Lohjantie 34 - 36

TAPIOLA II

Kuva on otettu ilmeisesti 1930-luvun alussa

Kylän entinen poliisi Luukas Leopold Hietanen (*1882 Janakkala) on poikinensa rakentanut tämän suuren mansardikattoisen talon Albertinkadun ja Lohjantien kulmatontille. Tapiola II:n tontti oli kooltaan 0.7 hehtaaria. Rakennusvuosi ilmeisesti 1927. 1930-luvun alussa Punaisen portin ahdetta kutsuttiinkin Hietasen mäeksi. Kaksikerroksinen lautarakennus oli maalattu perinteisesti punamullalla. Lohjantien varrella oli myös saunarakennus. Tontin ympärille istutettiin kuusiaita.

Hietasen perhe muutti tähän taloon Albertinkadun alapäästä, Leppälästä, mikä sen jälkeen tunnettiin kylällä kauan Metsäliiton talona.

Tuolloin Hietanen oli jo maalausurakoitsija, jolla kesäisin oli töissä omien poikien lisäksi myös kisällejä (sällejä). Ilmeisesti taloudellisten vaikeuksien takia Hietaset melko pian joutuivat luopumaan talostaan.

Joulukuun 20 päivänä 1933 toimitetussa julkisessa pakkohuutokaupassa rakennusmestarien Albin ja Paavo Hietasen omistama tila siirtyi korkeimman tarjouksen (28.000 silloista markkaa) tehneen elokuviennäyttäjä Akseli Aleksanteri Selinin haltuun. (Ote Kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta, tehty Vihdin ja Pyhäjärven pitäjien sekä Karkkilan kauppalan käräjäkunnan varsinaisissa talvikäräjissä Nummelan seuratalossa Vihdin pitäjän Härköilän kylässä maaliskuun 21 päivänä 1934)

Akseli (Akke) Aleksanteri Selin (*1906 Lammi) ja vaimonsa Ester Emilia o.s. Alén (*1904 Vihti) ostivat siis Tapiola II:n vuonna 1933. Aikaisemmin he olivat asuneet Vihdinseudun osuusliikkeen talossa Keskipisteellä. Akke Selin oli tuolloin tämän kaupan palveluksessa.

Ennen avioliittoa Ester Alén taas oli pitänyt jonkin aikaa kahvikioskia Nummelan rautatieaseman odotussalissa.

Toisensa Esteri ja Akke olivat ilmeisesti löytäneet työväentalon näytelmäpiirissä tai Nummelan Kisaajien riennoissa. Molemmat Alénin tyttäret, Ester ja Suoma (sittemmin Hietanen), olivat aktiivisia voimistelijoita. Ester toimi seuransa jäsenkirjurina vuosina 1924-1926. Akke Selin puolestaan oli Kisaajien johtokunnassa ensin sihteerinä (1923 - 1925) ja sitten puheenjohtajana (1926 – heinäkuuhun 1927) (Kajas: Työväentalolta uimahalliin s. 117-118).

Esteri Alenin nuoruudenkuva.

Vuonna 1927 Akke Selinin elämä muuttui täydellisesti, kun hän hankki elokuvaprojektorin ja lähti esittämään eläviä kuvia eri puolille maata.

Kuorma-auton lavalla oli konehuone. Esityskiertueet olivat viikkojen, jopa useiden kuukausien mittaisia. Auto ajettiin esityspaikan, usein työväen- tai seurojentalon seinän viereen ja filmi näytettiin ikkunan läpi valkokankaalle tai vastaavalle, kuten alla vasemmalla olevassa kuvassa on tehty. Akke on kuvassa oikealla oleva nuorimies. Oikealla oleva kuva on hieman myöhemmältä ajalta, luultavasti 1940-luvun lopulla, auto on uusi, mutta filmien esitystapa oli vielä entinen.

Akke ja haitari, vieressä koko haitariryhmä.

Akke Selinille mieluinen harrastus oli haitarinsoitto. Toinen elokuvamies, Porin Jussi, opetti Aken soittamaan. 1930-luvulla työväentalolla esiintyi usein jopa nelimiehinen haitariryhmä, jossa Akke soitti.

Ester ja Akke solmivat avioliiton 9.5.1929. Kun oma talo ostettiin Ester jäi hoitamaan kotia ja suurta kaunista puutarhaa.

Isossa talossa asui ilmeisesti aika ajoin myös vuokralaisia. Selinien asuessa alakerrassa Suoma Hietanen, Esterin vuonna 1934 leskeksi jäänyt sisar, asui jonkin aikaa tyttärensä kanssa yläkerrassa. Sodan aikana talossa asui entinen albertinkatulainen, Helsingin kaupunginorkesterin kontrabasisti Oiva Nummelin vaimonsa Elsan ja poikansa Ilpon kanssa.

Vuonna 1937 Selinien perheeseen syntyi poika Raimo Uolevi. Isän mukaan kiertueelle hän pääsi varsin nuorena. Kun Akke Selin kuoli vuonna 1953, esitystoiminta jäi pojalle. Kiertämisen Raimo Selin lopetti kuitenkin v. 1959 hankittuaan jo aikaisemmin elokuvateatteri Vaakunan Lohjalta. Tämä teatteri on perheen omistuksessa edelleen.

Raimo Selin muistelee pisimmän kiertueen kestäneen 7 kuukautta. Usein jouduttiin nukkumaan esityspaikan lattialle pystytetyssä teltassa tai jopa penkkien päällä.

Viereinen kuva: Raimo Selinin rippikuva vuodelta 1953. Raimolla on kuvassa surunappi puvun rintapielessä isän kuoleman johdosta.

Ester Selin asui elämänsä loppuun asti Tapiolassa. Hän kuoli vuonna 1958.

Raimo Selin ja vaimonsa Inga (o.s. Määttä) sekä pojat Markus (*1960) ja Akke-Erik (*1961) asuivat talossa sen jälkeen, kunnes 1967 muuttivat Lohjantien toiselle puolelle valmistuneeseen omakotitaloon, missä asuvat edelleen.

Myös Inga Selinin suku kuuluu Suomen elokuvateatteritoiminnan uranuurtajiin. Ingan ja Raimon pojat ovat myös pysyneet alalla: Akke Selin (nuorempi) perusti oman elokuvateatterin Nummelaan vuoden 2001 alussa. Nummelassahan ei ollut ollut elokuvaesityksiä enää pariinkymmeneen vuoteen. Markus Selin taas on tuotantopuolella.

Vuosien varrella Tapiola II:n ulkoasu ei paljon muuttunut. 1950-luvulla talo kuitenkin rapattiin. Samoihin aikoihin korvattiin uunilämmitys öljylämmityksellä.

Selinien muutettua uuteen taloonsa Tapiolassa asui vuokralaisia mm. Katavat, Nuutiset, Jouko Mäkinen, Risto Reijo vaimoineen.

Vanha talo purettiin vuonna 1989. Yllä olevat kaksi kuvaa on otettu juuri ennen purkua. Metsätraktori on kaatamassa tontin suuria puita uuden rakennuksen tieltä. Nyt tontilla on Wanha Nummela- nimisen asunto-osakeyhtiön 4 paritaloa.

Asunto-osakeyhtiö Wanha Nummela syyskuussa 2000. Kuva Vesa Valtonen.