|
 |
 |
Amanda Bergman Kuvat omistaa Timo Roms |
Klaes Fredrik Bergman |
Talon kellarikerroksessa olivat saunatilat.
Pihalla kasvoi paljon kauniita kukkia.
Talon rakennuttaja ehti asua vain muutaman vuoden tässä tuolloin niin hienossa talossa. Hän kuoli jo vuonna 1928. Kelloseppä kuuluu olleen pitkä mies, vaimo pienikokoinen. Amanda- rouva pidätti itsellään asumisoikeuden, talossaan, vaikka kiinteistö siirtyikin 1930-luvun alussa ensin Kansallispankille ja sitten vuonna 1936 Vihdin Sähköyhtiölle 135 000 vanhalla markalla. Amanda Bergman testamenttasi omaisuutensa Luontolan kylpylälle ja asui viimeiset vuotensa Luontolan kylpylärakennuksen huoneessa numero 13. Hän kuoli vuonna 1953.
Amanda Bergman. Kuvan omistaa Timo Roms
Tähän kiinteistöön kuului päärakennuksen lisäksi pieni ulkorakennus, josta Sähköyhtiö sai varastotilaa, sekä pienempi asuinrakennus (Runolinna), joka kunnostettiin monttöörin asunnoksi. Nämä rakennukset, Vesala, Omapohja ja Runolinna riittivät hyvin silloisiin tarpeisiin. Huoneistoja tosin muutettiin vähän väliä pienin korjauksin tarpeen mukaan ja vuokrattiin asuintiloja vieraillekin.
Vuosien 1948-49 remontin suunnitteli Esko Säiläkivi. Isto Lilja oli vuonna 1948 Säiläkiven ”mittapoikana”, kun muutosta suunniteltiin. Hän on kertonut, että taloa kiertänyt ulkoparveke poistettiin tässä yhteydessä.
Uusi sisäremontti tehtiin 1950-luvulla. Ilmeisesti tuolloin rakennettiin yläkerran halliin yksi eri asuntojen yhteinen WC. Vasta vuoden 1983 remontissa saatiin kaikkiin asuntoihin oma WC.
Vihdin Sähkö Oy:n johtaja Lennart Saarinen asui
perheineen Omapohjan alakerrassa syksystä 1949 kevääseen 1965. Lennart
(*1911) ja Liisa (*1913) Saarisella oli kaksi lasta: Jussi (*1944) ja
Maija (*1946).
Vihdin Sähkö Oy:n johtaja Lennart Saarinen täytti 50 vuotta vuonna 1961. Päivänsankari onnittelukukkineen Omapohja I:n paraatioven portailla. Kuvan omistaa Jussi Saarinen.
 |
Liisa Saarinen Omapohjan postilaatikolla. Kuvan omistaa Jussi Saarinen.
|
Jussi Saarinen ja Morris Mini Omapohja I:n edessä vuonna 1962. Kuvan omistaa Jussi Saarinen.
 |
Ylempi kuva: Liisa ja Maija Saarinen Omapohjan portailla. Kuvan omistaa Maija Sandström. Viereinen kuva: Maija Saarinen Omapohjan edessä. Kuvan omistaa Maija Sandström (o.s. Saarinen). |
Toukokuussa vuonna 1966 vuokrasivat Harry ja
Leena Åkerman koko alakerran käyttöönsä. Pisteen puoleiseen
kulmahuoneeseen he perustivat kello- ja kultasepänalan liikkeen
1.6.1966 toiminimellä Hiidenkello H. Åkerman muun osan toimiessa
heidän asuntonaan. Tähän asuntoon syntyi heidän toinen poikansa Artti Samuli lokakuussa 1966, vanhempi poika Erkki Sakari on
syntynyt kesäkuussa 1962. Kun Ol. Aura muutti radan toiselle
puolen, vapautui funkistalosta liikehuoneita, mihin
Hiidenkello muutti huhtikuussa 1967. Asunnosta Åkermanit muuttivat pois 1969.
 |
Hiidenkellon omistajat Harry ja Leena Åkerman sekä heidän poikansa Sakari ympärillään liikkeen avajaispäivän kukkaloistoa kesäkuussa 1966. Kuva Åkermanien albumista. |
Muita Omapohjan asukkaita:
Ylhäällä asui Bergmanien aikana ainakin Hellen verstaalla töissä ollut puuseppä Anton Lindberg vaimonsa ja tyttärensä kanssa. Maissi Laakso (o.s. Tammilahti) on kertonut käyneensä ystävättärensä Kaija Svahnin kanssa usein luokkatoverinsa Kaija Lindbergin (myöh. Lahola > Parkkonen) luona kylässä. Hän on myös kertonut olleensa tuon ajan tavan mukaan laulamassa Omapohjan pihalla kelloseppä Bergmanin hautajaispäivänä vuonna 1928. Sinisistä orvokeista tehty kaunis seppele on vieläkin Maissin mielessä.
Leskirouva Hanna Lehtinen (*1883 Kuorevesi) asui tässä talossa 1930-1940-lukujen taitteesa. Jotkut tyttäristä ja tyttärentytär Armi Anita (*1929 Vihti) asuivat myös Omapohjan alakerrassa. Heidän asuntoonsa oli kaksi sisäänkäyntiä: toinen talon Keskipisteen puoleisesta päädystä, toinen pihan puolelta. Heillä oli käytössään alakerran ainoa, mutta iso keittiö.
 |
Hanna (Johanna) Lehtinen (1883-1948). Kuva otettu ilmeisesti vuonna 1942. Kuvan omistaa rouva Lehtisen tyttärentytär Anita Forsius. |
Omapohjassa vuosina 1941–1943
Hanna Lehtisen tyttärentytär Armi Anita Forsius (o.s. Lehtinen) on muistelmissaan kertonut Omapohjan vuosistaan 1941-1943, jolloin hän oli 12-14 vuotias seuraavasti:
"Keväällä 1941 isoäiti muutti perhekuntansa kanssa Nummelan keskustassa olevaan Omapohja I:n taloon (nyk. osoite Vihdintie 1), joka oli silloin Vihdin Sähkö Oy:n omistuksessa. Talo oli ollut alun perin kelloseppä K. F. Bergmanin ja hänen vaimonsa eläkevuosien asuntona. Muuton seurauksena koulumatkani lyheni huomattavasti ja uusi asuinpaikka oli muutenkin edullisempi. Minä olin silloin 11,5 -vuotias.
Suuressa, kaksikerroksisessa talossa, jonka länsisivu oli vieressä kulkevan maantien suuntainen, oli korkeahko kivijalka. Talon eteläpäädyssä oli katettu kuisti, jonne päästiin tien puolelta nousevia rappuja. Kuistilta oli ovet alakerran länsisivulla oleviin huoneisiin sekä itäsivulla olevaan suureen keittiöön. Länsisivulla oli kolme suurehkoa huonetta, joista pohjoisimpana oleva oli varsinainen makuuhuone, ja muut olivat olohuoneita, joita käytettiin tarvittaessa asumiseen. Keskellä olevasta olohuoneesta johti ovet makuuhuoneeseen sekä itäsivun asuinhuoneeseen, välikköön ja keittiöön. Itäsivulla oli keittiön jälkeen suurehko eteishalli ja pohjoisimpana suuri asuinhuone. Rakennuksen itäsivulla oli toinen sisäänkäynti, josta johti ovi alakerran eteishalliin sekä rappuset yläkertaan. Myös alakerran eteishallista päästiin keskellä olevaan välikköön, josta meni rappuset pohjakerroksessa olevaan saunaan.
Kuistin eteläsivulla oli ovi, josta johtivat rappuset alas talon pohjakerrokseen. Siellä oli länsisivulla suuri polttopuuvarasto ja aikaisempaan pankkitoimintaan liittynyt tilava varasto- ja holvihuone. Itäsivulla oli suuri varastohuone ja sen jälkeen saunan pesuhuone ja löylyhuone. Pesuhuoneen lattiassa oli kaivo. Saunasta päästiin rappuja pitkin sisäkautta alempaan asuinkerrokseen. Sauna oli niin rappeutunut, ettei sitä voitu käyttää. Sen vuoksi isoäidin perhekunta kävi saunomassa Vihdinseudun Osuusliikkeen saunassa. Talon asukkaiden käymälät olivat muutaman kymmenen metrin päässä Vihdin Sähkö Oy:n varastorakennuksessa. Siellä oli kaksi erillistä käymälää, joista kumpaankin oli oma ovi.
Omapohjan asuinrakennuksen yläkerrosta kiersi joka puolelta avoin kuisti. Se oli talvioloissa hankalasti hoidettava ja sulava lumi aiheutti vesivaurioita ja mädäntymistä. Kuisti muutettiinkin myöhemmin umpinaiseksi 1940-luvun lopulla suoritetun peruskorjauksen yhteydessä.
Omapohjan alempi asuinkerros oli suurimmaksi osaksi isoäidin perhekunnan käytössä. Isoäidin lisäksi talossa asuivat vakinaisesti tätini Eeva ja Pirkko sekä minä. Maire-tätini sulhanen Bertil Liljeström oli sairastunut talvisodan aikana tuberkuloosiin ja hän oli aluksi hoidettavana Porissa sotasairaalassa. Vuoden 1940 lopussa hän tuli toipilaana isoäidin talouteen ja asui Omapohjassa useita kuukausia. Hän lähti kevään 1941 lopulla kotiinsa Pellinkiin ja menehtyi sairauteensa marraskuussa 1942.
Omapohjan itäsivun pohjoispään asuinhuoneessa asui aluksi Maili Åkerman lapsineen ja myöhemmin Esteri Ojala lastensa kanssa. Yläkerroksessa oli kaksi asuntoa, joista eteläpäädyn puolella asui Osuusliike Auran kirjanpitäjä Alma Helminen (myöh. Merinen), ja pohjoispäädyn puolella Vihdin Säästöpankin Nummelan konttorin kirjanpitäjä Martta Forsberg. "
 |
| Omapohjan pääoven edessä lentokentän rakentajia, jotka kävivät ruokailemassa Hanna Lehtisen taloudessa. Naiset kuvan keskellä ovat vasemmalta Hanna Lehtinen ja hänen tyttärensä Pirkko Lehtinen ja Lempi Perkonmaa (o.s. Lehtinen). Kuva on vuodelta 1942(?). Kuvan omistaa Anita Forsius. |
Hanna
(Johanna) Lehtinen perhekuntansa kaatuneiden kuvien äärellä vuoden 1945
alussa, kuvissa vasemmalta Aarne Lehtinen, Viljo Lehtinen ja Arvo
Lehtinen. Kuva: Anita Forsius (o.s. Lehtinen)
Jorma
Helle (vähän ennen Ruotsiin lähtöä) työntämässä lastenvaunuissa Raimo
Perkonmaata (Lempi Perkomaan poika) vuonna 1943 Omapohja I:n
pihapolulla. Kuva: Anita Forsius (o.s. Lehtinen)
Helsingistä Nummelaan palannut Maili Åkerman (o.s. Tammilahti) muutti 1940-luvun alkupuolella lyhyeksi ajaksi Omapohjaan. Åkermanin perheeseen kuului tuolloin kaksi lasta Harry Harald *1938 ja Kitty Maire Margit *1939. Iris Margareta *1941 (nyk. Ilomäki) ja Lars Hannu *1944 syntyivät perheen asuessa Harjanteella. Åkermanien jälkeen (noin vuodesta 1945 lähtien) alakerrassa asui Esteri Ojala kolmen lapsen kanssa (Leila *1936, Liisa *1939 ja Pekka *1940). Heillä oli käytössään ainoastaan alakerran pohjoispuolen iso kulmahuone. Omaa hellaa ei ollut, vaan ruoka valmistettiin joko sähkölevyllä tai pystyuunissa (kakluunissa), muistelee Leila Lilja (o.s. Ojala). Hän on myös kertonut, ettei alakerran sauna ollut tuolloin heidän käytössään, vaan Ojalat kävivät Ol. Auran johtaja Revon saunassa. Ulkokäymälä (huusi) oli Sähköyhtiön varastorakennuksen yläkerrassa.
Ojaloiden kanssa samanaikaisesti asui Omapohjan yläkerrassa Martta Forsberg ja mm. asentaja Rontun perhe.
Vuosien varrella talossa on asunut useita muitakin vuokralaisia sekä Sähköyhtiön henkilökuntaa että ulkopuolisia vuokralaisia. 1950- ja 1960-luvuilla ei vuokra-asuntoja juurikaan ollut. Asuntotuotanto käynnistyi Nummelassa laajemmin vasta myöhemmin. Monet Sähköyhtiön henkilökuntaan kuuluneet rakensivatkin omakotitalon ja muuttivat pois niin kutsutuista työsuhdeasunnosta. Nykyään rakennus on ainakin osittain asuntokäytössä.
 |
| Omapohja pihan puolelta. Kuvannut Kirsti Kuusela maaliskuussa 2002. |
 |
| Kukkakioski Omapohjan vieressä on jo pitkään ollut tyhjänä. Kuvannut Kirsti Kuusela keväällä 2004. |
Yhtiön työntekijät alkoivat vähitellen luopua yhtiön asunnoista ja rakentaa omia taloja. Noita taloja on vielä muutama jäljellä. Vasta huomattavasti myöhemmin alettiin Nummelaan rakentaa kerrostaloja.
(Sirkka Järvensivun, Maissi Laakson, Isto ja Leila Liljan, Tellervo Tyllin sekä Harry ja Leena Åkermanin antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen,)