Päivitetty 5.6.2002

HAAPALA

Haapalan talo rautatieasemaa vastapäätä on vähitellen kasvanut nykyiseen muotoonsa ja kokoonsa. Vanhin osa on tehty 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Sitten taloa on jatkettu asemalle päin ja lopuksi korotettu toisen kerroksen verran 1900-luvun alussa.

Haapalan pitkäaikainen omistaja oli kauppias Karl (Kalle) Anton Tainio (*1882 Helsinki). Hän kuului kauppiasperheeseen, isä oli kauppiaana ilmeisesti Helsingissä.

Vuonna 1906 Kalle Tainio solmi avioliiton Fanny Bertha Maria Soltinin (*1882 Lohja) kanssa. (Hänen äitinsä oli Amalia Olivia Pircklén ja isänsä rusthollari Karl Soltin Muijalassa, mutta Fanny varttui Kalljärven rusthollarin talossa, kun äiti leskeksi jäätyään solmi uuden avioliiton serkkunsa, rusthollari Johan August Pircklénin kanssa)

Nummelaan Albertinkadun varrelle valmistui vuonna 1908 komea talo Fannylle ja Kallelle. Tuo talo, Tapiola (Albertinkatu 12), on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.

Vuonna 1908 syntyi Tainioiden ensimmäinen lapsi Tauno Antero. Perheeseen syntyi vielä kaksi tytärtä: 1913 Irja Mirjami, joka kuoli kuitenkin varsin pian, ja 1915 Maija-Liisa. Tultuaan ylioppilaaksi hän opiskeli sairaanhoitajaksi, mutta ei jäänyt omaan pitäjään, vaan muutti Porvooseen. Tauno Tainiolla puolestaan oli huonekaluliike Helsingin Hämeentiellä. Hän kuoli jo vuonna 1942.

Perhepotretti 1920-luvun alussa

Vuodesta 1917 lähtien Kalle Tainiolla tiedetään olleen 2 vuotta oma kauppaliike Kirkkonummella ja sitten myös Nummelassa omassa liiketalossa, Haapalassa, mihin perhe myös oli siirtynyt asumaan. (Yllä olevat tiedot Pircklénien sukukirjasta)

Kalle Tainio oli yksityisyrittäjä toisellakin alueella. Eino Ketola kirjassaan Kestävällä tiellä (s.59) mainitsee kauppias Tainion limonaatitehtaan kuuluneen jo vuonna 1915 Nummelan huomattaviin teollisuuslaitoksiin.

Myös elokuvien esitystoiminnan aloittajiin kuuluu K.A. Tainio. Hänellä oli avopakettiauto, jonka lavalla oli koppi, mistä filmi heijastettiin esityspaikalla . Tainio näytti elokuvia ainakin Kirkkonummen Lapinkylässä ja Haapajärvellä.

1918 aloitti asemanseudun todellinen sekalaisen tavaran kauppa toimintansa Nummelan Talouskauppa Oy -nimisenä ja jo seuraavana vuonna sillä oli myymälät myös Näkin tilalla Pakaselassa ja Otalammella. Alkuvuosina kauppa kannatti ilmeisen hyvin. Tuotevalikoima oli tavattoman laaja, mutta elintarvikkeista oli myynnissä ainoastaan ns. kuivatavaraa. Tynnyrissä olevaa suolasilliä kuitenkin myytiin.

Kun yhtiö ei pystynyt laajenemaan haluamallaan tavalla, myytiiin Pakaselan tontit vuonna 1936 Osuusliike Auralle. Otalammella kaupan pito jäi erittäin lyhyeksi, sillä siellä toimi jo K. Pirkolan yksityiskauppa. (Ketola: Vihdin historia I, s.276-277)

Keskipisteellä toimineiden osuuskauppojen monipuolisemman tavaravalikoiman takia alkoi pikkupuodin asiakasjoukko myös käydä yhä pienemmäksi. Asemanseudulle oli yhä harvemmalla asiaa.

Vaikka kaupan kannattavuus heikkeni, jatkoivat Tainiot sitkeästi. Kalle Tainio kuoli vuonna 1946, mutta Fanny-rouva jaksoi jatkaa vielä muutaman vuoden. Myös limonaaditehdas toimi vielä Fannyn johdolla. Hän kuoli vuonna 1953. Kaupan pitäjäksi tuli Olssonin perhe, ensin vanhemmat, sitten nuoremmat Olssonit: Mirja ja Olli.

Tainioiden yksityiset tavarat myytiin pienintä liinaa myöten huutokaupalla. Heidän tamminen ruokasalinkalustonsa siirtyi tuolloin toiseen Albertinkadun taloon, nimittäin Oksalaan Raili Metsolan kotiin. Jo aikaisemmin 40-luvun alkupuolella perheen kaunis taffelipiano oli myyty Helsinkiin rehtori Reinikaisen perheelle. Tainioiden poika Tauno oli ollut hyvä soittaja.

Haapalan talon alakerrassa oli Tainioiden aikaan liikehuoneen takana erilaista varastotilaa, varsinaiset makasiinit olivat kuitenkin piharakennuksessa, joka on edelleen tontilla. Liikkeen takana Albertinkadun puolella oli konttorihuone. Tähän huoneeseen Fanny-rouva siirtyi leskeksi jäätyään kyllä nukkumaankin. Perheen varsinaiset asuinhuoneet olivat yläkerrassa. Keittiö oli alkuvuosina alakerrassa ja siellä myös nukkui perhettä vuosikymmenet palvellut kotiapulainen Elvi, jonka sukunimen Ajanne (ent. Andersson) vain harva kyläläinen oli koskaan kuullut, vaikka kaikki kyllä tunsivat Elvin. (Viimeiset elinvuotensa Elvi Ajanne vietti Vihdin Hopearinteessä.)

Varastonhoitajana tiedetään vuosina 1921-23 palvelleen Fannyn sukulaispojan, Hjalmar Pircklénin (*1900), josta myöhemmin tuli arvostettu lihakauppias Helsingin Kapteeninkadulle. Myös osuusliike Auran siirtomaatavaraosaston monivuotinen hoitaja Kerttu Harkokivi aloitti ”kauppauraansa” Tainion talossa konttoristina. (Hän ei kuitenkaan asunut Haapalassa, vaan Seuratalossa, missä hänen äitinsä oli vahtimestarina.) Konttoristina palveli myös neiti Kurkela. Kaupan puolella eli ”puotipuksuina” työskentelivät alkuvuosina ainakin Aarnion sisarukset Armi ja Salli. Liikkeen monivuotista juoksupoikaa ja ”yleismiestä”, Risto Walldenia kutsuttiin yleensä vain Tainion Ristoksi. Hän palveli talossa silloin kun kaupan vaikeudet olivat jo alkaneet. Hänet iäkkäät kyläläiset muistavat vieläkin todellisena hymysuuna.

Perheen luottohenkilöihin kuuluivat myös Väinö ja Anni Heino, jotka alkuvuosina asuivatkin Tainioiden omistaman limonaaditehtaan rakennuksessa. Väinö Heino huolehti tuotannosta ja hänen vaimonsa oli apuna.

Tainion talouskaupan kyltti oli talon seinässä vielä 1970-luvun alussa. Kuvannut Heimo Harju vaalivuonna 1971. 

Tainioiden ja Olssonien jälkeen tässä Nummelan vanhimmassa säilyneessä liikerakennuksessa on ollut monenlaista yrittäjää. Nuorempien Olssonien aikana talouskauppa kävi kannattamattomaksi. Liikehuoneisto oli välillä tyhjänä, välillä siinä oli vuokralaisia, ainakin jonkin aikaa Nummelan auto-tarvike-niminen liike.

Albertinkadun eteläpää 1970-luvun lopun asussaan. Vasemmalla Tainion talouskauppa, oikealla Urkuharmonitehdas ja välissä Nummelan asema. Kuvannut Heimo Harju vuonna 1977.

Kun Matti ja Ilma Ylirotu ostivat talon vuonna 1979, oli se päässyt varsin huonoon kuntoon. Monen vuoden raskaat korjaustyöt alkoivat, kun oli tuettava talon perusta, lisättävä lämpöeristeitä ja korjattava rossipermanto. Alakertaan saatiin nyt sauna ja pesutilat sekä työhuoneet: valokuvausstudio ja grafiikan työtilat. Yläkertaan kunnostettiin varsinaiset asuintilat: 4 huonetta ja keittiö.

Myös Ylirotujen aikana liikehuoneistossa oli alkuvuosina vuokralaisia. Siellä ovat toimineet mm. Nurmiston Osto- ja myyntiliike, Aila Vainion Neppari-niminen kauppa, Paula Huhtilaisen Pauliina, Insinööritoimisto Havukorpi, jolla oli kolme Albertinkadun puoleista huonetta työtiloinaan sekä Aimo Mäkisen omistama kehystämö.

Neppari-kauppa  talvella 1982. Kuvannut Pirjo Särkkä.

(Tietoja ovat antaneet Helga Aaltonen, Veikko Helle, Henny Hynnälä, Raili Metsola, Aune Miilumies, Annikki Pircklén, Leena Reinikainen, Tellervo Tylli ja Matti Ylirotu; koonnut Ritva Miettinen)

Haapala kadun (ylhäällä) ja pihan (alhaalla) puolelta syyskuussa 2000. Kuvannut Vesa Valtonen.