaperintien puolelta. Kuvannut Mikko Yli-Rosti lokakuussa 2007.

Timo Romsin, Anita ja Arno Forsiuksen, Kirsti Viinimäen, Eero Merivirran, Reijo Vainion, Mikko Yli-Rostin antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen.

Nummelalaisten muisteluista koonnut Mikko Yli-Rosti.