Nummelan kylähistoria      Huhdanmäki

Tehty 29.4.2008



TASANKO

Viertäjäntie 3

 


Näkymä Viertäjäntieltä


Mauri Lahden isä, Mauri hänkin nimeltään ja myös muurari ammatiltaan, oli tullut perheineen Nummelaan vuonna1927 ja palannut Nummelle vuonna1930. Perhe asui tuon ajan Huhdanmäentien varrella olevassa Kaunissaaressa.

Mauri Teodor Maurinpoika Lahti (*1905 Nummi) asui jo Nummelassa, kun hän vuonna 1929 avioitui Elli Maria Oksasen kanssa (*1901 Nummi). He asuivat ensin Kaunissaaren alapuolella olevassa, Anton ja Mimmi Metson omistamassa Toivolassa ja siellä vielä Viljo ja Margit Kuulankin omistaessa taloa.

Syyskuussa 1937 Lahdet ostivat Lehtosen perikunnalta oman 2500 neliömetrin suuruisen tontin Huhdanmäen alueelta, nykyisen Viertäjäntien varrelta. Lainhuudatus ja rakennuslaina saatiin seuraavana vuonna. Tasanko-niminen tontti (RN:o 1:46) oli alunperin lohkotti Nissolan maista.

 


Lahden perheen juuri valmistunut omakotitalo. Kuvan omistaa Raija Aho (o.s. Lahti).

Kaksikerroksista tiilitaloa ryhdyttiin rakentamaan omin voimin. Muurari Kalle Aaltonen oli apumiehenä (hanttina). Vuonna 1940 perhe pääsi muuttamaan uuteen taloon, missä aluksi oli kamari ja keittiö. Myöhemmin alakerrassa oli keittiön lisäksi kaksi isoa huonetta. Vasta teini-ikäisenä perheen vanhin poika teki yläkertaan itselleen huoneen, vaikkei hän siellä paljon asunutkaan. Yläkertaan suunnitellusta parvekkeesta kertoo talon julkisivussa ollut käyttämätön ovi.
Talon alla oli kallio. Siksi viemäristä saattoi keväisin nousta vettä kellarikerrokseen. Kellarikerroksessa oli varastotiloja ja sauna, joka valmistui kyllä paljon myöhemmin. Saunasta kaivettiin oja viemäriin. Sauna lämmitettiin pienellä puumäärällä. Siellä sai hyvät löylyt. Kiukaalle sai heittää vettä vain ruokalusikallisen kerrallaan.
Oma kaivo oli pihassa, mutta jos siinä ei ollut vettä, sitä haettiin Ida Lindqvistin kaivosta. Vesijohtoa talossa ei ollut. Lämmitys hoitui Kuulan verstaalla tehdyillä pystyuuneilla. Myöhemmin talossa oli öljykamina. Pihan ulkorakennuksessa oli puuliiteri, navetta ja ”pikkula” eli käymälä.

 


Talvinen näkymä Viertäjäntieltä. Kuvan omistaa Risto Lehtonen.

 


Tasanko ja sitä vastapäätä Viertäjäntien toisella puolella Erland Kukon omistuksessa olleita tuotantorakennuksia ja vanha sauna. Kuvan omistaa Risto Lehtonen.


Raimo Lahti sekä nuoremmat sisarukset Raija ja Mikko.
Kuvan omistaa Airi Arola.

Elli ja Mauri Lahden perheen lapset:
Raimo Veijo *1931 Vihti
Mikko Kalevi *1941 Vihti
Raija Helena *1944 Vihti, nykyään Aho

Elli Lahti oli hiljainen, arantuntuinen kotiäiti, jolla oli todellinen mallipuutarha. Hän oli käynyt talouskoulun ja innostunut siellä erilaisista uusista, erikoisista kasveista, joita ei vielä tuolloin tunnettu. Hän kasvatti mm. salaattia ja papuja. Puutarhassa oli paljon hedelmäpuita, mm. luumuja ja kriikunoita. Pihalla oli hienot kukkapenkit ja sisällä komeat kasvit, joita naapuritkin kävivät ihailemassa. Kolmessa peltosarassa kasvatettiin perunaa ja vehnää. Mauri Lahti kuuluu kasvattaneen kessua . Elli oli aina kova leipomaan, hän leipoi kotona myös hapanleipää. Navetassa hän kasvatti lampaita, kanoja, kaneja. Myös sika kuului vuotuisiin kasvatettaviin.

Vain nuoremmat perheenjäsenet osallistuivat huhdanmäkeläisten nimi- ja syntymäpäiväkutsuihin. Kylän yhdistyselämässä Lahdet eivät juurikaan olleet mukana. Mauri kuului kyllä työväenyhdistys Eloon, mutta ei osallistunut aktiivisesti toimintaan. Työnsä takia hän ei aina ollut edes omassa kylässä.

Naapurit ovat kertoneet, että Mauri Lahti soitti haitaria erilaisissa juhlatapahtumissa. Kotona seinällä oli myös mandoliini, jota ainakin vanhin poika Raimo osasi soittaa. Talossa oli myös Maurin tekemä kaappimallinen levysoitin, jonka moottorinkin Mauri rakensi. Levyjä ei ollut kovin paljon, mutta levyvalikoimassa oli myös joitakin tuolloin kiellettyjä levyjä, kuten ”Suutarin tyttären pihalla...” ja ”Vapaa Venäjä”.

Elli Lahden terveys heikkeni varhain. Lähes elämänsä loppuun asti hän saattoi kuitenkin olla kotona, vain yhden päivän hän oli sairaalassa. Hän kuoli vuonna 1953, jolloin Raija-tytär oli vasta 8-vuotias. Hän joutui pian huolehtimaan perheenäidin tehtävistä. Mauri Lahden sisar oli jonkin aikaa auttamassa.

Raija Lahti. Kuvan omistaa Airi Arola.

 



Raija Lahti Airilan pihalla. Kuvan omistaa Airi Arola.



Kahvipöydän ääressä Airilassa. Kuvassa Raakel Salenius, hänen poikansa Jouko sekä Raija Lahti. Kuvan omistaa Airi Arola.

Muurari Mauri Lahti teki töitä ympäri Suomea ja joutui näin olemaan viikkojakin poissa kotoa. Hän oli erittäin arvostettu takka- ja hellamuurari. Hän työskenteli mm. rakennusmestari Erkki Saleniuksen työporukassa. Eräällä työmatkalla vuonna 1955 miehet joutuivat liikenneonnettomuuteen, missä yksi heistä kuoli heti ja Mauri Lahti loukkaantui vaikeasti. Hän menehtyi muutaman päivän kuluttua. Lapset jäivät vaille vanhempia.

 


Eero Merivirta ja Raimo Lahti Tasangon talon edessä.
Kuvan omistaa Eero Merivirta.


Raimo Lahti ja Eero Merivirta tulossa Vieretäjäntieltä Tasangon pihaan.
Kuvan omistaa Eero Merivirta.

Perheen vanhempi poika Raimo Lahti muutti heti kouluvuosien jälkeen asumaan Härköilän kylätaajamaan Alpo Ketolan omistamaan Toimelaan. Hän teki mm. erilaisia remonttihommia kylän taloissa kuten Kuikulla, Ridalissa tai Yli- Rostilla. Osuusliike Auran palveluksessa Raimo Lahti työskenteli autonapumiehenä. Saatuaan ammattiajokortin Raimo toimi Nissolan tilan autonkuljettajana ja ajoi vuosia torikuormia Helsinkiin. Puhelinasentajan töitäkin hän teki jossain vaiheessa Vihdin kirkonkylässä.
Taksiautoilijan työn Raimo Lahti aloitti ajamalla ”renkinä” Pekka Koivusen autoa. Sitten hän osti Seppo Kallion kanssa oman auton, jota molempien miesten oli tarkoitus ajaa, mutta jostain syystä ajaminen jäi Raimon työksi. Ensimmäisen sydäninfarktin Raimo Lahti sai jo 38-vuotiaana. Ajotyöhön palkattiin tuolloin ”renki”.
1960-luvulla Raimo Lahti osti Vesikansasta Peurakorventien varrelta Kalle Nurmen Nummela-nimisen tilan. Siellä hän viljeli Toimelan tilan omistajan Alpo Ketolan kanssa mm. sokerijuurikasta.
Raimo Lahti avioitui Irma Luodon kanssa. Nummelan- tilalle rakennettiin myöhemmin uusi asuinrakennus. Irma ja Raimo Lahti ostivat Huhtatien varrelta kerrostaloasunnon, kun alkoivat viettää talvikuukausia Kanarian saarilla. Raimo Lahti kuoli Palmassa joulukuussa 1990.

Mikko Lahti oli työelämänsä alussa kokoamassa televisiokaappeja Laakson veljesten verstaalla ja oppipoikana Kuulan peltisepänverstaalla. Vuosikausia hän kuitenkin työskenteli Vihdinseudun osuusliikkeen ravintola Sarkan ovimiehenä. Hän ehti työskennellä sekä vanhassa että uudessa Sarkassa. Nivelreuman sekä sen aiheuttamien muiden sairauksien takia Mikko jäi eläkkeelle 1990-luvun alussa.
Hän asui Tasangon talossa, mutta muutti vuonna 1999 sieltä Eerontielle. Hän kuoli heinäkuussa 2001.


Mikko Lahti vanhan Sarkan edessä. Kuva Annikki Pircklénin kokoelmasta.


Mikko Lahti ja Paavo Kokkonen uuden Sarkan eteisessä. Kuva Annikki Pircklénin kokoelmasta.


Mikko Lahti Vison uusimman ravintolan tiloissa. Kuva Annikki Pircklénin kokoelmasta.

Raija Lahti avioitui autoilija Jorma Lounavuoren kanssa ja he asuivat jonkin aikaa kotitalon alakerran salissa. Raija on työskennellyt Vihdinseudun baarissa, Päivölässä, Vison ravintolassa ja S-Market Hiidentorissa.
Toisesta avioliitosta taksiautoilija Markku Ahon kanssa Raijalla on kaksi lasta. Raija Aho asuu nyt Leppärlässä.


Lahden perheen talo vuonna 1984. Kuvan omistaa Raija Aho.

Vuokralaisia Tasangossa:
Akerrassa oli vuokralaisena Roopeksi kutsuttu Tenho Kivioja. Kun Mikko Lahti asui jo yksin alakerrassa, oli yläkerran vuokralaisena Aulis Haag. Hän kuolikin Tasangossa.

Viime vaiheessa Lahden perheen kiinteistö Tasanko oli Mikko Lahden omistuksessa.
2000-luvun alussa tontille rakennettiin kolme omakotitaloa.


Tasangon tontilla olevat uudet talot. Kuvan omistaa Risto Lehtonen.

 


Viertäjäntie 3:n talot maaliskuussa 2008. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.

 

Tietoja antaneet mm. Raija Aho (o.s. Lahti), Airi Arola, René Bodalew, Keijo Färm, Risto Lehtonen, Leila Lilja, Eero Merivirta, Matti Salenius, Pertti Terkomaa, Leena Åkerman, Mikko Yli-Rosti. Koonnut Ritva Miettinen.