Työväentalolta Kaarikeskukseen    Pisteenkaari 9


Vilho ja Mantu (Mandi) 
Kuorikoski


Veikko Helle on Vanhanajan iltamissa lokakuussa 1997 kertonut Vilho Kuorikoskesta seuraavaa:

Kuorikoski on aikakirjoihin ilmoittanut ammatikseen sekatyömies-merimies. Merimies hän oli oikein koulutukseltaankin: haaksirikonkin hän oli kokenut ja siihen hänen merimiesuransa sitten päättyikin. Vilho Kuorikoski oli mielenkiintoinen persoona monessakin mielessä: hänellä oli kansakoulupohjainen koulutus ja monilla elämänaloilla saatu kokemus ja nimenomaan harrastus kirjoittamiseen ja osallistumiseen.

Vilhon ja Mantun kihlakuva ilmeisesti vuodelta 1912.

Hän lainasi käärepaperia osuuskaupan hoitajalta ja kosmoskynällä hän sitten kirjoitti yökaudet kun päivät ensin oli ollut ansiotyössä. Me olimme konepuuseppiä kumpikin ja Vilho tuli eräässä elämän vaiheessa töihin isäni verstaaseen ja me tulimme hyvin toimeen keskenämme, kun minullakin oli esiintymis- ja vähän kirjallisiakin harrastuksia. 

Siitä johtui, että Vilho usein ruokatunnilla ja muillakin väliajoilla kertoili miten hänen kirjalliset työnsä edistyivät. Muistan hyvin kun hän eräänä aamuna tuli huolestuneena ja sanoi, että nyt hän taisi antaa päähenkilölle liian kovan tuomion kun pani tämän kymmeneksi vuodeksi linnaan.

- Millä pirulla hän sitten saa tämän pois sieltä, muuten tulee teokseen paha tauko?
Minä tiesin silloin kertoa, että presidentillä on oikeus armahtaa ja kehotin Kuorikoskea panemaan paperit Svinhufvudille. 
- Ei se armahda kun sankari on vanha punakaartilainen, epäili tähän puolestaan Kuorikoski.

Eräänä kesänä Vilho Kuorikoski tervaili nummelalaisten kattoja. Onnettomuudekseen hänen tervaämpärinsä kaatui katolta alas tullessa Kuorikosken päähän ja tästä tuli hetkessä musta murjaani. Hän kertoi sitten kotiintuloaan Päivölästä Nummelaan harjun poikki: piti kulkea pensas pensaalta kun joku tuli vastaan, ettei olisi pelotellut ihmisiä ja joutunut selvittelemään mistä oli tämmöiseen kuntoon tullut.

Vilho Kuorikosken viimeinen työpaikka oli Vihdinseudun osuusliike, missä hän oli talonmiehenä ja menetti henkensä onnettomuudessa elettyään vain 54 vuoden ikäiseksi.

Kuorikoski kirjoitti useita kansan huvinäytelmiä ja niitä esitettiin Nummelassa jo käsikirjoitusvaiheessa. Vallilan Työväenteatterille hän kirjoitti näytelmän Rajaseudun laki, joka ehdittiin esittää muutaman kerran kunnes viranomaiset sen estivät. Se ei hengeltään sopinut heidän mielestään siihen aikaan eikä sitä ole sitten jälkeenpäinkään lämmitetty.

Perhekuvassa vasemmalta Irma Muuraiskangas, Matti Kuorikoski, Aili Sievinen ja Irja Rantanen. Kuva on otettu Ailin 70-vuotispäivänä 1990-luvun alussa.