Asemalta Punaisenportin ahteeseen Päivitetty 10.2.2006

Albertinkatu 12 - 18

TAPIOLA

 

Tapiola kuvattuna kesällä 1913. Talon väki lähetti kuvan Ida Lönnqvistille (Martti Alirostin täti) 14.9.1913. Kuvan omistaa Timo Roms.

Kauppias Kalle (Karl) Tainio ja rusthollarin tytär Fanny Soltin Kirkkonummen Kalljärveltä vihittiin vuonna 1906. Kirkkonummella sijaitsivat myös Tainion ensimmäiset omat liikkeet. Vuonna 1908 valmistui Tainion perheelle Nummelaan Albertinkadun komein asuintalo, Tapiola. Lähes hehtaarin tontille mahtui suuri puutarha sekä hyvin hoidettu piha-alue. Fanny Tainio istutti omin käsin taloon johtavan koivukujan puut. Myös kuusiaita istutettiin.

Kuvassa vasemmalla seisomassa kauppias Kalle Tainio ja hänen edessään istumassa vaimonsa Fanny ja poika Tauno. Oikealla seisomassa Bertha Tuomaala (Fannyn sisar), istumassa Salon kauppalan johtaja, varatuomari Herman Tuomaala ja vieressä tytär Katri. Kuva on 1910-luvun alussa. 

Lähemmäksi kadun laitaa, siis etäälle asunnosta rakennettiin Kaivola nimiselle tontille pitkä, matala rakennus, missä ainakin jo v. 1915 toimi kauppias Tainion limonaatitehdas, joka tuolloin kuului Nummelan huomattaviin teollisuuslaitoksiin. (Ketola: Kestävällä tiellä . s. 59) Kaivolan tontilla oli myös autotalli ja suuri liiteri.

Kun Tainioiden kauppakiintöistö rautatieasemaa vastapäätä valmistui, perhe muutti tästä upeasta talosta.

Kahvihetki Tapiolan pihalla kesällä 1924. Vasemmalta Tainion palvelija Elvi Ajanne sylissään Henny Heino, seuraava on tunnistamaton Tainion henkilökuntaan kuulunut nainen, sitten Anni Heino sylissään Erkki Heino, Väinö Heino, konttoristi neiti Kurkela ja Fanny Tainio. Edessä makaa Tainioiden tytär Maija-Liisa. 

Tainioiden vuokralaisina asuivat 20-luvulla ainakin agronomi Rautakosken ja Vihdin Sähkö Oy:n johtaja Ekroosin perheet.

1930-luvun alussa muutti taloon eläinlääkäri Jarl Nikolai Pettersson (*1887 Pietari) perheineen. He ostivat rakennuksen. Perheen kotikieli oli ruotsi, ja lapset Doris (*1920) ja Björn (perhepiirissä Teddy) (*1924) kävivät muualla koulua. Vanhin poika Bengt Gunnar kaatui talvisodassa.

Jarl Pettersson oli varsin isokokoinen, Ljuba-rouva (o.s. Sittkoff) pieni ja siro. Kylän asukkaiden kanssa he eivät seurustelleet kovin paljon, vaikka osasivat kyllä suomea. Eläinlääkäri kävi mielellään sunnuntaiaamuisin jänismetsällä tai vain kävelyllä ainakin Niilo Hellen kanssa. Saalis ei ollut tärkeä, kävely luonnossa ja juttelu hyvän ystävän kanssa merkitsi enemmän.

Petterssonien jälkeen talo oli pitkään tyhjänä. Nykyinen omistajaperhe, Oili ja Reino Talonen, osti talon vuonna 1965.

Aluksi sitä käytettiin Nummelan ammattikurssikeskuksen oppilasasuntolana. 1980-luvulla taloa alettiin korjata Talosen perheen käyttöön. Kunnostustyöt kestivät kolmisen vuotta.

Pihapiirissä on ollut useampia pieniä rakennuksia, mm. 1900-luvun alussa tehty navetta ja liiterirakennus, missä eläinlääkäri Pettersson piti vastaanottoaan. Myöhemmin piharakennuksissa asui myös opiskelijoita tai muita vuokralaisia. Varsin monenlaisen nuoren asukasjoukon takia jotkut albertinkatulaiset kutsuivat aluetta "intiaanikyläksi".

Talosen perheen talo. Kuvannut Vesa Valtonen syyskuussa 2000.

Albertinkatu 12. Kuvannut Vesa Valtonen syyskuussa 2000.

Kuvannut Vesa Valtonen syyskuussa 2000.

Jatkola / Albertinkatu 5 - 9 Rauhala / Albertinkatu 11 - 13