Nummelan koulumuistelmia
Neljän sukupolven muistoja
Nummelan koulusta keväällä 2004
Isomummu Maissi Laakso o.s Tammilahti syntynyt 17.4.1916, poika
”pappa” Ilkka Laakso syntynyt 8.3.1943, pojantytär Anna-Maija Kuhmonen
o.s. Laakso syntynyt 14.1.1967, pojantyttärentytär Satu-Maija Kuhmonen
syntynyt 26.11.1991. Kaikki ovat aloittaneet opintiensä Nummelan
koulussa.
Maissi Mirjami Laakson kertomus:
Aloitin koulunkäynnin syyskuun alussa 1923. Äiti kirjoitti nimeni
ja ikäni paperilapulle, jonka annoin opettaja Olga Brandtille. Kyllä
minua jännitti, kun lähdin veljieni Aaton ja Auliksen kanssa koulua
kohti. Pojat jäivät koulun alakertaan ja minä menin yläkertaan, jossa
oli luokka alakoululaisille. Kaikki muut olivat jo siellä ja jäin
ihmettelemään. Opettaja Brandt sanoi minulle, että meneppäs nyt
istumaan, mutta minä sanoin, että eihän täällä ole tilaa. Sitten
opettaja sanoi edessä istuvalle pojalle, että annappas tilaa ja niin
pääsin istumaan. Myöhemmin sain tietää pojan nimen. Hän oli Samppa
Ranto.
Kävin kansakoulun alusta loppuun vanhassa niin sanotussa
puukoulussa. En osannut yhtään lukea aloittaessani koulun.
Jatkokurssit kävin isän (Vihtori Tammilahti) urakoimassa niin
sanotussa kivikoulussa. Koulumatka taisi olla noin kilometrin, jos
sitäkään.
Puukoulussa oli alakerrassa kaksi luokkahuonetta. Toinen oli oikein
iso ja toinen huomattavasti pienempi. Yläkerrassa oli luokka
”pikkukoululaisille”. En tiedä koululla olleen mitään muuta nimeä kuin
Nummelan koulu.
Alakoulun toinen luokka vuonna 1924.
Takarivi vasemmalta: Opettajat Saima Saarinen ja Olga Brandt. Oppilaat
Aino Ekholm, Leeni Alen, Eelin Nurmi, Hellsten, Maissi Tammilahti,
Kaija Lindberg, Helmi Pircklen, tuntematon, Liisa Laakso, Kerttu
Lindström.
Keskirivi vasemmalta: Urho Hietanen, Vieno Svahn, Matti Yli-Rosti,
Paavo Grönlund, Eino Lohikoski, Aarre Lönnqvist, tuntematon, Martti
Ekström, tuntematon, Jaakko Laakso, Laina Alen, Aili Järvinen.
Eturivi: Mirjam Järvinen, Hilkka Hellgren, Anni Toivonen, Hilkka Veman,
Linnea Ahlfors, Maija-Liisa Kallio, Kerttu Långström, Aune Kauramäki,
Anna-Liisa Kallio, Merivirta, Aune Viman, Toini Grönlund.
Kuva: Maissi Laakso, o.s. Tammmilahti.
Ensimmäinen opettajani oli Olga Brandt. Alakoulussa opettajana oli
myös Saima Saarinen. Ylemmillä luokilla oli useita opettajia: Urho
Karhumäki, Elin Karhumäki, Eeva Mattila avioiduttuaan Mäkelä, Anna
Salminen (Toppila) ja Vilho Körni. Kaikki opettajat olivat ihan
mukavia. Anna Salminen ja Elin Karhumäki opettivat laulua ja toiset
kaikkia aineita. Estrid Hirn oli jatkokurssilla opettamassa
kotitaloutta.
Vuonna 1926 Maissi Tammilahti toisella luokalla
kansakoulussa.
Oppilaat istumassa vasemmalta: Paavo Grönlund,
Aili Tuominen, Tauno Tötterman, Hilkka Hellgren, Taimi Tötterman,
Merivirta, Toini Grönlund, Aku Berglund, tuntematon, Martti Ekström,
Aleksandra Vikman, Skog, Anna-Liisa Kallio, Eino Lassila, Maija-Liisa
Kallio, Aune Sohlberg, tuntematon
Oppilaat seisomassa oikealta: Urho Hietanen, Kerttu Lindström, Laina
Alen, Maissi Tammilahti, Leeni Alen, Aune Viman, Helmi Pircklen,
Kerttu Långström, Kaarina Lanaeus, Hellä Toivonen, Signe Toivonen,
Aili Järvinen, Kerttu Veman, Hilkka Kemppainen, Liisa Laakso, Kaari
Karhumäki, Elin Nurmi, Aino Ekholm, tuntematon, tuntematon
Opettajat: Elin Karhumäki ja Eva Mattila (Mäkelä).
Pojat takana vasemmalta: Vieno Svahn, Eino Lohikoski, Tuntematon,
Tapio Koskinen, Eino Palenius, Aarno Liljeström, tuntematon , Matti
Yli-Rosti, Samppa Ranto, Jaakko Laakso, Leo Randell, Antti Nyberg
Kommelluksiakin sattui, kerran Helmi Pircklen riiteli poikien
kanssa ja heitti rikkalapiolla, mutta se sattuikin minun päähäni. Se
harmitti, kun opettaja Karhumäki luuli Helmin ja minun riidelleen.
Koulussa ei ollut koko minun kouluaikanani ruokailua. Kipaisin
usein ruokatunnilla kotona. En muista, että koulussa olisi ollut
mitään kerhoja, Välitunneilla leikittiin naattaa ynnä muita lasten
leikkejä. Talviaikaan laskettiin mäkeä kengillä. Kyllä siinä
kengänpohjat saivat kyytiä. Paras kaverini oli Kerttu Långström.
Koulun joulujuhlissa oli tavallisesti tonttu- ja keijuleikkejä sekä
lauluesityksiä. Kevätjuhlat olivat ohjelmistoltaan samantapaisia
paitsi, että tontut pysyivät poissa.
Maissi Tammilahti myöh. Laakso kolmannella
luokalla. Opettajana toimi Eeva Mattila, myöh. Mäkelä.
Takarivi vasemmalta: Tuntematon, Olavi Savinen, tuntematon, Hilkka
Lönnqvist, Pentti Heikkilä. Leo Randell, Samppa Ranto, Martti Ekholm,
Jaakko Laakso.
Keskellä vasemmalta: Leeni Alen, Kerttu Veman, Laina Alen, Aili
Järvinen, Aune Viman, Maissi Tammilahti, Karin Lanaeus, Kerttu
Långström, Aino Ekholm, Hellä Toivonen, Kaija Lindberg, Helmi Pircklen,
Liisa Laakso, Hilkka Kemppainen, Signe Toivonen, tuntematon.
Edessä vasemmalta: Aarre Lönnqvist, Aku Berglund, Saarimaa, Eino
Palenius, Vieno Svahn, Eljas Saarimaa, Matti Yli-Rosti, Tapio
Koskinen.
Kouluterveydenhoito oli aika vaatimatonta. Muistan, että meillä oli
kerran lääkärintarkastus. Tohtori Gunnar von Hertzen istui Karhumäen
olohuoneessa ja jokainen meni sinne vuorollaan. Rokotuksia meillä ei
ollut. Kouluhammaslääkäriä ei siihen aikaan ollut. En muista, että
olisi ollut mitään tarttuvia tauteja. Täitä oli varmaan kaikilla. Heti
kun koulu alkoi syksyllä, alkoi myös täikamman käyttö.
Koulukaverini Laina Alen kuoli. Hän asui Tyynelässä, ja me kävimme
laulamassa siellä ennen kuin surusaatto lähti hautausmaalle. Toinenkin
kuolintapaus sattui kouluaikanani. Vakituinen puunhakkaaja kuoli ja
minä jouduin Leo Randellin kanssa hänen hautajaisiinsa seppeleen
laskijaksi. Opettaja Karhumäki puhui haudalla.
Historia on aina kiinnostanut minua ja niinpä se oli koulussakin
mieluisimpia aineita. Sain aina ihan hyviä numeroita ja viimeisenä
keväänä sain 100 markan stipendin.
Kouluvaatteena oli äidin tekemä kolttu ja esiliina. Äiti kampasi
joka aamu tukkani kahdelle tiukalle letille. En koskaan ajatellut
erikoisemmin mitä tulisin isona tekemään. Leikkasin usein
pikkusiskojeni hiuksia ja olisin siitäkin työstä tykännyt.
Nummelan kansakoulun rakennuksia ja avara
piha-alue. Vasemmalla puukoulu, sen takana ulkorakennus, missä olivat
myös oppilaiden käymälät (puuceet). Keskellä tummanpunaiseksi maalattu
sauna- ja keittolarakennus sekä taustalla ns. kivikoulu.
Ilkka Laakson kertomus:
Menin kouluun v. 1950 mielelläni. Kouluun mennessäni en osannut
lukea. Kävin koko kansakoulun Nummelassa. Koulupäivän pituus oli n.
3-4 tuntia alaluokilla ja n. 5-6 tuntia yläluokilla. Koulumatkani oli
n. kilometri. Kouluvaatteeni olivat siistejä, eivät mitään erikoisia.
Äiti jopa teki meille pojille paitoja. Hiusmuoti oli hyvin
yksinkertaista. Alaluokilla ei hiuksiin laitettu mitään, mutta
yläluokilla laitettiin vettä ja kammattiin.
I luokka v. 1951 vanhan puukoulun pihalla.
Opettaja Laura Väisänen.
Ensimmäinen rivi vasemmalta: Leena Långström.
Matti Salenius, Tuija Veiramo, Anja Toivonen, Tuula Laine, Riitta
Järvensivu, Pirkko Sarajuuri, Ulla-Maija Lindfors, Hilkka Jaatinen,
Helinä Mönttinen, Ilkka Laakso ja Heikki? Nikkanen.
Toinen rivi vasemmalta: Antero Lintumaa, Pirkko Skog,
Tuula-Maija Vehkavuori, Pertti Laakso, Matti Ekholm, Helka Väre, Arto
Tammilahti ja Raimo Perkomaa.
Kolmas rivi vasemmalta: Lauri Vallden, Ritva Jaatinen, Asta
Mannström, Paavo Kuparinen, Bertil Skog, Hannu Sarajuuri, Heikki Velin
ja Raija Kauramäki.
II luokka v. 1952. Opettaja Laura Väisänen.
Vasemmalta takaa eteenpäin (seinän puoli)
ensimmäinen rivi: Arto Tammilahti, Matti Salenius, Tuula-Maija
Vehkavuori, Raija Suvio, Riitta Järvensivu, Helka Väre ja Anja
Toivonen.
Toinen rivi takaa eteenpäin: Matti Ekholm, Ilkka Laakso, Pirkko
Skog, Hilkka Jaatinen, Lauri Vallden, Maija Väre (kuunteluoppilaana
isosisko Helkan mukana) ja Asta Mannström.
Kolmas rivi takaa eteenpäin: Raimo Perkomaa, Helinä Mönttinen,
Ritva Jaatinen, Tuija Veiramo, Ulla Lindgren, Paavo Kuparinen ja Tuula
Laine.
Neljäs rivi takaa eteenpäin (ikkunan puoli): Heikki Velin,
Marja-Leena Hankivaara, Antero Lintumaa, Leena Långström, Pirkko
Sarajuuri, Ulla-Maija Lindfors ja Bertil Skog.
Ensimmäiselle luokalle menin niin sanottuun kivikouluun, joka on
isoisäni Vihtori Tammilahden urakoima, Koulun nimi oli Nummelan
kansakoulu. Alakoulun opettajani oli Laura Väisänen, III luokalla
opettajana oli Esko Karvinen ja IV luokasta eteenpäin Elin Levänen. !V
luokalla ollessani minulla oli iso purukumi suussa. Elin Levänen
kysyi, oliko minun poskeni kipeä. Minä vastasin: kyllä, ja se meni
täydestä.
III luokka v. 1953 vanhassa puukoulussa. Opettaja
Esko Karvinen.
Ensimmäinen rivi vasemmalta: Lauri Vallden, Ilkka
Laakso, Bertil Skog, Matti Salenius, Seppo Vesanen, Reijo Keinonen, Heikki
Velin ja Arto Tammilahti.
Toinen rivi vasemmalta: Raimo Perkomaa, Hannu Sarajuuri, Onni
Jacobsson, Pertti Laakso, Paavo Kuparinen ja Antero Lintumaa.
Kolmas rivi vasemmalta: Helinä Mönttinen, Tuula Laine,
Marja-Leena Hankivaara, Ritva Jaatinen, Riitta Järvensivu, Asta
Mannström, Ulla Lindgren, Helka Väre ja Anja Toivonen.
Neljäs rivi vasemmalta: Hilkka Jaatinen, Raija Suvio,
Tuula-Maija Vehkavuori, tuntematon, Pirkko Skog, Tuija Veiramo, Leena
Långström, Pirkko Sarajuuri ja Ulla-Maija Lindfors.
Keittäjänä oli Helmi Salminen. Hän valmisti herne-, liha- ja
makkarakeittoja sekä erilaisia vellejä. Omat voileivät ja maito piti
tuoda kotoa, ainakin alaluokilla.
Terveyssisarena oli Oili Yliluoma. Hänellä oli asunto ja
neuvolatilat vanhan puukoulun yläkerrassa. Rouva Yliluoma oli hyvin
topakka ihminen, joka sai meidät vilkkaat pojatkin hiljaiseksi
rokotusjonossa. Ehkä alaluokilla katsottiin kynnet ja tarkastettiin
oliko nenäliina. Täitä ei ollut. Tulirokkoa, tuhkarokkoa ja sikotautia
oli. Kukaan ei sen ajan oppilaista kuollut. Kouluhammaslääkärinä oli
Vihdissä Lydia Savon. Itse en joutunut koskaan käymään
kouluhammaslääkärissä, koska minulla oli niin hyvät hampaat. Vasta
sotaväen jälkeen paikattiin ensimmäisen kerran hampaitani.
IV ja V luokka v. 1955 kivikoulussa. Opettaja
Elin Levänen.
Seinän viereltä ensimmäinen rivi takaa eteenpäin:
Onni Jacobsson, Matti Ekholm, Ilkka Laakso, Raimo Pilvi, Bertil Skog,
Reijo Keinonen, Hannu Åkerman, Paavo Kuparinen, Hannu Helle ja Arto
Haag.
Toinen rivi takaa eteenpäin: Timo Färm, Aimo Jokela, Ulla-Maija
Lindfors, Raili Seuranen, Pirkko Skog, Asta Mannström ja Raija
Kauramäki.
Kolmas rivi takaa eteenpäin: Paul Hellgren, Aku Laakso, Hilkka
Jaatinen, Tuulikki Jäätikkö, Seija Lehtinen, Ritva Jaatinen ja Tuula
Valo.
Neljäs rivi takaa eteenpäin: Heikki Velin, Tuula-Maija
Vehkavuori, Leila Lehtinen, Helinä Mönttinen, Tuula :Laine, Terttu
Helle ja Marketta Huitu.
Viides rivi takaa eteenpäin: Raimo Perkomaa, Anja Toivonen,
Riitta Järvensivu, Raija Lahti ja Ritva Vironen. Ritvan vieressä
kuunteluoppilaana Armi Salenius.
Välitunneilla leikimme naattaa ja keinuimme. Keittiörakennuksen
kulmalla oli rekkitanko, jossa roikuimme ja koetimme vetää leukoja.
Pihalle tuli myöhemmin kukkotappeluteline, joka oli hyvin suosittu
poikien keskuudessa. Talvella hiihdimme ja laskimme mäkeä koulun
pihalta nykyistä Hannankatua kohti. Erityistä parasta kaveria ei
minulla ollut, tulin kaikkien kanssa toimeen.
VI luokka v. 1956 kivikoulun pihalla. Opettaja
Elin Levänen.
Ensimmäinen rivi vasemmalta: Helka Väre, hänen
takanaan opettaja Elin Levänen, Anja Toivonen, Helinä Mönttinen, Tuula
Laine, ? Halen, Ritva Jaatinen, Ritva Vironen, Tuula Valo, Raija
Kauramäki ja Raija Lahti.
Toinen rivi vasemmalta: Tuula-Maija Vehkavuori, Pirkko Skog,
Ulla-Maija Lindfors, Seppo Haravuori, Erkki Koskinen, Paavo Kuparinen,
Arto Haag ja Olli Katava.
Kolmas rivi vasemmalta: Onni Jacobsson, Matti Ekholm, Heikki
Velin, Ilkka Laakso, Bertil Skog, Reijo Keinonen, Hannu Åkerman ja
Timo Färm.
Kevätjuhlat olivat sään salliessa koulun pihalla. Ohjelmana oli
yleensä laulua, lausuntaa tai joku pieni kuvaelma. Lopuksi lauloimme
yhdessä Suvivirren. Adventin aikana kävimme joskus Nummelan vanhassa
rukoushuoneessa kuuntelemassa jouluevankeliumia ja laulamassa
Hoosiannaa. Varsinaiset joulujuhlat olivat koululla ja kerran myös
Nummelan työväentalossa. Sinne oli valmistettu oikein näytelmä, jossa
minullakin oli rooli. Esiripun auetessa näyttämöllä oli kesäisen
järvi- ja koivikkokulissin edessä joulukuusi, jonka alta herää
silmiään hieroen joulutonttu, joka huokaisee: ”Hohhoh hoijaa, hohhoh
hoijaa, jokos nyt on joulu?”. Muuta en siitä näytelmästä muistakaan.
Kohokohta oli joulupukin käynti. Hän antoi pienen paperipussin, jossa
oli pipari ja omena ehkä karamellikin.
Laulu oli mukava harrastus. Vihdissä Niuhalan koululla oli henkisiä
kilpailuja, joihin otin osaa yksinlauluun ja haitarinsoittoon. Toinen
mieluisa harrastukseni oli urheilu. Kesällä oli koulujenvälisiä
kilpailuja mm kolmiottelu: korkeus, kuula ja 60 metrin juoksu.
Talvella oli koulujenvälisiä hiihtokilpailuja. Kouluaineistakin
mieluisimmat olivat voimistelu ja urheilu sekä musiikki. Eivät ne
todistukset mitään erikoisia olleet, paitsi kahden mieluisimman aineen
osalta. En voinut ylpeillä todistuksillani, mutta minkäs teit, en
varmaan ansainnut parempia numeroita.
VI ja VII luokka yhdessä v. 1957 kivikoulussa.
Opettaja Elin Levänen.
Ensimmäinen rivi vasemmalta: Raija Kauramäki,
Ritva Jaatinen, Raija Lahti, Tuula Laine, Riitta Sinervo, Ritva
Lehtonen, Reetta Lauren, Ritva Vironen, Anna-Maija Ketola ja Tuula
Valo.
Toinen rivi oikealta, viisi poikaa omassa rivissään keskellä,
opettajan pöytään nojaamassa: Jaakko Laakso, hänestä vasemmalle
Reijo Jalava, Kai Wallenius, Arto Haag ja Leo Hellgren.
Seuraava rivi vasemmalta: Harmooniin nojaa Railo Haaparanta,
hänestä oikealle Heikki Velin, Reijo Keinonen, Reijon edessä Jarmo
Aho, seuraavina Ritva Hellsten, Raija Keinonen, Hannu Åkerman, Timo
Färm ja Erkki Koskinen.
Takarivissä vasemmalta: Bertil Skog, Matti Ekholm, Matti
Salenius, Matin edessä Helka Väre, Ilkka Laakso, Ilkan edessä Anja
Toivonen, Ulla-Maija Lindfors, Asta Mannström, Helinä Mönttinen,
Pirkko Skog ja Jorma Andström.
En koskaan oikein ajatellut mikä minusta tulee isona. Kaikki vain
loksahti paikoilleen. Kansakoulun jälkeen kävin Helsingin poikien
ammattikoulua opiskellen radio-alaa huonolla menestyksellä.
Vanhempanikin huomasivat, ettei siitä ollut minulle ammatiksi. Kerran
tullessamme puusepänverstaasta yläkertaan ruokatunnille, huomasivat
vanhempani Helsingin Sanomissa ilmoituksen, jossa haettiin oppilaita
soitto-oppilaskouluun. Pyrin ja pääsin sinne.
Syyskuussa 1958 alkoi opiskelu Helsingissä Sibelius-Akatemiassa
sotilassoitto-osastolla. Käyrätorvisoiton opettajanani oli professori
Holger Fransman. Soitto-oppilaskoulu toimi Helsingin
varuskuntasoittokunnan yhteydessä. Sain päästötodistuksen keväällä
1962, jonka jälkeen sain siirron Kouvolan varuskunta soittokuntaan.
Asevelvollisuuden 11 kk suoritin Karjalan prikaatissa.
Maaliskuun 10. päivänä 1963 oli koesoitto perustettavaan Suomen
Kansallisoopperan orkesteriin. Pääsin orkesteriin ja niin sai Kouvolan
varuskunta soittokunta jäädä. Oopperassa olin kaksi vuotta. Pääsin
syksyllä 1965 radio-orkesteriin käyrätorvensoittajaksi. Jäin
eläkkeelle radion sinfoniaorkesterista 1.6.2003.
Mielestäni sain tehdä juuri sitä työtä mistä pidin, ja mikä minulle
parhaiten sopi.
Jälkikirjoitus
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on marraskuussa 2004 myöntänyt
director musices - arvonimen kapellimestari Ilkka Kullervo Laaksolle
Vihdistä. Ilkka Laakso on päätoimensa ohella toiminut Nummelan
soittokunnan kapellimestarina vuodesta 1974 lähtien.
Nummelan kivikoulun vihkiäisjuhla oli tammikuussa
1930. Suunnittelijan nimestä on epäselvyyttä, mutta urakoitsija oli
tunnettu nummelalainen rakennusalan ammattimies,
Vihtori Tammilahti. Sisätilojen maalaustöistä vastasi nummelalainen
Luukas Leopold Hietanen
apumiehineen.
Anna-Maija Kristiina Kuhmosen kertomus:
Aloitin koulun elokuussa 1974, en osannut yhtään lukea kouluun
mennessäni. Minusta kouluun oli ihan mukava mennä. En suuremmin
jännittänyt. Koulumatkaa oli noin puoli kilometriä. Varsinaisia
kouluvaatteita ei minulla ollut, ihan tavalliset arkivaatteet. Minulla
itselläni oli ala-asteella melkein aina lyhyet hiukset ja kampasin ne
aina itse.
Kävin Nummelassa kaikki kouluasteeni. Ala-asteella olin vuodet
1974-1980. Koulu oli nimeltään Nummelan ala-aste. Koulupäivät olivat
alimmilla luokilla n. neljä tuntia ja ala-asteen viimeisillä luokilla
n. 4-6 tuntia. Osan ala-asteen luokista kävin kivikoulun puolella,
osan uudessa koulussa, joka oli rakennettu vanhimman Nummelan koulun,
puukoulun, paikalle.
Anna-Maija Kuhmosen o.s. Laakso luokkakuva, 6 A,
24.4.1980 Nummelan yläaste
Ylärivi vas. Anna-Maija Laakso, Arja Karjalainen,
Paula Suhonen, Sari Mustonen, Merja Koski, Maarit Ojala, Outi
Savastola.
Toinen rivi ylhäältä vas. Kari Nurmi (luokavalvoja),
Timo Saari, Kim Aromaa, Henri Nordlund, Rauno Tsutsunen, Pami Pihlstöm,
Tapani Peräkylä. Kai Vanha-Aho, Sakari Laakko.
Kolmas rivi
ylhäältä vas. Susanna Eira, Minna Peltola, Pirkko Laitinen,
Tiina-Maria Torkkel, Riitta Keisala, Tarja Timmerbacka, Marja Laine.
Alarivi vas. Rami Ryhänen, Antti Kairesvuo, Jukka
Soini, Seppo Liusvaara, Juha-Pekka Keränen, Mikke Tattari Jukka-Pekka
Tikkanen.
Koulun rehtorina oli Simo Hirvelä. Koulun opettajat olivat ihan
mukavia, kenestäkään ei ole huonoja muistoja. Opettajista nimeltä
muistan seuraavat: Hilkka Karvinen, luokanopettaja; Marja Alaluusua,
luokanopettaja; Jopa Järvisalo, luokanopettaja; Outi Järvisalo,
käsityöt; Anneli Kylander, englanti; Leena Ekholm, luokanopettaja;
Leena Miihkinen, liikunta; Sirkku Palonen, uskonto; Kari Nurmi,
luokanopettaja; Marjatta Rae, musiikki; Varpu Joenrinne, liikunta;
Irene Äyräväinen, luokanopettaja.
Kommelluksia sattui varmaan useampiakin, koska olin aika vilkas
neitonen ala-asteen alimmilla luokilla. Yksi tapahtuma on jäänyt hyvin
mieleen. Käsityötunnilla harjoittelimme Sanna kaverin kanssa virttä,
joka piti osata muistaakseni ulkoa seuraavalla tunnilla. Opettaja oli
kieltänyt meitä jo useamman kerran, mutta aina vain lauloimme sillä
seurauksella, että saimme jälki-istuntoa. Se ei kuitenkaan ollut kovin
totista puuhaa, sillä saimme lukea kirjaa omalla pulpetilla ja
jälki-istunto kesti vain välitunnin ajan!
Koulussa oli ihan hyvää perusruokaa. Se oli ilmaista ja se
valmistettiin koulussa. Emäntänä oli Oma-Bertta Myyryläinen. Koulussa
oli terveystarkastukset vuosittain. Rokotukset saatiin myös samassa
yhteydessä. Täitä ja tarttuvia tauteja ei silloin ollut, eikä
muistaakseni kukaan oppilaista kuollut. Koulusta mentiin
hammaslääkärille kerran vuodessa. Kouluhammaslääkärinäni on ollut
useampana vuonna Pekka Kettunen.
Välitunneilla leikittiin hippaa, hypittiin narua ja tvistiä. Uuden
koulun alapihan suurten mäntyjen juuriin, jotka näkyivät maan
pinnalle, tehtiin ”koteja” ja leikittiin niissä monena päivänä
peräkkäin. Parhaat kaverini olivat Maarit Ojala ja Sanna, jonka
sukunimen olen unohtanut. Harrastin kouluaikana viulunsoittoa,
yleisurheilua ja voimistelua. Kerhoja koulussa en muista olleen.
Koulun juhlat olivat ihan perinteellisiä joulu- ja kevätjuhlia.
Oppilaat esittivät ohjelmaa luokittain. Minä lauloin ja soitin
useassakin juhlassa.
Lempiaineitani olivat musiikki, liikunta ja biologia sekä
maantieto. Todistukset olivat ihan hyviä. En muista koskaan olleeni
kovin pettynyt todistusten numeroihin, mutta muistan ainakin yhden
matematiikan kokeen menneen ihan penkin alle. Muistaakseni kokeessa
oli vain sanallisia tehtäviä, ja ne olivat minusta vaikeita.
Toiveammattia en muista itselläni vielä ala-asteen aikana olleen.
Myöhemmin haaveilin musiikkileikkikoulun opettajan urasta. Valmistuin
kuitenkin lastentarhanopettajaksi keväällä 1989.
Satu-Maija Kristiina Kuhmosen kertomus:
Aloitin koulun elokuussa 1998. En osannut yhtään lukea, kun menin
kouluun. Kouluun meno jännitti minua jonkin verran. Kouluvaatteet ovat
tavalliset arkivaatteet, useimmiten farkut ja puuvillapaita tai
tuulihousut. Hiuksiani pidän joskus auki, joskus kiinni ja joskus
minulla on panta. Minulla on puolipitkät hiukset. Koulumatkani on noin
puoli kilometriä.
Satu-Maija Kuhmosen luokkakuva, 6 A, 16.9.2003.
Nummelan koulu
Ylärivi vas. Hanna Halonen, Laine Bruce, Emmi
Pekkarinen, Miika Ikonen, Emppu Nyman, Karri Kolehmainen, Liia
Laukkanen, Ida Telenius.
Toinen rivi ylhäältä vas. Hilkka Aarela, Marianne
Hakala, Jesse Torkkel, Tero Ruokolainen, Adeliina Arajuuri, Satu-Maija
Kuhmonen, Jonna Knuuti, Satu Ståhl, opettaja Sirpa Pettinen.
Kolmas rivi ylhäältä vas. Perttu Kettunen, Albin
Tötterman, Vilja Helminen, Laura Laukka, Tessa Hirvi, Jesper
Wallenius, Joel Korhonen.
Eturivi vas. Leo Koivisto, Samuel Juntunen,
Matias Laakkonen, Jere Allén.
Olen tällä hetkellä (v. 2004) kuudennella eli viimeisellä luokalla
ala-asteella. Koulupäivät ovat nyt 4-6 tuntisia. Koulu on nimeltään
Nummelan koulu. Koulua käydään kivikoulussa, jossa itse olen, ja
uudessa koulurakennuksessa. Nummela Skolalla on ruotsinkieliset luokat
ja Hiidenrannassa on kolme luokkaa: yksi ykkösluokka, yksi
kakkosluokka ja yhdistetty 1-2. Hiidenrannan koulu on siis osa
Nummelan koulua.
Koulun rehtori on Pekka Mattila ja meidän luokanopettaja Sirpa
Pettinen on vararehtorina. Sirpa Pettinen oli ensimmäinen opettajani.
Hän jäi äitiyslomalle ensimmäisen vuoden helmikuussa ja palasi
takaisin opettajaksemme syksyllä 2001. Muita opettajiani: Anu Arrela,
liikunta; Minna Lapinniemi, englanti; Anja Helle, luokanopettaja;
Sanna Kuula, musiikki ja tekninen työ; Erna Huhtala, musiikki: Pirjo
Nieminen, englanti; Eeva-Mari Polvi, liikunta; Pekka Ollila, tekninen
työ; Susanna Tuomisto, musiikki; Maire Vedenjuoksu, luokanopettaja;
Minna Riikilä, luokanopettaja. Kun olin käynyt koulua kolme
ensimmäistä vuotta, minulla oli ollut jo neljä opettajaa!
Alemmilla luokilla hypittiin hyppistä ja tvistiä sekä leikittiin
läpsyä. Nyt kuudennella jutellaan, kävellään koulun pihalla ja
kisaillaan pukilla. Paras kaverini on Tessa Hirvi, olemme olleet
samalla luokalla alusta saakka. Harrastuksiani on ollut luistelu,
jalkapallo, ratsastus ja lumilautailu. Vain luistelun ja ratsastuksen
olen lopettanut. Koulun tiloissa toimii maksullinen iltapäiväkerho,
joka on tarkoitettu 1 - 2 luokan oppilaille.
Koulussa on mielestäni aika hyvää ruokaa, mutta eineksiä käytetään
liian paljon. Perunat tulevat kouluun valmiiksi kuorittuina ja ovat
aika usein huonoja.
Juhlissa esitetään ohjelmaa luokittain. Juhlat on jaettu useampaan
osaan, koska oppilaita on niin paljon. Koulussa on järjestetty kerran
vuodessa niin sanottu koulun kykytapahtuma, jossa oppilaat voivat
esittää taitojaan.
Lempiaineitani ovat liikunta, musiikki, kuvaamataito sekä
ympäristö- ja luonnontieto. Todistusteni numerot ovat olleet 8-9. Olen
ollut ihan tyytyväinen niihin. Kommelluksista muistan ainakin sen, kun
menimme tyttöjen kanssa hakemaan koulukaverini uimavarusteita hänen
kotoaan, vaikka meidän piti mennä suoraan uimahallille. Opettaja
odotti meitä hallin aulassa huolestuneena, ja kaikki muut olivat jo
suihkussa.
Koulussa on terveydenhoitajan tarkastukset kerran vuodessa.
Kouluaikanani on ainakin kerran ollut lääkärintarkastus. Koulun kautta
käydään hammaslääkärissä kerran vuodessa ja hammashoitajan palvelut
ovat myös mahdollisia. Rokotukset kuuluvat myös ohjelmaan, ne saa
koulun kautta. Tarttuvia tauteja ei kouluaikanani ole ollut, mutta
täitä on ollut useammankin kerran. Koulutovereistani on kuollut kaksi:
tyttö alemmalta luokalta sairauteen ja poika ylemmältä luokalta
tapaturmassa. Tapaukset sattuivat muistaakseni vielä samana
kouluvuonna, toinen syksyllä toinen keväällä.
Toiveammattia minulla ei vielä ole. Nyt olen siirtymässä
ylä-asteelle. Haaveenani on tällä hetkellä päästä ylä-asteen jälkeen
lukioon. Koulunkäynti jatkuu vielä monta vuotta.
|