VAURIOLA

Tontti ja talo

Vauriolaa rakennetaan

Vihdintien varrella oleva tontti on lohkottu vuonna 1957 Tuusan tilasta. Käynti tuolloin oli Vihdintieltä, mutta nyt kyseisellä tontilla olevalle kerrostalolle kuljetaan Loiskaajantien kautta.
Autopeltiseppä Tuomo Vikman rakennutti tontille vuosina 1957-1958 tilavan asuinrakennuksen, jonka alakertaan tulivat tilat myös autojen korjausverstaalle. Vikmanin perhe muutti omaan taloon Tuomon lapsuuden kotitalosta Taasolasta.

Rakennusmestari Erkki Salenius laati piirustukset. Rakennus oli puurunkoinen. Eristeenä talossa oli puru sekä ns. kutteripuru. Ulkopuolella vinolaudoitus, sen päällä Toja-levy eristeenä ja roiskerappaus, joka oli väriltään vaaleanharmaa. Sokkeli oli betonia, joka maalattiin harmaaksi.
Asuinosa tehtiin puusta ja katto tietysti pellistä, jota ei tarvinut koskaan korjata. Ainoastaan maalattiin joitakin kertoja.

Sisäänkäynti oli Vihdintien puoleisesta sivusta. Ensin oli tuulikaappi, josta ovi suurempaan eteiseen. Eteistilan päädystä johti ovi tyttöjen huoneeseen, jota kutsuttiin ”pikkukammariksi”. Viereisellä seinällä oli ovi olohuoneeseen, jossa perheen pojat nukkuivat pari-kolme ensimmäistä vuotta. Seuraavana oli pieni WC ja sen jälkeen ovi tilavaan keittiöön, josta oli kulku vanhempien makuuhuoneeseen. Siitä tehtiin myöhemmin TV-huone. Telkkari tuli taloon v. 1960 ja katsojia riitti.
Eteisen toiselta pitkältä sivulta oli käynti rakennuksen alakertaan ja yläkertaan. Yläkertaan valmistui myöhemmin vanhempien makuuhuone ja poikien huone.
Huoneet oli pääosin tapetoitu, lattiat olivat eri materiaaleista. Keittiössä oli Linoleum-laatat. Hella toimi ensin kaasulla ennenkuin koko keittiö uusittiin. Silloin saatiin sähköhella, jääkaappi, pakastin ja astianpesukone ym.

Vihdintien puolella oli orapihlaja-aita sekä paljon isoja koivuja, joiden keskellä oli pihakeinu. Vesikaivo oli Vihdintieltä katsottuna oikeanpuoleisessa talonpäädyssä, jätekaivo Säästötalon puoleisessa päädyssä. Alapihalla maalaamon oikealla puolella oli myös jätekaivo. Maalaamon vasemmalla puolella oli perunamaa ja muutamia marjapensaita. Rakennusta ei liitetty missään vaiheessa kunnan vesijohto- eikä viemäriverkostoon.

Talvinen kuva valmiista talosta.

Pohjakerros vuosina 1957-1970

Alakerran seinät, lattia ja katto valettiin betonista n. 25 cm:n paksuisiksi.
Samalla tehtiin pannuhuoneelle syvennys kattilaa varten, koska taloon
tuli lämmitykseksi ns. vapaakiertojärjestelmä (ei kiertovesipumppua),
jolloin kattilan oli oltava lattian alapuolella. Patterien ja vesiputkien oli
oltava oikeassa asennossa, muuten lämmitetty vesi ei liikkunut. Alussa
käytettiin koksibrikettejä ja puuta, sitten oli käytössä öljypoltin. Myöhemmin kiertovesipumppu lisättiin.

Alakerrassa oli eteinen, josta mentiin saunaan. Myöhemmin saunan viereen tehtiin suihkutila. Kellari sijaitsi rappusten alla. Pari askelmaa alaspäin oli verstas sekä lämmityshuone, joka muutettiin myöhemmin takkahuoneeksi.

Työtilassa oli muutama ikkuna, myös pannuhuoneessa oli ikkunat. Työtilasta pääsi metallisen palo-oven kautta tilaan, josta pääsi saunaan ja pesuhuoneeseen, sekä alatasoon, johon betoniset ns.kierreportaat johtivat. Sauna ja pesutilat uusittiin joitakin kertoja.

Talo sivusta. Autokorjaamon ovi näkyy oikealla.

Tuomo Vikman korjaili autoja alakerran tilassa, johon mahtui yksi auto kerrallaan.
Yöksi saatiin toinen auto sisään. Pääosin autot olivat kolarissa vaurioituneita. Autojen maalaukset teetettiin muualla, lähinnä Ojakkalassa. Tuomo hankki paljon erikoistyökaluja, joita kolarikorjaus vaati. Tuomo käytti nimeä Vikmanin autokorjaamo.

1960-luvulla rakennettiin alapihalle kahden auton kylmä tallirakennus, joka toimi varastona ja Tuomon oman auton tallina. Nimitys ”alapiha” johtui siitä, että tontti laskeutui Vihdintieltä, jossa liittymä oli, alaspäin kohti nyk. Kuoppanummen koulua.

Erillinen korjaamorakennus

Tontilla ollut automaalaamo. Kuva Kirsti Kuuselan toimittamasta kirjasta Taloja ja tekijöitä, sivu 19.

Työmäärän lisääntyessä 60-luvun lopussa alettiin suunnitella erillisen korjaamon rakentamista, joka toteutuikin v. 1970. Rakennus tehtiin Siporex tiilestä. Pohjapinta-ala oli 150 m2 (10 x 15m).
Lämmitys oli ensin öljyllä toimiva puhalluslämmitys, joka korvattiin kuitenkin isolla öljylämmityskattilalla ja halliin tuli patterit. Samalla putket kaivettiin maan alle asuinrakennukseen asti, joka lämpeni samalla öljykattilalla. Myös kuuma vesi tuli hallilta. Samalla alakerrassa oleva pannuhuone muutettiin ensin takkahuoneeksi ja myöhemmin alakerran korjaamon lisätilaksi.

1971 hallin valmistuttua työt aloitettiin nimellä Tuomo Vikman Oy. Silloin tulivat omat pojat Seppo ja Reijo mukaan töihin. Tällöin autojen maalaus oli luonnollinen osa peltivaurioiden korjausta. Töissä oli myös Kurppa-niminen maalari.
1975 vuoden lopussa Tuomo Vikman sairasteli ja toiminta päätettiin siltä osin lopettaa. Vuoden 1976 aikana halli saatiin vuokratuksi, jolloin työkalut siirrettiin takaisin asuinrakennuksen alakertaan. Tilaa käytettiin lähinnä Tuomon ja lasten autojen huoltamiseen. Vuoden 1980 kesällä vuokralle tuli Bob Rehnström, joka toimi Ulf Grönholmin kartanlukijana rallissa. Reijo pyydettiin myös töihin. Asiakkailla oli lähinna ralli- ja ratakäytössä kolhiintuneita autoja. Talvella 1981 Bob Rehnstöm menehyi ollessaan harjoittelemassa rallia varten.

Toimintaa saatettiin jatkaa lähes heti automaalari Jukka Salosen toimesta, myös silloin Reijo jäi töihin. 80-luvun puolivälissä Vihdin kunta ilmoitti, että autoja ei saa enää maalata. Salonen muutti Veikkoinkorpeen. Loppuajan halli toimi lähinnä autotallina.

Vikmanin perheen vanhin poika Reijo korjaamassa autoa isä Tuomon kanssa.

Näkymä alapihalta korjattavista autoista.

Vikmanin perhe

Tuomo Vikmanilla (*1928 Vihti) ja hänen vaimollaan Martalla (o.s. Siipo; 1923 –2002) on kuusi lasta:
Reijo s.1950, Ritva s. 1952, Seppo s. 1953, Seija s. 1955, Sirpa s. 1957 ja Matti s. 1958.

Sirpa-tytär pyörän kyydissä, äiti Martta, Seija ja Seppo. Taustalla näkyy Vehmanin talo.

Perhekuvassa: ylärivissä vasemmalta Ritva, Seppo, Seija ja Reijo. Alarivissä: Matti, äiti Martta , isä Tuomo ja Sirpa.

Kiinteistön myöhemmät vaiheet

Tuomo Vikman myi kiinteistön vuonna 1991 T:mi Sormuselle ja Vikmanit muuttivat kerrostaloon. Lapset olivat tuolloin jo muuttaneet omilleen. Uusi omistaja ei tehnyt mitään muutoksia, mutta rakennuksessa asui jonkin aikaa vuokralaisia.

Rakennusliike Laaksokunnas rakennutti tontille kerrostalon (As. Oy Vihdin Loiskaajantie 8), joka valmistui vuonna 2000.

Tuomo Vikmanin sekä hänen tyttärensä Seija Mykkäsen ja poikansa Reijo Vikmanin sekä Liisa Pircklénin antamista tiedoista koonneet Sirkka Järvensivu ja Ritva Miettinen. Kuvat perheen kokoelmista.