MARJALA

nykyinen As Oy Hannanhovi
Hannankatu 8

Näkymä Lohjantieltä alas Ridalin pelloille. Taustalla Asemantien varrella ollut Laatuvilja. Keskellä kuvaa Laatuviljasta vasemmalle on Svahnin perheen harmaa Marjala ja oikealle Velinin perheen punaiseksi maalattu talo. Kuvan omistaa Helga Aaltonen.


Nykyisen Hannankadun ja Väinämöisentien kulmassa oli ennen Hannanhovi- nimisen taloyhtiön rakentamista suuri yksikerroksinen, hirsirakenteinen talo, jota emännöi Hanna (Olga Johanna) Svahn (*1886 Vihti, o.s. Mattsson). Puolisonsa Karl Severin Svahnin kanssa hän oli asunut Nissolan Huhtamäki-nimisessä torpassa. Hanna jäi leskeksi vuonna 1912. Heillä ei ollut lapsia.

 
Hanna Svahn

Hannan pitkäaikainen elämänkumppani oli Härköilän kylän Sepän talon nuorempi poika Viktor Rikhard (Riku) Lindgrén (*1878 Vihti), joka asui tuolloin Peltolan talossa Huhdanmäen alueella nykyisen Vanha- Sepäntien  varrella. Hanna hoiti Rikun taloutta. Riku Lindgrén hankki kasvavalle perheelleen jossain vaiheessa uuden asuinpaikan Ridalin tilan alueella olleen Marjalan. Riku Lindgrén kuoli vuonna 1929 Marjalassa ja Hanna Svahn jäi heidän yhteisten lastensa kanssa sinne asumaan. Ahkeran äidin hoivissa varttuivat Aino Elina *1914, Vieno Armas *1916, Impi Irene (1918-1920), Armas  (Ami) Pellervo *1920, Henny Marjatta *1923 ja Karin (Kaija) Elina *1926.

Riku Lindgrén. Kuvan omistaa Ritva Miettinen.

Riku (Rikku) Lindgrenin tiedetään toimineen mm. ajurina. Hän kaivoi myös lapiolla veto-ojia.
1920-luvulla Hanna Svahn teki erilaisia aputöitä läheisellä Hellen puusepänverstaalla. Hän mm. kuljetti huonekaluja käsikärryillä Nummelan asemalle. Hän oli vahva nainen.

Hanna Svahn

Hannan lapsista:

1. Aino Svahn muuttanut vuonna 1929 Helsinkiin. Myöhempi sukunimi Ailus.

2. Vieno Svahn  solmi ensimmäisen avioliiton vuonna 1945 Tyyne Pilven  kanssa. He toimivat Nummelan työväentalon vahtimestareina. Tyyne Svahn kuoli toukokuussa 1951. Tästä avioliitosta syntyivät pojat Hannu ja Jussi. Vieno Svahn solmi toisen avioliiton Liisa Tammilahden (o.s. Laakso; *1916 Vihti) kanssa vuoden 1951 joulukuussa.  Liisan ja Vienon yhteiset pojat ovat  Pekka, Kari ja Sami. Perheessä varttui myös sotaleskeksi jääneen Liisan poika Arto Tammilahti. Svahnit rakensivat  oman talonsa Marjalasta erotetulle tontille Hannankadun varrelle. 

3.   Impi Irene (1918-1920)

4.. Ami Svahn ollut ennen sotia maalaamassa Rostilla. Kuollut vuonna 1952.

Henny Svahn sekä Ritva ja Ari Helle. Kuvan omistaa Ritva Miettinen.

5. Henny Svahn hoiti Helvi ja Niilo Hellen lapsia sekä toimi joskus apuna Eroittajan kahvilassa. Muuttanut vuonna 1940 Helsinkiin ja myöhemmin Kanadaan.

Kaija Svahn. Kuvan omistaa Vappu Heinämäki.

6. Karin (Kaija) Svahn muuttanut Helsinkiin vuonna 1942. Solmi nuorena avioliiton Nummelan lentokentällä työskennelleen lentomekaanikon (Briha?) kanssa ja muutti Itä-Suomeen, missä perhe viljellyt maata.

Pihapiiri

Marjalan pihapiirissä oli ulkorakennus, joka oli tehty Kalkkimäkeen patteritöiden aikana rakennettujen korsujen vahvistushirsistä. Navetassa Hannalla oli kanoja ja lehmiä. Navetan takana oli perunamaa. Vähitellen koko pihapiiri ”pusikoitui”.

Hannalla oli isossa talossaan myös vuokralaisia. Aluksi Hannan koti oli ns. pellon puolella ja vuokralaisten asunto tien puolella. Myöhemmin Hanna itse asui tien puolella. Silloin eivät lapset olleet enää kotona. Tämän asunnon kynnys oli aivan maan tasalla, varsinaista eteistä ei juurikaan ollut. Pellon puolella oli kuisti ja ns. herraseteinen. Talossa oli kaksi asuntoa, kummassakin keittö ja kamari.
1930-luvulla vuokralaisina olivat mm. Janne ja Rauha Merivirta perheineen, ennen kuin heidän talonsa valmistui Lohjantien varrelle.
Sotavuosina talossa asui myös Karjalan evakkoja. Perheellä oli mm. vuohia.

Hanna Svahn muistetaan kylällä tavattoman ahkerana, kilttinä, elämänmyönteisenä ja iloisena ihmisenä. Hän oli työväenyhdistys Elon jäsen ja auttoi mm. siivoten työväentalolla eri tilaisuuksien jälkeen. Hannan apua tarvittiin  usein myös kahvin tai ruuan keittäjänä perhejuhlissa tai muissa tapahtumissa. Vihdinseudun osuusliikkeen teurastamorakennuksessa hän valmisti lihahyytelöä (aladobia) ja keitti saippuaa. Hän siivosi myös kaupan lattiat. Saippuaa hän kävi tekemässä myös yksityiskodeissa. Pyykkisaippuaa ja perunajauhoja Hanna Svahn kävi säännöllisesti valmistamassa kälynsä Tilda Lindgrénin talon, Eroittajan kellarisaunassa. Siellä hän myös pesi suuren talouden ja kahvilan pyykit. Hannaa arvostettiin kylällä erinomaisena pyykkärinä. Kesät talvet hän pesi pyykit paljain jaloin. Vanhan kansan ihmisenä Hanna käveli avojaloin lumentuloon saakka. Oman talon tuvassa Hanna-rouva pesi myös vieraiden pyykkiä. Silloin koko keittiö oli täynnä vesihöyryä. Pyykkituvan haju täytti koko talon. Kosteus varmasti lahotti hirsiseinät.
Hanna hoiti myös lapsia. Esim. Härköilän Yli-Rostille hän käveli hoitamaan pientä Mikko-poikaa. Hanna kuuluu keittäneen erityisen hyvää inkoonpuuroa.

Marjalan maalaamattoman talon kunto oli jo 1940-luvun loppupuolella heikko, eikä Hanna-rouvalla riittänyt rahaa talon kunnostukseen. Kuitenkin vasta paljon myöhemmin hän jätti oman talonsa ja muutti Vieno-poikansa ja miniänsä Liisan taloon. Liisa Svahn hoivasi sairasta anoppiaan tämän viimeisinä elinvuosina. Hanna Svahn kuoli vuonna1964. Marjalan hirsitalo jäi autioksi. Se purettiin 1960-luvulla.

Talvinäkymä Hannankadulta 1960-luvun alussa. Taustalla häämöttää Hanna Svahnin harmaa rakennus nykyisen Hannanhovin paikalla. Sen edessä Liisa ja Vieno Svahnin vaalea rakennus ja etualalla Jukka Laineen rakennuttama Pekkala. Kuvan omistaa Ritva Laiho.