Tehty 27.11.2007

ETELÄRINNE

entinen Peltolantie
nykyinen Viertäjäntie 11

Etelärinne Viertäjäntieltä päin kuvattuna.

Tauno Terkomaa (*1910 Siuntio; ent. Tjäder) muutti vuonna 1937 Lohjalta Nummelaan Kuikun tilan pehtooriksi. Perheeseen kuului tuolloin vaimo Aune Matilda (*1908 Lohja; o.s. Helander) sekä lapset Sirkka-Liisa (*1930), Mirja (*1932) ja Pertti (*1934). Vuonna 1945 perheeseen syntyi vielä Juhani (Jussi).
Sodan jälkeen Kuikun tilasta luovutettiin Karjalasta tulleille siirtolaisille ja aseveljille niin paljon maata, ettei tilalla enää tarvittu pehtooria. Jussin ollessa vielä aivan vauva (1946?) Tauno Terkomaa siirtyi Nissolan tilan pehtooriksi. Perheen koti oli aivan Härköilään johtavan tien varrella.

Kun Terkomaat muuttivat Nummelaan, heillä oli siellä jo läheiset, Lohjan ajoilta tutut ystävät Viljo ja Margit Kuula, jotka asuivat Huhdanmäen etelälaidalla (Toivolassa). Perheiden lapset olivat aina yhdessä.

Ystävättäret Aune Terkomaa ja Margit Kuula huhtikuussa 1973 Margitin täyttäessä 60 vuotta.

Terkomaat ostivat vuonna 1948 Lauri Lehtosen perikunnalta Huhdanmäen alueelta noin 0.5 hehtaarin suuruisen tontin, joka oli kuulunut Huhtapellon alueeseen. ( Lainhuudatus vuodelta 1949). On kerrottu, että tontilla olisi joskus ollut Frigårdin vanha pajarakennus. Terkomaiden tullessa tontin omistajiksi, ei siellä ollut enää mitään aikaisemmista rakennuksista havaittavaa jäljellä. Tontilla kasvoi ainoastaan yksi, kuitenkin nuorehko omenapuu. Se antoi suuria, vihreitä kesäomenia. Omalle tontille Terkomaat eivät ryhtyneet vielä rakentamaan mitään. Sitä kuitenkin viljeltiin, kasvatettiin mm. heinää. Hiekkapohjaisessa maassa kasvoivat erityisen hyvin perunat ja porkkanat.

Tontilla oli kyllä kauan ”lautataapeli”, mutta noista laudoista ei koskaan ryhdytty rakentamaan, vaan ne myytiin pois.

Etelärinnettä rakennetaan. Edessä vävy Veikko Nyholm ja Tauno Terkomaa;
ylhäällä mm. Jussi Terkomaa ja Antti Huitu.

Vuonna 1956 valettiin oman talon sokkeli (perusta) ja seuraavana vuonna töitä jatkettiin. Naapurissa asunut Anton Metso kantoi huolta siitä, ettei perusta vain päässyt jäätymään. Vuoden 1957 jouluksi päästiin muuttamaan uuteen kaksikerroksiseen omakotitaloon nykyisen Viertäjäntien varrelle. Talon suunnittelija oli rakennusmestari Tapio Ahonen, rakentajina isä ja poika Huotari Ojakkalasta. Alusta asti talossa oli vesijohto ja viemäröinti sekä Erland Kukon yrityksen valmistama keskuslämmitys. Tontilla oli myös oma kaivo.
Talon valmistuessa kellarikerroksessa ollut sauna oli vielä keskeneräinen. Mirja Nyholm (o.s. Terkomaa) on kertonut, että pitkä leipälauta palveli aluksi saunan lauteena . Vuoden 1959 juhannukseksi saunakin valmistui.
Myös autotalli oli kellaritasossa.

Aune ja Tauno Terkomaa kotinsa portailla vuonna 1983.

Aune ja Tauno Terkomaa lapsineen. Takana vasemmalla Sirkka, keskellä Pertti ja oikealla Mirja, edessä Jussi.

Sirkka-tytär avioitui jo vuonna 1950 Aimo Syrjäsen kanssa, eikä siis muuttanut enää perheen uuteen taloon.
Mirja ehti asua siellä lyhyen aikaa. Vuonna 1958 hän avioitui Veikko Nyholmin kanssa ja muutti Ojakkalaan. Pertti avioitui seuraavana vuonna Kirsti Jalosen kanssa ja he muuttivat Helsinkiin.

Aimo Syrjänen puimassa viljaa leikkuupuimurilla viereisellä Reino Yli- Rostin tontilla puituaan sitä ennen Etelärinteen tontilla kasvaneen vehnän. Kuvassa ovat Aimon lisäksi Tuula Tjäder ( Sirkan ja Aimon tyttö ) sekä Kirsti, Pertti ja Juhani Terkomaa. Kuva on kesältä 1959. Kuvaan liittyy historiaa ja muistoja. Historiaa siinä mielessä, että Aimon hankkima leikkuupuimuri saattoi olla ensimmäisiä Vihdissä.
Kirstiin ja Perttiin kuva liittyy siten, että he palasivat juuri Hämeenlinnaan tekemältään häämatkalta, joka jatkui sitten leikkuupuimurin kyydissä.

Terkomaan perhettä: takana oikealla tytär Sirkka Syrjänen, oikealla istumassa Aune Terkomaa ja Tauno Terkomaa, vasemmalla istumassa Mirja Nyholm.

Jussi Terkomaan rippijuhla v. 1961. Kuvassa myös isä Tauno ja isoveli Pertti.

Vuonna 1957 Tauno Terkomaa hankki kuorma-auton ammattimaisen ajokortin ja siirtyi
vuonna 1959 Nummelan Vesihuolto Osakeyhtiöön vesijohtotyömaiden työnjohtajaksi. Töitä tehtiin suurelta osin työttömyystoimina. TaunoTerkomaa luki aluksi myös vesimittarit. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna 1975. Sen jälkeenkin hän tarvittaessa teki satunnaisia töitä kunnan palveluksessa.

Tauno Terkomaa vesijohtotyömaalla vuonna 1988.

Ennen kunnan töihin menoa Tauno Terkomaa oli mm. Almus Metson kanssa remontoimassa jotakin Siuntiossa. Almus, joka kylällä tunnettiin hyvin sanavalmiina miehenä, kehui Taunoa oikein hyväksi ”hanttimieheksi” (apulaiseksi). Roolit olivat kyllä toisinpäin!

Tauno Terkomaa kuului vuonna 1965 Nummelaan perustetun miesten kerhon, Nummelan Killan perustajajäseniin. Killan jäsenet halusivat vaikuttaa kasvavan kylän asioihin. Jo ensimmäisenä vuonna killassa toimi oppikoulukomitea, jonka päämääränä oli yhteiskoulun saaminen Nummelaan.

Itsenäisyyspäivänä 1993 Nummelan Killan edustajat tervehdyskäynnillä Veteraanien muistokivellä Nummelan torilla. Oikealla Veikko Helle, keskellä Tauno Terkomaa.

Tauno Terkomaa oli myös yksi Nummelan Marttojen neljästä miesjäsenestä. Hänen apuaan tarvittiin esim. kangaspuiden kokoamisessa, kuljetustehtävissä jne.

Nummelalaiset muistavat Tauno Terkomaan avuliaisuuden. Kuinka hienolla tavalla hän huolehti huonokuntoisen, iäkkään, yksinäisen naapurin Yrjö Paleniuksen asioista ja talosta. Yhdessä he kävivät Taunon autolla kaupoissa, niin kauan kuin Yrjö vielä jaksoi tulla mukaan. Joka lauantai Tauno kylvetti Yrjön Etelärinteen saunassa ja leikkasi Yrjön kynnet. Koska sauna oli kellarissa, Tauno teki portaisiin kaiteenkin, jotta Yrjö pääsisi saunaan ja ylös sieltä.
Myös Yli-Rostin talossa arvostettiin Taunon työtä, kun hän oman työpäivän jälkeen tuli auttamaan, kun talon isäntä Toivo Yli-Rosti oli saanut aivoinfarktin.

Eläkkeelle jäätyään Tauno Terkomaa hankki pienen traktorin ja kävi mm. kyntämässä kyläläisten perunamaita. Hän on kertonut, että 80-luvun puolivälissä hän saattoi yhtenä ainoana päivänä käydä kyntämässä jopa 9 eri omakotitalon perunapellot.
Mirja-tytär on kertonut, että kerran, kun traktori ei lähtenyt käyntiin, Tauno-isä pyysi puhelimitse Veikko-vävyä Ojakkalasta apuun. Veikko Nyholm sanoi tulevansa pian, mutta kun miestä ei heti kuulunut, Tauno jo soitti tyttärelle ja kysyi ”tuliko jokin este?” Tuon vanhemman sukupolven miehille oli tyypillistä, että asiat oli hoidettava samassa silmänräpäyksessä.

Taunon traktori. Taunon tyttärenpoika Ari Nyholm ajajan paikalla, vieressä Tauno Terkomaa, ja vävy Veikko Nyholm.

Tauno Terkomaa traktoreineen naapurin perunamaalla. Liisa Pircklén korjaamassa satoa. Kuvan ottanut Risto Lehtonen.

Taunolla oli myös työnnettävä juurikkaankylvökone. Omalla tontilla Tauno viljeli ennen kaikkea porkkanaa ja perunaa. Pihassa oli myös kasvihuone. Aune Terkomaa kasvatti siellä tomaatteja. Oman puutarhan tuotteita riitti joskus myös myyntiin. Tauno myi raparperia ja omenia Henrikin kauppaan. Aune taas kokeili ainakin yhtenä kesänä pellavankasvatusta.

Terkomaan perheen mansikkamaalla. Pertti Terkomaa toimii linnunpelättimenä, muut poimivat mansikoita

Aune ja Tauno Terkomaa omenapuiden kukkiessa. Kuva on vuodelta 1986.

 
Perunanistutusta Etelärinteessä 1970- luvun alussa. Muistolan Arvo Merivirran hevonen Liisa, jonka perässä Koiviston sahrat, joilla vedettiin perunavakoja. Sahran sarvissa Tauno Terkomaa. Hevosta pitelee naapuri Väinö Pircklen. Taustalla oikealla heinämaata Reino Yli-Rostin omistamalla Reinolan tontilla. Reinolan ja Peltolan rajalla kasvaa koivuja. Taustalla Peltolan ulkorakennus ja sauna.

Aune Terkomaa oli koko elämänsä ajan kotiäiti. Nummelan Martoissa hän toimi hyvin aktiivisesti. Hän teki paljon käsitöitä, kutoi pellavapyyhkeitä, mattoja, ryijyjä ja raanuja.
Kun Tauno Terkomaa johti Kuikun ja Nissolan maanviljelystöitä, Aune osallistui joka kesä heinän- ja viljankorjuuseen. Kun perhe sota-aikana asui Kuikulla, Aune Terkomaa auttoi satunnaisesti myös tilan muutaman lehmän hoidossa. Yhtenä kesänä hänellä oli jopa Etelärinteen omakotitalon liiterin päässä oma vasikka hoidettavanaan. Naapurissa asuneen Käpin perheen lapsi oli Aunella päivähoidossa joskus 1970-luvun alkupuolella.
Aune Terkomaa muistetaan hyvänä leipojana. Hänellä oli todellinen ”jauhopeukalo”. Naapurit saivat usein nauttia Aunen ”lämpimäisistä”. Marttojen myyjäisiin Aune teki aina kuuluisaa hiivaleipäänsä. Sitä saatiin 1970-luvulla nauttia myös Enäiltamissa, joita Nummelan Martat, Nummelan Kilta , VPK ja Urheiluautoilijat 10 vuoden ajan järjestivät lentokentällä.

Perheen yhteisiin harrastuksiin kuului innokas kortinpeluu Margit ja Viljo Kuulan kanssa. Lähes viikottain perheet kokoontuivat pelaamaan Marjapussia, eihän alkuvuosina ollut edes televisiota ajanvietteenä. Kun Terkomaat asuivat Nissolan tilan Suomelassa, tuiskusi joskus lunta niin kovin, etteivät Terkomaat päässeet lähtemään Kuulalle. Muuten ei peli-iltaa jätetty väliin.
Myös nimi- ja syntymäpäiviä vietettiin Huhdanmäessä ahkerasti ja Aune Terkomaa oli kova leipomaan ja laittamaan vieraiden varalle.
Leena Åkerman (o.s. Kuula) on kertonut, että Tauno oli hyvä tanssimaan ja opetti myös hänelle valssia.

Aune ja Tauno Terkomaa 50-vuotishääpäivänään huhtikuussa 1980 .

Taunon 80- vuotissyntymäpäivää vietettiin Nummelan työväentalolla v. 1990.
Tarjoiluhenkilöihin kuulunut Anna Andström (o.s. Vehman) onnittelemassa päivänsankaria. Kuvan omistaa Anna Andström.

Etelärinteen  pihamaata. Keinussa  istuvat  Aune ja Tauno Terkomaa. Taustalla Airila. Kuva on otettu  kesällä 1988.

Aune Terkomaa kuoli vuonna 1990 ja Tauno Terkomaa jäi yksin asumaan Etelärinteeseen. Hän kuoli vuonna 1995.

Terkomaan perheen alkuperäisestä tontista erotettiin tontti nuorimmalle pojalle Jussille. Hän rakensi oman talonsa vuonna 1985. Tuo aluksi vuokramaalla ollut kiinteistö Etelärinne II lohkottiin vuonna 2000 ja kuuluu nyt Esa Jukalle. Kiinteistön nimi on Suvituuli.

Etelärinne II syksyllä 2007. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.

Terkomaiden alkuperäisestä tontista jäi myös osa Sirkka-tyttärelle. Tällä tontilla on nyt Sirkan pojan Hannu Syrjäsen vuonna 2003 rakennettu talo Kaskipolun varrella. Kiinteistön nimi on Vaapukka.

Vaapukka syksyllä 2007. Oikealla puolella näkyy vaja,  jossa Tauno Terkomaa säilytti traktoriaan. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.

Terkomaiden kotitalo myytiin vuonna 1997 ja kuuluu nyt Anttiloille.

Etelärinne syksyllä 2007 pihalta ja kadulta. Talon laajennus on juuri alkamassa. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.

Sirkka Syrjäsen (o.s. Terkomaa), Mirja Nyholmin (o.s. Terkomaa), Pertti Terkomaan, Leena Åkermanin (o.s. Kuula), Mikko Yli-Rostin antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen. Kuvat perheenjäsenten kokoelmista ellei toisin mainita.