Tyynelä

Tyynelän pihanäkymä kesällä 1948.

Vuonna 1903 tuli Härtsilästä tähän taloon suutari Klaus Viktor Ahlstedt (*1880 Nummi) perheineen. Hänellä oli talossa myös suutarinliike. Hänen vaimonsa Ida Erika o.s. Wathen oli vihtiläinen (*1881). Heillä oli 4 lasta:

Laimi Matilda *1901, Ester Emilia *1905, Toivo Armas *1906 ja Martti Vihtori *1913. Vuonna 1920 perhe muutti Lohjalle. Ester avioitui Oiva Sipilän kanssa, joka oli töissä urkuharmoonitehtaalla. Hän oli tehtaan perustajiin kuuluneen kirjailija Urho Karhumäen vaimon, Elinin veli. Laimi taas avioitui Muijalassa asuneen pienviljelijä Verner Wathénin kanssa.

Oiva Sipilä ja vaimonsa Ester os. Ahlstedt lastenlastensa kanssa.

Toivo Ahlstedt ajoi Nummelassa "pirssiä" (taksia).

1920-luvulla Tyynelä nimisen mäkitupa-alueen vuokrasi Arvo Tjäder vaimonsa Junon kanssa. Vuosien 1921-1922 virallisessa lohkomisasiakirjassa on tämän 0.260 hehtaarin tontin vuokraajaksi merkitty Arvo Tjäder. 28.12. 1920 J. Alb. Sellgren kuitenkin jo myi Tjädereille kyseisen tilan. (Tyynelän nykyisellä omistajalla kauppakirja tallella.) Tjädereista ei tarkempaa tietoa vielä löytynyt seurakunnan arkistosta. (Olivat ilmeisesti Nummelassa asuneen Metson suvun jäseniä.)

1921 on Vihdin seurakunnan rippikirjaan merkitty Tyynelän palstatilan omistajaksi Juho Aukust Halme (*1872 Loppi) ja hänen vaimonsa Matilda (Tilda) o.s. Hinkula. Kauppakirja päivätty 13.6.1921, myyjinä Juno ja Arvo Tjäder. Juho Aukust ja Tilda Halme myivät Tyynelän palstatilan 23.9.1922 päivätyllä kauppakirjalla ("Wastaan otto" tapahtuu 1n päivä marraskuuta 1922) Ida Wilhelmiina Tyynelälle.

Ida W. Tyynelä myi Tyynelän palstatilan nuohoojamestari Edvin Engelbert Ylivuorelle (*1899 Turku) ja hänen vaimolleen Elin Ihannelma Ylivuorelle (*1898 Halikko) 5.3.1923 päivätyllä kauppakirjalla. Ylivuoret tulivat pienen poikansa Pekka Edvinin (*1923 Inkoo) kanssa vuonna 1923 Inkoosta Vihtiin, mistä muuttivat kuitenkin vuonna 1926 Lohjalle.

Edvinin veli Erkki, samoin nuohooja, asui myös jonkin aikaa Albertinkadulla, Metsolassa. Hän avioitui leskeksi jääneen Hilja Hurrin kanssa.

20-luvulla Tyynelän omistajat olivat ilmeisen lyhytaikaisia, kaikki eivät ehkä edes asuneet talossa.

Ylivuoret myivät 12.5.1929 tehdyn kauppakirjan mukaan Tyynelän tilan työmies Eino (Arvid Einar) Leinolle ja vaimolleen Alli Regina Leinolle vastaanotettavaksi 1.6.1929.

1920-luvulla Eino Leino (*1895 Hausjärvi) tuli Hyvinkäältä serkkunsa Oiva Sipilän houkuttelemana töihin urkuharmoonitehtaalle Nummelaan. Hän toimi Hedén ja Kumpp. OY:ssä syyskuusta 1924 mm. harmoonien sisustamis- ja viritys- sekä varastokirjanpitotyössä. Tehtaan jouduttua taloudellisiin vaikeuksiin vähennettiin työväkeä, jolloin Leino joutui jättämään työn syyskuussa 1930, vaikka hänestä jossain vaiheessa oli kaavailtu omistajan työn jatkajaa. 

Serkukset Oiva Sipilä ja Eino Leino 1920-luvulla	Eino oli musikaalinen, soitti viulua  muttei laulanut. Hän harrasti kirjallisuutta ja näytteli nuorempana.

Alli Regina Hyvättinen (*1902 Helsinki) tuli myös 1920-luvun puolivälissä Nummelaan Röykästä, missä hän oli ollut työssä Nummelan Parantolassa.

Nummelassa Alli oli työssä mm. Tuusan tilalla talous- ja karjanhoitotehtävissä sekä vaatturimestari Louhella.

Eino Leino ja Alli Hyvättinen avioituivat vuonna 1927. Alkuaikoina he asuivat Nummelassa Lohjantien varrella Esko Hellen talon, Rintelän, yläkerrassa sekä Huhdanmäen alueella Almus Metson talossa. Leinojen ensimmäinen lapsi, Sirkka-Liisa (*1928 Hyvinkää), kuoli v. 1929 aivokalvontulehdukseen. Samana vuonna oli myös Einon äiti Ida Vilhelmiina kuollut Hyvinkäällä. Perheen toinen tytär, Ritva Anneli, syntyi Hausjärvellä 1931. Perhe joutui alkuvuosina myös asumaan Hyvinkäällä, jossa Alli hoiti syöpään sairastunutta appeaan tämän kuolemaan asti v. 1933.

Kuvassa Alli ja Sirkka-Liisa Leino Juhannuksena 1929 Tyynelän pihalla.

Samoihin aikoihin, 1930-31, Eino Leino kulki ympäri Suomea Viipurista Ouluun virittämässä harmoneita ja myymässä gramafoneja. Vuonna 1932 hän sai työtä Haagassa Oy Parkettityö Ab:sta konepuuseppänä. Firma muutti 1939 Tapanilaan ja työ jatkui vuoteen 1954. Seuraava työpaikka oli Helsingissä Velj. Backmanilla varastonhoitajana vuoteen 1967 asti.

Eino ja pyörä ateljeessa 1920-luvulla.

Kyläläiset muistavat, kuinka kova Eino oli pyöräilemään. Hän polki pyörällä kesäisin viikonloppuna Nummelaan sekä Haagasta että Tapanilasta.  Muu perhe asui kesät joko omassa talossa tai tontilla olevan piharakennuksen "pikkutuvassa" riippuen siitä oliko heillä vuokralaisia talossa. Tontilla oli myös omenapuita, marjapensaita, mansikkamaa ja vadelmapuskaita. Perunat ja porkkanat saatiin maasta, sota-aikana oli jopa vehnää kylvössä ja "sotapossukin" kasvoi joinakin kesinä. 40- ja 50- luvun vaihteessa Alli Leino työskenteli Päivölän terveyskylpylässä antaen asiakkaille erilaisia hoitokylpyjä.

Kuvassa vasemmalta sisarukset Alma Aaltonen ja Aina Kankaanpää, Laimi Wathen, Alli Leino ja Laimin sisar Ester Sipilä. Kuva otettu vuonna 1952 Alli Leinon 50-vuotisjuhlilla.

Vuonna 1957 Leinot muuttivat vakituisesti asumaan Nummelaan omaan taloonsa. Sitä ennen talo olikin kokenut monenlaisia aikoja.

Etualalla Tyynelä vuonna 1976. Taustalla Metsola. Kaukana kadun päässä häämöttää aseman rakennus. Kuvannut Heimo Harju.

Poliisikonstaapeli Emil Huhta asui talossa ennen kuin osti Harjunsyrjä  -nimisen tilan Haapakyläntien varrelta (nykyisen torin paikalta) vuonna 1929.

1930-luvulla vuokralaisena oli ainakin Alina Helle nuorimpien lastensa kanssa sen jälkeen kun Edvard Helle oli kuollut v. 1931 ja konkurssin takia perhe joutui muuttamaan Toimelan talosta. Vanhimmat pojat olivat jo avioituneet, seuraavat usein muualla töissä. Kirsti Helle (nyt Hiltunen) muistelee talon olleen talvella niin kylmän, että keittiön sangossa ollut vesi oli talviaamuna jäässä. Tästä talosta Helteet muuttivat Sundvallin taloon Lepolaan.

Tyynelä kuvattuna Oksalan puolelta. Oikeassa reunassa olevaa rakennusta kutsuttiin Tyynelän "Pikkutuvaksi". Taustalla näkyy Pentti Hellmanin keltaisen talon (Metsola) pääty. 

Helteiden aikaan punaisen piharakennuksen "pikkutuvassa" asui Saarisen mamma kahden poikansa, Erkin ja Heikin, kanssa. Pienikokoinen Tekla Saarinen kävi naapuriperheissä auttamassa kaikenlaisissa töissä. Kotona oli ahtaudesta huolimatta aina puhdasta ja siistiä. Naapurit muistavat mamman aina parsimassa rikkinäisiä vaatteita. Punatukkainen Erkki, jolla kuuluu olleen "puujalka", ajoi taksia, jonka hän itse omisti. (Tuolloin sanottiin pirssiä.) 

Taksin astinlaudalla istumassa vasemmalta Taimi Jussila sylissään Ritva Leino, Alli Leino, rva Jussila ja taksiautoilija Erkki Saarinen. Kuvattu 1930-luvun puolivälissä.

Erkki ei koskaan avioitunut. Heikki, kommunistien kannattaja, katosi jossain vaiheessa kylästä. Hänen sanottiin menneen "maan alle". Erään tiedon mukaan hän olisi ollut 1931-32 tienoilla vankina Tammisaaressa. 1930-luvun loppupuolella hän lienee asunut Helsingissä, koska kävi hoitamassa äitinsä vuokran maksun Leinoille Haagaan. Heikillä oli hyvä käsiala ja ehkä opiskeli jotakin. Kun Erkki Saarinen oli palaamassa Heikki-veljen hautajaisista Helsingistä 1940-luvun lopulla, hän ajoi pahan kolarin ja sai surmansa. Myös Saarisen mamma kuoli samoihin aikoihin. Tuolloin hän asui kuitenkin ns. Metsäliiton talossa Leppälässä.

Juuri ennen talvisotaa Tyynelää remontoitiin. Albertinkadun toisella puolella Havulassa asunut taitava puuseppä Aleksanteri Kauhajärvi mm. laajensi vanhan hirsitalon eteisosaa. Sisäänkäynti oli alunperin ollut pienen Albertinkadun puoleisen eteisen kautta, nyt eteistilaa suurennettiin huomattavasti ja siihen tehtiin pitkä rivi ikkunoita. Sisäänkäynti tuli pihan puolelle. Talon lautaverhoilu on myös tuon remontin tulosta.

Talvisodan aikana Alli ja Ritva-tytär joutuivat lähtemään Tapanilasta pommituksia pakoon Nummelaan. Silloinen vuokralainen, postineiti Toini Pyykkönen palvelijattarensa Toinin kanssa asui kamarissa ja isäntäväki keittiössä Hyvinkäältä evakuoidun Einon yli 80-vuotiaan tädin Anna Wickströmin kanssa. Leinon talosta neiti Pyykkönen muutti sitten naapuritaloon, Oksalaan.

Piharakennuksen alla oli maakellari, mihin mentiin ilmahälytyksiä pakoon. Sinne jouduttiin vielä toisenkin kerran menemään samasta syystä, kun Alli ja Ritva tulivat evakkoon jatkosodan viimeisenä keväänä 1944 Helsinkiin suunnattujen rajujen pommitusten vuoksi.

Ritva Leino evakossa syksyllä 1944.

Silloin tuli Tapanilasta mukaan myös naapurista pieni poika, Pertti Levo, kunnes tilanne rauhoittui. Ritva kävi kansakoulunsa loppuun Nummelan "puukoulussa" opettaja Koskisen luokalla. Isä Eino oli samana vuonna kesäkuukaudet linnoitustöissä Luumäellä ja Taavetissa.

Pyykkösen jälkeen 1940-luvulla vuokralaisina olivat Greta ja Jaakko Helle. Heidän tyttärensä Kristina syntyi v. 1941 perheen asuessa tässä talossa, josta muuttivat Nummelan asemarakennuksen yläkertaan.

Sota-ajan vuokralaisiin kuuluivat myös Kyllikki ja Kirsti Kehola. 

Vappuna 1944 Leinon talon portailla. Oikealla Alli Leino,  Martti ja Liisa Hietanen lapsineen, takana keskellä Ritva Leino (kukka kädessä) ja vasemmalla rva Tiesmäki (Liisa Hietasen äiti). Paperikukat olivat muotia tuohon aikaan.

Martti Hietanen Liisa-vaimonsa ja kahden lapsensa Leon ja Leenan kanssa asuivat myös jonkin aikaa Tyynelässä, mistä perhe ilmeisesti muutti Katinhäntään ennen kuin lähtivät siirtolaisina Kanadaan. Myös Kauno Järvensivu perheineen asui 1940-luvun loppupuolella rakennuksessa.

Vasta 1950-luvulla Leinot muuttivat vakituisesti taloonsa asumaan. .Eino Leino kuoli vuonna 1972 ja Alli Leino vuonna 1995.

Kuva on otettu 1952 Alli Leinon 50-vuotis- päivänä.

Alli Leino ja Tyynelän kukkaloistoa 1980-luvulla

Vuonna 1985 lohkottiin Tyynelän tilasta (kaavoituksen mukaisesti) Einola-niminen tontti. Tälle tontille rakensivat Ritva Anneli ja Erkki Kalevi Salenius (*1926 Vihti) punatiilisen omakotitalon 1990-luvun alussa. Avioiduttuaan 1955 he asuivat myös Nummelassa Erkin veljen Einon talon yläkerrassa Vihdintien varrella. Siellä asuessa syntyivät myös molemmat pojat: Eero Kalevi (*1956) ja Timo Einari (*1960). Rakennusmestariksi 1951 valmistunut isä Erkki Salenius osallistui monen nummelalaisen omakotitalon suunnitteluun ja rakentamiseen.
Vuonna 1963 perhe muutti rakennusmestari-isän suunnittelemaan ja rakentamaan taloon Espooseen. Kun Nummelan "vanhainkoti" tuli asumiskuntoon, oli aika muuttaa takaisin Vanha-Nummelaan. Eero perheineen asutti Espoon kodin. 1990-luvun alussa Timo Salenius muutti Nummelaan ja asettui asumaan "mummon mökkiin" Tyynelään.

(Ritva Saleniuksen sekä muutamien entisten tai nykyisten albertinkatulaisten (Aili Helle, Veikko Helle, Kirsti Hiltunen, Raili Metsola, Tellervo Tylli, Stina Hällfors) antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen)

Tyynelä talvisessa asussa vuonna 1989.