AROLA

Talo rakennettiin hieman kauemmas silloisista teistä. Ajoväylä taloon kulki tuolloinkin Albertinkadulta, mutta tärkeä "kinttupolku" viljelysmaiden viertä Keskitieltä, nykyiseltä Hannankadulta. Tontti ulottui nimittäin ylös tiehen asti.

Oskari ja Maria Amnell. Kuvan omistaa Matti T. Amnell

- Lisätietoja Amnelleista (Anna Amnellin blogi)

Amnellit myivät Arolan Arthur Tuloselle 8 000 Smk kauppahinnasta 20.7.1917. Maksun loppuosa on kuitattu maksetuksi syyskuussa 1917. Lohkomisasiakirjassa 1921-22 Arolan omistajaksi on merkitty työmiehen leski Vilhelmiina Tulonen. Artturi Tulonen oli teloitettu kansalaissodan keväänä 1918.

10.5.1922 tehdyllä kauppakirjalla Artur Markus Tulosen perilliset myivät Arolan 36 000 markan kauppahinnasta johtaja Viktor Lindbergille Helsingistä. Kauppakirjassa mainitaan erityisesti, että puhelin osakkeineen ja johtoineen seuraa kauppaa, ja talon luovutus tapahtuu kesäkuun 1922 alussa. Allekirjoittajina valtakirjalla Miina Tulonen + kaksi muuta Tulosta.

1920-luvulla tontilla oli myös savusauna 55 metriä päärakennuksesta (Palovakuutusasiakirja). 1930-luvulla ei sisäänlämpiävää saunaa enää ollut.

Seurakunnasta saatujen tietojen mukaan Arolan omistaja Vihtori Lindberg (*1864 Luopioinen) ja hänen vaimonsa Olga Aleksandra o.s. Grönholm (*1865 Lappträsk) muuttivat Lohjalle 1930.

Aili Elisabet (o.s. Blomqvist) ja Paavo Edvard Helle (syntyneet 1907, vihitty 1929) tulivat Arolan omistajiksi 1929-30. Heille Hellen puusepänverstaalla tehtyjä huonekaluja on edelleen talon nykyisen omistajan käytössä.

Paavo, kuten muutkin Hellen veljekset, oli jo varhain oppinut puusepän ammatin perheen yrityksessä. Myös oman talon yläkerrassa hänellä oli verstashuoneensa, missä oli höyläpenkki sekä hella liimankeittoa varten. Hellen verstaan mentyä konkurssiin v. 1931 ja töiden loputtua siellä, Paavo Helle toimi mm. vakuutusasiamiehenä. Toimisto oli kotona ja siitä kertoi myös kyltti talon seinässä. Työssä tarvittiin varmasti myös puhelinta, joka oli ollut jo edellisillä omistajilla. Laite oli vielä 1930-luvullakin harvinainen Nummelassa.

Nummelasta Paavo Helle kuitenkin lähti kreivi Carl Erik Mannerheimin töihin Niemenkylän kartanoon. Kun Laatuviljan viljankuivaamo rakennettiin myöhemmin 1930-luvulla Asemantien varrelle, sai Paavo työtä lähempää kotia.

Arolan tontti oli poikkeuksellisen suuri. Talosta alaspäin oli heinäpeltoa ja paljon omenapuita, ylöspäin peruna- ja porkkanamaa. Omenia riitti myös myyntiin. Talvea varten pakattiin omat omenat lastuvillaan laatikkoihin, joita säilytettiin piharakennuksessa, jonka toisesta päästä päästiin alas maakellariin. Ulkorakennuksessa Helteet, kuten muutkin perheet, kasvattivat vuosittain porsaan. Omavaraisia pyrittiin olemaan monin eri tavoin.

Arolan pihamaalla vasemmalta Paavo ja Aili Helle, vaunuissa  Raija -tytär sekä Veikko ja (sotilasasuinen) Esko Helle. Kuva on otettu vuonna 1931.

Perheen Raija-tyttärellä oli Bonzo-niminen musta, sekarotuinen koira. Se oli ihana luonteeltaan, mutta naapuritalon asukkaat, Lehtokosken neidit, valittivat sen äänekkäästä haukkumisesta. Koira jouduttiin tyttären suureksi suruksi lopettamaan. Raijalla oli myös ruskeita Chincilla-kaneja piharakennuksessa.

1930-luvulla oli perheessä usein ns. lapsenlikkoja, vaikkei perheenäiti edes ollut töissä kodin ulkopuolella. Raija muistelee, että hänen seuranaan ja kaitsijanaan oli ennen kouluunmenoa ainakin naapurissa asuneen kulkukauppias Simolan Aili-tytär, josta käytettiin kutsumanimeä Natsi (tai Nasti; oikea nimi oli Aili Anastasia; hän oli syntynyt 1917 Kiestingissä Itä-Karjalassa.

Pikkuveljen, Jorman, syntymän aikoihin Paavo-isän sisar Vappu huolehti Raijasta, joka tuolloin oli jo kymmenvuotias. Isä Paavo (viereinen kuva) kaatui talvisodan loppuvaiheessa 7.3.1940 ja Jorma syntyi vasta toukokuussa 1940.

Helteiden asuessa Arolassa talossa oli myös vuokralaisia. Yläkerran etelänpuoleisessa huoneessa asui ompelija Hilma Toivonen, jonka vanhempainkoti oli jo 20-luvulla ollut Albertinkadun talo Leppälä. Hilma Toivonen kävi myös asiakkaiden luona kotiompelijana. Kirsti Hiltunen muistaa Hilman käyneen ompelemassa kauppa-apulaisille työtakkeja Otalammen Pirkolassa 1940-luvun alussa.

Yläkerrassa asui myös jonkin aikaa Nummelaan tullut poliisi Anto Vesola (*1901 Lokalahti). Komea, lähes kaksimetrinen Anto avioitui seppä Helanderin opettajatyttären, Tellervon, kanssa, ja he perustivat kotinsa nykyisen Pisteenkaaren ja Vihdintien kulmassa olleeseen Helanderin taloon, Vierinteeseen.

Paavo Hellen kuoleman jälkeen Aili-vaimo myi v. 1941 talon Lindströmeille.

He asuivat ensin yläkerrassa ja Aili lapsineen alakerrassa. Sitten he vaihtoivat asuntoja. Entiset omistajat asuivat Arolassa kesäkuun 1941 loppuun. Sen jälkeen Aili, Raija ja Jorma Helle muuttivat Vihdintien varrelle Harjanteen talon alakertaan ja sieltä Osuusliike Auran maatalousosaston yläkertaan. Aili Helle oli saanut työpaikan liikkeen palveluksessa. Jorma lähetettiin ns. sotalapsena Ruotsiin, missä hän asuu edelleenkin. Aili Helle kuoli v. 1946. Raija-tytär asui vielä jonkin aikaa tätiensä, Helmi ja Issu Yli-Rostin luona Nummelassa.

Vuonna 1941 Arolan omistajiksi tulivat siis harjun takaa Köykkälän kylän Rintelän tilan isäntä Anders (Antti) Vilhelm Lindström (*1870 Vihti) ja hänen vaimonsa Ida Sofia (o.s. Hultman *1875 Vihti) (Viereinen kuva).

Talon yläkerrassa asui tuolloin sodan vielä jatkuessa myös muita vuokralaisia. Asemalle päin olevassa hellahuoneessa asuivat Arvi ja Helmi Toivonen. Lohjantielle päin olevassa keittiössä asuivat Pillistöstä tulleet sisarukset Annikki ja Kyllikki Pircklén. Kyllikki hoiti pientä Jorma Helleä, kun Aili Helle lapsineen asui jo osuusliike Auran maatalousosaston yläkerrassa. Annikki oli tarjoilijana Helvi Hellen kahvilassa alkuperäisessä Eroittajan liiketalossa "pisteellä".

Kuvassa Elin ja Eino Eriksson lastensa Tapion ja Teuvon kanssa.

Ida Lindström kuoli huhtikuussa 1949 ja jo samana kesänä tulivat Tauno ja Lempi Lindström huolehtimaan leskeksi jääneestä Antti-papasta. Heillä kummallakin oli 2 lasta edellisestä avioliitosta. Lempi-rouva oli jäänyt sotaleskeksi vuonna 1942. Taloon muutti siis myös neljä varsin samanikäistä koululaista: Raimo Lindström (*1939) ja Raija Lindström (*1941; nyt Nousiainen) sekä Marjatta Linnakoski (*1937) ja Matti Linnakoski (*1939).

Yhteisiä lapsia syntyi vielä kaksi: Jukka (*1950) ja Merja (*1957; nyt Ilpala).

Arolan pihakeinussa istumassa vasemmalta Marjatta Linnakoski, keskellä Lempi ja Tauno Lindström, oikealla Jukka Lindström. Takana vasemmalta Merja Ilpala, Matti Linnakoski, Raija Nousiainen ja Raimo Lindström.

Kaikki lapset asuivat Arolassa, kunnes aikuistuivat ja muuttivat joko työpaikan tai oman perheen perustamisen vuoksi muualle. Arolasta lohkotulle tontille ovat rakentaneet talonsa Jukka Lindström (vuonna 1980) ja Merja Ilpala (v.1992) Jälkimmäisen talossa asuvat nyt jo uudet omistajat, Valtoset.

Lisäksi Lindströmien isosta tontista on v. 1955 lohkottu tontti Arolassa vuokralaisina asuneille Aimo ja Liisa Laiholle sekä v. 1956 Jukka Laineelle.

Tauno Lindström (*1915 Vihti) kuoli vuonna 1989, mutta hänen vaimonsa Lempi Sofia (o.s. Merisalo, ent. Linnakoski, *1917 Pyhäjärvi U.l.) asuu edelleen Arolassa.

Talosta on huolehdittu suurella pieteetillä, sen ulkoasu on säilynyt ilmeisen alkuperäisenä. Myös pihapiirissä on paljon sellaista, mikä on nähtävissä jo 40-luvulla otetuissa kuvissa tai säilynyt ihmisten muistissa. Alkuperäisistä isoista koivuista on vielä jäljellä viisi, samoin muutama pihapensas sekä pari Paavo Hellen aikaista omenapuuta (nyt Jukka Lindströmin tontilla). Hyvästä kaivosta saadaan edelleen kasteluvettä puutarhan kukille. Taloon tuli tietysti vesijohto, kun se Nummelaan rakennettiin. Iso maakellari aivan alkuperäisine sementtikattoineen on myös pihapiirissä.

Piharakennuksessa emäntä Ida Lindströmillä oli lehmä tai pari. Naapurit hakivat maitoa tästä talosta. Myös Lempi Lindströmillä oli niin kauan lehmä, kun omalta isolta tontilta saatiin riittävästi heinää, mutta kun maata myytiin, loppui myös karjan pito. Possuja kasvatettiin tietysti myös.

Sauna on ollut pihapiirissä vuodesta 1949.

Sisällä asuinrakennuksessa on alakerran isossa huoneessa vielä vanha peltiuuni, jolla lämmitetään oikein kylminä talvipäivinä. Keittiössä on käytössä yhä edelleen oikea puuhella, ei tosin aivan alkuperäinen.

Makuuhuoneessa on Hellen puusepänverstaalla Aili ja Paavo Hellelle tehty täydellinen makuuhuoneenkalusto peilipöytineen ja suurine vaatekaappeineen. Kalusto jäi talokaupan myötä Lindströmeille.

Lempi Lindström muistaa heidän aikaisista vuokralaisista myös kauan talossa asuneet Lasse ja Sirkka Ojasen perheineen sekä kylän eläkkeellä olleen poliisi Luukkas Hietasen, joka asui yläkerrassa pihanpuolella muutamia vuosia, ennen kuin muutti Hannankadun varrelle suutari Nummelin silloiseen taloon.

Lempi Lindströmin talo, ylhäällä Väinämöisentien ja alla Albertinkadun puolelta. Kuvannut Vesa Valtonen syyskuussa 2000. 

Raija Pietiläisellä (o.s. Helle) olevien asiakirjojen sekä hänen ja Lempi Lindströmin sekä monien Hellen suvun jäsenten muistelujen pohjalta koonnut Ritva Miettinen.