Nummelan kylähistoria   


Myntintie 10


LEPIKKO

Lepikko, kesa ja talvi

Lepikko, kesä ja talvi

Myntinalueen ensimmäisten tonttien myynti alkoi vuonna 1962.  Kunta myi 8 tonttia, jotka eroteltiin itsenäisiksi kiinteistöiksi.  Alueen tien nimeämisestä löytyy mielenkiintoinen tarina Maire Ojanpään muisteluista helmikuussa 2008.  Pertti Nieminen keräsi adressin ja nimi pysyi Myntintienä, vaihtoehtona oli Ehtootie.


Vihdin kunta sai uudet asukkaat vuonna 1961, kun Pertti ja Hilkka Nieminen perheineen muuttivat Helsingin Konalasta Nummelaan. Syy muuttoon oli mahdollisen tontin hankinta ja Pertin työpaikka, kuntaan tulleen ison työnantajan, nykyisen Martela Oy:n palvelukseen. Tontti löytyikin ja kaupat tehtiin. Vihdin kunnansihteeri Reino Talonen toimi tällöin kunnan puolesta myös kaupanvahvistajana. Tontin hinnaksi tuli n. 3500 markkaa ja kaupanvahvistus maksoi 9 markkaa 75 penniä.  Ensimmäinen koti oli työsuhdeasunto Ahtelassa. Työ tehtaalla oli kiireistä aikaa ja henkikirjoituskin jäi tekemättä, mistä silloinen henkikirjoittaja, poliisi Kosti Nieminen tuli työpaikalle huomauttamaan.


Tontti sai nimekseen Lepikko ja rakennuspiirustukset hankittiin Helsingistä.  Martelasta tuli talkooporukka valamaan pohjan ja timpureina toimivat silloisen Kovelon talon tehneet Eino Salenius ja Kauko Sassi.  Heidän työn jäljen oli Pertti hyväksi todennut.  Appiukko muurasi piipun ja Pertti teki itse sisätyöt.  Talon kokonaispohja on 114 neliöä ja asuinpinta-ala on 82 neliöä ja talossa on öljylämmitys.  Huoneita on oh, kolme mh, k/rt, sauna, pesuhuone, varasto, pannuhuone ja autotalli.  Taloon muutetiin 16.12.1964 ja joulusaunaan päästiin, vaikka lauteetkin puuttuivat vielä.


Pertin auto, lapset Tuula ja Kari, vuosi 1961

Pertin auto, lapset Tuula ja Kari, vuosi 1961


Rakentaminen oli kiireistä aikaa, kun työssäkin piti käydä.  Pertin ensimmäinen auto oli IFA F8, I versio, jolla hän ajoi kodin, työn ja rakennustyömaan välillä.  Autossa oli puusta tehty kori, joka oli päällystetty pekamoidilla.  Auto oli kaksitahtinen ja sitä kansankielellä kutsuttiin ”PÄREKORI IFA”. Siihen aikaan TV-stä tuli Bat Mastersson sarja, joka oli Pertin suosikki.  IFALLA siis kotiin Ahtelan mäelle sarjaa katsomaan ja takaisin työmaalle.

Niemisen perhe

Niemisen perhe


Puutarhassa on marjapensaita, omenapuita, neljä kirsikkapuuta.  Alkuaikoina oli myös perunamaa.  Tammipuita oli tontilla kolme, nykyään kaksi. Tammen tarina alkoi tammenterhosta, jonka tytär Tuula sai koulussa opettajaltaan Hilkka Karviselta kasvatettavakseen. Tuula sai isältään hyvät ohjeet tammen istutukseen pihalle ja Pertti-isä teki myöhemmin laatan tammeen. Perheen lapset, tytär Tuula on syntynyt v. 1953, pojat Kari v. 1957 ja Kimmo v. 1964.

Tammen laatta

Tammen laatta


Pertti Nieminen on koulutukseltaan teknikko. Hän toimi eri työtehtävissä Martelassa mm. tutkimuskeskuksen tuotekehityksessä, josta hän jäi eläkkeelle.  Martela vuosien välissä hän toimi hallipäällikkönä Betonila Oy:ssä.  Hilkka Nieminen hoiti kodin ja lapset.
Vanhemmilla oli yhteinen harrastus, joka oli varsijousiammunta.  Harrastus vei myös heidät kilpailemaan jopa ulkomaille, Uuteen-Seelantiin, Taiwaniin, Portugaliin, Englantiin, Ruotsiin ja USA:han.  Hilkka Nieminen voitti mm. Ruotsin avoimissa mestaruuden.  Vuonna 1986 Hilkka valittiin Vihdin parhaaksi naisurheilijaksi.   Kilpailukuviakin on kertynyt 3544 kpl.  Myös lapset tulivat harrastuksen pariin.

Hilkka ja Pertti mitalit kaulassa

Hilkka ja Pertti mitalit kaulassa


Pariskunnan palkintokaappi

Pariskunnan palkintokaappi


Pertti Nieminen on itse tehnyt perheelleen varsijousiaseet, kun markkinoilla ei ollut riittävän hyviä ja tarkkoja aseita.  Aseiden valmistus oli tarkkuutta vaativaa puuhaa, varsinkin kaaret.  Ammunnan loputtua tilalle tuli toinen harrastus, puukkojen tekeminen, useimmissa mukana Karjalan vaakuna. Perttihän on kotoisin Karjalasta ja vaimo Hilkka Ruokolahdelta.

Yksi tekijän taidonnäyte

Yksi tekijän taidonnäyte

Pertti Niemisen antamista tiedoista koonnut Paula Lehtinen ja Marjut Ståhlstedt.  Kuvat perheen kokoelmista.