POHJANRINNE
Jäähykuja

Pohjanrinne alkuperäisenä. (Huom kuva suoristettu)

Seuratalon mäen pohjoisrinteeseen Tuusan maista lohkotulle tontille (n. 2100 neliömetriä) Veikko ja Toini Helle rakennuttivat rakennusmestari Juho Aarnin tyyppipiirustusten mukaisen lautarakenteisen talon. Ollessaan lomalla rintamalta Veikko itse oli kaivamassa talonsa sokkelia, Toini-rouva huolehti työn jatkumisesta. Puutavara oli hankittu Ali-Rostilta.
Taloa rakennettiin vuosina 1941-1945. Perheessä säilyneen vieraskirjan mukaan tupaantuliaiset pidettiin 23.10.1942.

Pohjanrinteen vieraskirjan ensimmäiset sivut

Paikan nimeksi piti tulla ”Joukola” vanhimman pojan, Joukon mukaan, mutta vieressä oli jo Joukola (Seuratalo). Paikasta tuli sijainnin ja ilmansuunnan mukaan ”Pohjanrinne”.
Vuonna 1981 perhe osti Vihdin Sähkö Oy:ltä lisämaata, minkä jälkeen tontin koko oli n. 2974 neliömetriä.

Vasemmalla Vesa Helle ja oikealla naapurin poika Esa Sievinen.

Kuvassa vasemmalta Toini Helle, tunnistamaton, Jyrki Helle, Hannu Helle (poikien serkku) ja Vesa Helle.

Polkupyörän päällä Jouko Helle. Kuvassa perheen kissa ”Kreivitär Mariza”. Vuosien varrella perheellä oli kanoja ja kukkoja sekä joskus myös pässi. Jyrkillä oli myös ajokoiria (Kiri I ja Kiri II).

Toini, Jouko (asevelvollisena) sekä Veikko Helle vuonna 1956.

Talon alakertaan valmistui kahden huoneen ja keittiön asunto, mihin tuolloin kaksilapsinen perhe muutti Lohjantien Untolasta, Kankaanpään talosta. Tuolloin olohuone oli nykyisen Jäähykujan puoleisessa kulmassa. Perheen pojat, Jouko ja Jyrki, nukkuivat kerrossängyssä vanhempien makuuhuoneessa. Huoneissa oli peltiuunit ja keittiössä puuliesi.

Hellen perhe silloisessa makuuhuoneessa, Jouko asevelvollisena. Kuva on vuodelta 1956.

Vuonna 1950 yläkerran kamarin ja keittiön asuntoon muuttivat Toini Hellen vanhemmat Kalle ja Fiina Laakso. Kamarin puolella oli Porin Matti ja keittiössä puuhella.

Talo laajennettu. Kuvassa näkyy isojen poikien ”keikka-auto”, Renault-merkkinen pakettiauto, jolla Jouko ja Jyrki kävivät 1950- ja 1960-luvuilla tanssikeikoilla pari kertaa viikossa. Rellun kalustukseen kuului mm. kaksi nojatuolia ja tupakkapöytä. Tällä autolla Jyrki vei kerran vanhempansa jopa Presidentin linnan juhliin.

Laajennettu Pohjanrinne. Kuva on ehkä vuodelta 1981.

Vuonna 1957 taloa laajennettiin huomattavasti. Silloin tehtiin iso olohuone, sieltä yhteys keittöön, vaatehuone ja parveke. Myös eteinen suureni ja käynti yläkertaan tuli eteisestä entisen tuulikaapin sijaan. Laajennuksen teki Tauno Örnberg. Tämän laajennuksen yhteydessä koko rakennus vuorattiin harmailla mineriittilevyillä.
Entisestä olohuoneesta tuli nyt Veikon työhuone. Veikon aina käyttämä työpöytä ja nk. tupakkapöytä olivat Hellen verstaan valmistamia.
Vuodesta 1985 Veikon työhuone oli yläkerrassa, mutta viimeisinä vuosinaan hän työskenteli taas paljon alakerran kulmahuoneessa.

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto kävivät onnittelemassa Veikko Helleä hänen täyttäessään 70 vuotta 11.12.1981. Kuvattu Veikon työhuoneessa. Takana presidentin adjutantti evl Lasse Wächter.

Veikko lukee päivän lehteä keittiön pöydän ääressä. Kuvattu maaliskuussa 1988.

Kellarikerroksessa oli aluksi yksi kellari. Laajennuksen yhteydessä tehtiin pannuhuone, lisää kellaritilaa, verstas sekä suihkuhuone. Pannuhuoneen tultua talossa oli öljylämmitys, myöhemmin sähkölämmitys.

Vuonna 1972 yläkerran vinttikomerosta tehtiin WC-kylpyhuone ammeineen. Vuonna 1986 rakennettiin kylpyhuoneen tiloihin sähkösauna. Työn suoritti Nils Blom.

Pihapiirissä

1940-luvun puolivälissä tehtiin tontin alalaitaan saunarakennus, missä saunatilojen lisäksi on liiteri, huusi ja ullakko.

Saunarakennus talvella 1999.

Saunan katon maalaus. Töissä Veikko, Jyrki ja Vesa.

Saunan katolla Jyrki ja Vesa.

Toini saunan luona 1980-luvulla.

Omaa kaivoa ei ollut, vaan kaikki käyttövesi haettiin Seuratalon kaivosta. Vesijohtovesi tuli Merisen kaivosta. Likakaivo oli saunan vieressä.
Puutarhassa on paljon omenapuita ja marjapensaita sekä kasvimaa. Tontti ei ole koskaan ollut aidattu.

Veikko ja Vesa perumaalla vuonna 1980. Takana Leena Helle (vasemmalla) ja Anja Helle, heidän edessään Anjan ja Jyrkin tytär Mari. Takana Vesan Saab.

Toini ja Veikko kotitalon edessä.

1960-luvun alussa lähelle päärakennusta rakennettiin autotalli. Veikko Helle ei ajanut itse autoa, mutta pojat kylläkin. Veikko kulki esim. työmatkansa Eduskuntaan linja-autolla.

Perheenjäsenet

Edvard ja Alina Hellen ensimmäinen Nummelassa syntynyt poika oli Veikko Kullervo
(* 11.12.1911 Vihti). Lapsuutensa ja nuoruutensa hän asui Albertinkadun Toimelassa. Isän verstaalla hän, kuten vanhemmat veljetkin, oppi puusepän ammatin.
Koulunsa Veikko aloitti Keskipisteen laidalla olleessa kelloseppä Bergmanin talossa vuonna 1919 opettaja Olga Brandtin luokalla. Samaan alakouluun tuli Haapakylästä puuseppä Kalle Laakson ja hänen vaimonsa Fiinan tytär Toini Marjatta (* 2.7.1912 Vihti). Koulusta he pääsivät samana vuonna 1925.

Kouluvuosien jälkeen yhteisiä harrastuksia löytyi työväentalolta. Molemmat kuuluivat voimistelu- ja urheiluseura Nummelan Kisaajiin ja sos.dem. työläisnuoriso -osastoon.
Toini ja Veikko kihlautuivat ennen kuin Veikko meni armeijaan (1932). Häitä juhlittiin Nummelan työväentalossa 2.6.1934. Veikko toteaa kirjassaan ” Puuseppä Suomen eduskunnasta” (s. 72): ”Tuntuu kuin olisimme olleet toisiamme varten suunniteltu pari, kuka ja koska lie sitten suunnittelijana ollutkin. Joka tapauksessa meidän tiemme kävivät niin lähellä toisiaan jo lapsuudesta lähtien, että suurempi ihme olisi ollut, jos meistä ei olisi paria tullut, kuin että tuli. Se taas ei mikään ihme ollutkaan.”

Hääkuva

Avioliittonsa ensimmäiset vuodet Toini ja Veikko Helle asuivat Vihdinseudun osuusliikkeen teurastamorakennuksen päädyssä kamarin ja keittiön asunnossa. Siellä asuessa perheeseen syntyi kaksi poikaa: Jouko Kalevi (*1936), Jyrki Uolevi (*1938). Ennen oman talon valmistumista perhe asui jonkin aikaa Lohjantien varrella Untolassa.
Vuonna 1950 syntyi perheeseen kolmas poika Vesa Kullervo.

Toini, Veikko ja Vesa jouluna 1956.

Toini ja Vesa kotitiellä.

Toini, Veikko ja Vesa. Takana Rosenqvistien talo sekä oikealla Kauno Järvensivun talo.

Jyrkin rippikuva vuodelta 1953.

Kun jotakin hakuteosta varten kysyttiin Veikko Hellen harrastuksia, hän manitsi: Kotiseudun asiat.
Isänsä jalanjäljissä Veikko Helle seurasi työväenyhdistykseen, kunnallispolitiikkaan ja myöhemmin eduskuntaan. Työväenyhdistys Elon puheenjohtajana hän toimi yhtäjaksoisesti 43 vuoden ajan, alkaen vuodesta 1938.
Vuoden 1936 kunnallisvaaleissa Veikko valittiin Vihdin kunnanvaltuustoon. Vuonna 1957 hänet ensimmäisen kerran valittiin kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi. Kunnanvaltuuston jäsen hän oli yhtäjaksoisesti 52 vuoden ajan (1937-1988). Puheenjohtajana hän oli vuosina 1958-1976. Kunnallispolitiikkaan Toini ja Veikko Helle osallistuivat monta kautta yhdessäkin.

Tultuaan valituksi eduskuntaan vuonna 1951 Veikko Helle joutui luopumaan entisestä työstään ja veljekset panivat verstaan myyntiin. Valinta eduskuntaan merkitsi huomattavaa muutosta perheen elämänrytmiin. Myös viikonloppuisin oli paljon puhematkoja ja kokouksia.
Veikon ministeri- ja puhemiesaikoina Toininkin elämään tuli lisää muutoksia ja vaatimuksia. Yhdessä he isännöivät ja emännöivät hienoja arvovaltaisia tilaisuuksia.
Veikko Helle oli kansanedustajana 32 vuotta. Vuonna 1983 hän ei enää asettunut ehdokkaaksi.
Vuonnna 1986 Veikko Helle sai ministerin arvonimen.

Vuonna 1981 ilmestyneen Olavin Hurrin toimittaman muistelmateoksen kansi.

Juhlakuvia

Presidentti Kekkosen ajan itsenäisyyspäivän juhlassa vuonna 1978.

Lähdössä juhlaan.

Toini ja Veikko Helle lähdössä itsenäisyyspäivän juhlaan 1980-luvulla.

Toini ja Veikko Helle lähdössä itsenäisyyspäivän juhlaan 1980-luvulla.
Vasemmalta Jyrki ja Anja, Toini ja Veikko sekä Kristiina ja Vesa.

Perheen, suvun ja ystävien kanssa vietettiin monia juhlahetkiä.

Veikko Helle 50 v. vuonna 1961. Kuvattu työhuoneen ikkunakulmauksessa.

Oma perhe. Vasemmalta Jouko, Veikko, Vesa, Toini ja Jyrki Helle.

Istumassa vasemmalta Christina Helle, Greta Helle, päivänsankari Veikko Helle, Vesa Helle, Toini Helle, Else Helle, Aili Helle ja Vappu Pirkola (o.s. Helle).
Takana vasemmalta Hannu Helle, Veli Pirkola, Jaakko Helle, Ari Helle, Esko Helle, Jyrki Helle, Niilo Helle.

Iso sukukuva
Eturivissä vasemmalta:Terttu Alanko , Marko Ståhlstedt, päivänsankari Veikko Helle, Toini Helle, Mari Helle, Liisa Helle, Anna Helle, Leena Helle ja Kimmo Karttunen.
Ensimmäisessä rivissä takana seisomassa vasemmalta: Markku Alanko, Olli Karvinen, Kari Karttunen, Heikki Karttunen, Christina Karvinen (myöh. Hällfors), Else Helle, Anna-Liisa Helle, Eeva Helle, Anja Helle, hänen takanaan Sirkku Ståhlstedt, Jorma Ståhlstedt, Aili Helle, Eira Karttunen, Hannu Helle, Ritva Miettinen, Kaisa Karttunen.
Takana vasemmalta Jouko Helle, Jyrki Helle, Kirsti Helle, Vesa Helle, Ari Helle.

Olohuoneessa Veikko ja Toini Helle Veikon 75-vuotispäivänä 1986. Takana Jouko, Jyrki ja Vesa.

Veikko lastenlasten kanssa 1986. Takana Joukon tyttäret Eeva ja Liisa, edessä Jyrkin tytöt Mari ja Anna.

Veikko Helle sisarten kanssa. Vasemmalla Vappu Pirkola, oikealla Kirsti Hiltunen.

Kultahääpari

2.6.1984 Rientolassa vietettiin Päivi ja Torsten Appelgrenin häitä. Tuohon tilaisuuteen tulivat hetkeksi myös Toini ja Veikko Helle ja tanssivat kultahääpäivän kunniaksi valssin Rientolan muistorikkaassa salissa. Heidäthän oli vihitty ja häitä juhlittu Rientolassa 2.6.1934. Tälläkin kerralla oli sukulaisia paikalla. Oven luona oikealla istuu Veikon nuorempi sisar Kirsti Hiltunen sylissään pojantytär Tiina Hiltunen ja oviaukossa ilmeisesti myös Aili Helle.

Timanttihäät/ohjelmalehtinen

Timanttihäiden häävalssi

Toini Helle toimi Nummelan sivukirjaston hoitajana sen perustamisesta (1936) lähtien vuoteen 1975. Hän toimi myös Elon naisjaoston sihteerinä vuosina 1945-1950 sekä puheenjohtajana vuodesta 1961 usean vuoden ajan.

Veikon ja Toinin yhteinen harrastus oli näyttämötoiminta.

Rakas oli myös kesäpaikka Jätinpykälä Hiidenveden rannalla. Siellä saattoi rentoutua läheisten seurassa ja kaiken mieluisan puuhan parissa.

Jätinpykälään kuljetaan veneellä. Veikko ja Vesa Nummelan venerannassa vuonna 1989.

Jätinpykälä Hiidenvedeltä päin kuvattuna. Vasemmalla vanha mökki, keskellä savusauna ja oikealla hirsimökki.

Syystalkoissa Vesa, Veikko ja Jyrki.

Vanha mökki.

Puuseppä harrastuksissaan. Kuvannut Ari-Veikko Peltonen.

Savusaunan lämmittäjä.

Veikko savusaunalla. Kuvannut Kalevi Keski-Korhonen. Nummelalaisten luottokirvesmies
Martti Salenius kokosi saunan Pohjanrinteen pihalla.

Ballaadi Hiirenveseltä
sanat Veikko Helle

Kun suviaamussa kellot sojei
kaks nuorta kutsui se temppeliin.
Siellä uittomies tytön najei,
siit onni alkoi, vaikka lyhyt niin.

Lähti ylkä taas lautallensa
hääyö kun aamuksi valkeni.
Vain viestin jätti hän armaallensa;
- tule perässä, jos sä tunnet niin.

Neito kiireesti riensi ruuheen,
se oli mustaksi tervattu.
Musta myös oli sydän nuori,
kun oli kaikonnut kaivattu.

Paatin vieressä ujei kuikka,
oli varmaan silläkin lemmitty;
hameens helmaan hän nokkans niisti
tää neito orpo ja hyljätty.

Ilta saapui, hämärä koitti,
kävi kaikki aina vain pimijemmäks,
neito murheisna kouraans sylkäs
ja sousi, sousi ain etäämmäks.

Rannan kaisla jo tuuleen nukkuu
ja paatin jälki taas umpeen käy.
Jossain kaukana käki kukkuu,
ei lauttaa, miestä vain missään näy.

Jää paatti suojahan leppäpuskaan
ja airot ristihin rannalle.
On neito nääntynyt lemmen tuskaan,
kun ei hän löytänyt lautalle.

Perhettä aterialla. Edessä Toini Helle, oikealta Kirsti Konttori (Kristiina Konttorin tytär),
Antti Helle (Vesa Hellen poika), Jyrki, Veikko, Kristiina Konttori (Vesan vaimo), Lauri Konttori (Kirstin kaksosveli), Anja ja Anna Helle.

Jasminia ihailemassa hirsimökin edustalla.
Takana Toini ja Veikko Helle, edessä Jyrki, Anna ja Viivi-koira.

Pojat aikuisina. Vasemmalta Jouko, Vesa ja Jyrki.

Lapsenlapset sohvalla. Vasemmalla Joukon tytöt Liisa ja Eeva, keskellä Vesan poika Antti ja oikealla Jyrkin tytöt Anna ja Mari.

Toini Helle 85 vuotta 2.7.1997.

Ministeri Veikko Helle 90-vuotisjuhla 9.12.2001.
Päivänsankari saapumassa Nummelan työväentalo Rientolaan. Edessä vasemmalta presidentti Mauno Koivisto, istuva presidentti Tarja Halonen ja päivänsankarin toisella puolella presidentti Martti Ahtisaari ja pääministeri Paavo Lipponen.

Eläkkeellä ollessaan Veikko Helle osallistui myös aktiivisesti Nummelan Eläkkeensaajien toimintaan. Syksyllä 2001 ja talvella 2002 hän kertoi opintopiirissä muistelujaan sekä Nummelan että oman elämänsä vaiheista. Vihti-Seura ry on julkaissut Veikon muisteluja vuonna 2003 kirjassa ”Emmää menis mihkää!”
Myös Koti-Nummela-ryhmän toimintaan Veikko Helle osallistui kantavana voimana. Hänen erinomainen muistinsa oli korvaamaton apu lähdettäessä keräämään tietoja Nummelan taloista ja niiden asukkaista.

Kaarikodin tietotuvassa Veikko Helle ja Vihti-Seuran puheenjohtaja Päivi Varpasuo helmikuussa 2000.

Koti-Nummelan kokouksessa Kaarikeskuksessa helmikuussa 2000. Oikealta Veikko Helle, Ritva Miettinen, Kauko Kallio, Aune Miilumies ja Irja Kallio.

Toini Hellen kuoleman jälkeen (v. 2000) Veikko Helle asui vielä muutaman vuoden Pohjanrinteessä. Hän muutti vuonna 2002 Kaarikeskukseen , jonka perustajajäsen hän oli puolisonsa Toinin kanssa.

Opetusneuvos Olavi Hurri tervehtimässä pitkäaikaista ystäväänsä Veikkoa Kaarihovissa.

Veikon olohuoneessa jouluna 2003. Oikealta: Veikko, Vesa, Teemu Tirronen, Jyrki, Mari Helle-Tirronen, Kristiina Konttori ja Anna Helle.

Ministeri Veikko Helle kuoli helmikuussa 2005.

Jouko Helle avioitui Kirsti Saarenojan kanssa v.1965 ja heillä on kaksi tytärtä: Eeva (*1970) ja Liisa (*1971). Jouko työskenteli liike-elämässä. Nummelan torvisoittokunnassa alkanut musiikkiharrastus jatkui, vaikka Jouko avioiduttuaan muuttikin Helsinkiin. Jouko Helle kuoli v. 2005.

Yläkerrassa asuneita

Toini Hellen vanhemmat Kalle (1881-1961) ja Fiina (1884-1969) Laakso asuivat yläkerrassa kuolemaansa asti. He muuttivat taloon vuonna 1950. Haapakylän Suvimäestä.
Kallelle oli tärkeää, että asunnon ikkunasta näkyi hänen poikiensa verstas Vihdintien toisella puolella. Sievisen tontin kulmassa kasvoi kuitenkin koivu, joka esti näkymän sinne. Niinpä Kalle kuuluu sahanneen koivun latvan.
Kalle kävi Laakson verstaalla töissä aina siihen asti, kun hän joutui Vihdintiellä auto-onnettomuuteen ja joutui lopettamaan työt. Kalle osallistui kunnallispolitiikkaan ja oli pitkät ajat Vihdin kunnallislautakunnan esimiehenä, eräänlaisena sen ajan luottamustoimisena kunnanjohtajana. (Veikko Helle: Puuseppä Suomen eduskunnasta s. 191) Sekä Kalle että Fiina olivat aktiivisia Elon jäseniä. Fiina oli myös Martoissa.

Kalle Laakso

Fiina Laakso

Kalle Laakso 60 v. 1951.

Fiina Laakso ehkä 60 v.

Fiina Laakso sekä tyttäret Toini Helle ja Vappu Sassi.

Lastenlasten muisteluja Fiina ja Kalle Laaksosta

Kalle Laakson hautajaisissa Irjalannummen hautausmaalla syksyllä 1961 oli soittamassa pojanpoika Ilkka Laakso kurssitovereineen. Ilkka oli tuolloin Helsingin varuskuntasoittokunnan soitto-oppilas.

Jyrki ja Anja (o.s. Suokas) Helle asuivat vuosina 1970-1973 Pohjanrinteen yläkerrassa. Perheen vanhempi tytär Mari-Johanna syntyi tähän kotiin vuonna 1973.

Vesa ja Leena (o.s. Mäkelä) Helle asuivat yläkerran asunnossa vuosina 1977-1983. Heidän poikansa Antti Veikko Kullervo syntyi vuonna 1983 perheen asuessa täällä.

Vesa Helle: Nummelan pojan elämänmenoa.

Veikko-pappa ja Antti. Kuvattu 1987-88.

Veikko, Toini ja Antti kotitalon portailla.

Vanha talo (osoitteena nyt Jäähykuja 7) myytiin vuonna 2007 Toni ja Päivi Nykäselle. Vanhan talon yläpuolelle he rakensivat uuden talon (osoitteena Jäähykuja 5). Lokakuussa 2010 vanha talo myytiin Kokon perheelle ja Nykäset muuttivat uuteen taloon.
Vanhassa talossa on aina asunut perhe, jossa on kolme poikaa.

Pohjanrinne II

Pohjanrinne II

Jyrki ja Anja Hellen tiilitalo (osoitteena Jäähykuja 3) valmistui Pohjanrinteestä lohkotulle tontille vuonna 1984. Jyrki Hellen pisin työura oli Martelassa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2004. Vuodesta 1953 Jyrki on harrastanut torvisoittoa Nummelan Soittokunnassa.
Anja Helle toimi opettajana Vihdin eri ala-asteilla vuoteen 2004.
Perheeseen kuuluu kaksi tytärtä: Mari-Johanna (*1973) ja Anna Katriina (*1976).

Anja ja Jyrki 2.7.1997.