Saunamäki ja Kellarimäki
Katajannokka ja Niilonmäki Rasitie
Helsingissä asuneet Niilo Olavi Helle (*1905 Vihti) ja hänen vaimonsa Else Onerva (o.s. Koivistoinen; ent. Aho; *1916 Kymi) ostivat 1960-luvun alussa Tuusan tilan mailta Huhdanmäen laelta suurehkon tontin, jolle rakennettiin eläkevuosien kodiksi hyvin maastoon sopinut matala talo. (Lainhuudatus on elokuulta 1961.) Rakennustyöstä vastasi jälleen perheen monivuotinen luottokirvesmies Martti Salenius työtovereineen. Saunamäeksi ristityssä talossa oli aluksi olohuone, sen vieressä makuualkovi ja pieni keittiösyvennys. Talo oli rakennettu entisen juoksuhaudan päälle. Suurta syvää kaivantoa hyödynnettiin rakentamalla kellariin pannuhuone, WC ja kylmäkellari. Olohuoneesta oli tuolloin avoportaikko kellariin. Talon toisessa päässä oli sauna, pesu- ja pukuhuone.
Vastavalmistunut Saunamäki
Ympäröivä luonto oli vehreä, mutta kallioiselle mäelle oikean puutarhan perustaminen oli lähes mahdotonta. Kukkaistutuksia tuli kuitenkin vähitellen eri puolille tonttia. Pari omenapuutakin istutettiin kallionkoloihin ja Vaahteriston puoleisen rajan lähelle marjapensaita. Mäessä riitti poimittavaksi paljon mustikoita ja metsämansikoita. Ne Else Helle hyödynsi herkullisten marjapiirakoiden täytteeksi.
Syksyn väriloistoa Huhdanmäen laella. Kuvannut Ritva Miettinen 1990-luvun lopulla.
Keväisin kukki Saunamäessä kaikenvärisiä vuokkoja, sini- ja valkovuokkojen joukossa myös puna- ja keltavuokkoja. Kuvannut Ritva Miettinen 10990-luvun lopulla.
Niilo Hellen istuttama iäkäs omenapuu antoi muutaman omenan sadon vielä 1990-luvun lopulla. Kuvannut Ritva Miettinen.
Niilo ja Else Helle Saunamäen olohuoneessa vuonna 1975.
Niilo Helle työskenteli 60-luvulla Tarvon moottoritien (nyk. Turunväylän) rakennustyömaalla hankintapäällikkönä ja Else Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin konttorissa aktuaarina. Viikonloput ja lomat vietettiin Saunamäessä. Alkuperäinen talo osoittautui ahtaaksi, kun sinne aiottiin asettua vakituisesti asumaan Niilon päästyä eläkkeelle. Laajennuksen yhteydessä saatiin suuri valoisa olohuone, makuuhuone ja erilaista säilytystilaa. Tuolloin rakennettiin kellaritasoon johtaneeseen portaikkoon seinät.
Saunamäen laajennetun rakennuksen pihanpuoleinen sivu 1990-luvun lopulla. Kuvannut Ritva Miettinen.
Vuonna 1967 voitiin Saunamäen tonttiin liittää ajoväylän (nykyisen Rasitien) ja Pekka Laustion tontin väliin jäänyt kapea kiila, jonka nimeksi tuli Kellarimäki. Mäen rinteessä olleeseen juoksuhaudan kaivantoon tehtiin suuri maakellari.
Niilo Helle oli koko ikänsä innoskas mehiläistarhaaja. Saunamäkeen rakennettiin jopa oikea mehiläistalo, jossa oli suojaisaa tilaa monelle yhdyskunnalle. Myös ulkona oli mehiläispesiä, joita Niilo pyrki elämänsä viimeisiin vuosiin asti hoitamaan. Jonkin aikaa hänellä oli myös suuri ”mehiläisvaunu” (vanha kauppa-auto) Linnanniityn maastossa. Mehiläisten hoitotoimenpiteissä ja hunajan linkouksessa isä-Niilo tarvitsi usein poikansa Arin apua.
Puusepän poikana ja itsekin puuseppänä työskennelleenä Niilo halusi myös Saunamäkeen verstastilan. Mäkeen hankittiin vanha matkustajajunan vaunu, jonka toisessa päässä oli kanala ja toiseen päähän voitiin sijoittaa höyläpenkki ja työkalut. Verstaassa syntyi monenlaisia taideteoksia, joihin materiaali löytyi ympäröivästä luonnosta.
Else laajensi kukkaistutuksia ja yhdessä yritettiin pengertämällä saada uutta kasvimaata tontin kaakkoiskulmaan. Suurella tontilla riitti aina suunniteltavaa ja tehtävää. Vaahteriston puoleiseen aurinkoiseen rinteeseen rakennettiin pieni kasvihuone. Molemmat aviopuolisot olivat kiinnostuneita kokeilemaan kaikkea uutta viljeltävää. Esim. johonkin kuoppaan kerättiin sanomalehtiä maatumaan ja siinä yritettiin kasvattaa herkkusieniä.
Yhteen mäen juoksuhaudoista rakennettiin jopa savusauna. Sinne saatiin puiden oksia pitkin olleen letkun avulla jopa vesijohto. Saunassa ehdittiin kyllä ottaa makoisat löylyt, ennenkuin se tuhoutui tulipalossa. Onneksi palo ei levinnyt kuivaan ympäristöön.
Huhdanmäkeläisten syntymäpäivälahja, komea aurinkokello oli ja on edelleen pihan puolen sileällä kalliolla. Kuvassa Niilo Hellen lapsenlapsi Elias Miettinen. Kuvannut Ritva Miettinen.
Niilo oli palannut takaisin lapsuuden kyläänsä ja Elsen kanssa elettiin Saunamäessä omissa oloissa. Sukulaisia ja huhdanmäkeläisiä tavattiin lähinnä merkkipäivien yhteydessä. Niilon ensimmäisen vaimon Helvin veli Aarne Laustio oli kuitenkin lähes jokapäiväinen juttukaveri, kun Else kävi edelleen Helsingissä töissä. Vanhasta Hellen suvun traditiosta ei kuitenkaan luovuttu. Joulupäivän tapaamiseen osallistuivat aina lähes kaikki veljekset ja siskokset puolisoineen, lapsineen ja lastenlapsineen.
Sukukokous mäessä. ”Hellen klaani”. Näin kutsui Niilon nuorempi veli Veikko Helle sukulaisjoukkoa. Kuvannut Kalle Vihtkari.
Takarivissä vasemmalta Veikko Helle, Pekka Pirkola, Jouko Helle, Jaakko Helle, Ari Helle, Olli Karvinen, Heikki Karttunen, Vesa Helle, Jorma Ståhlstedt, Niilo Helle, Markku Alanko
Seuraava alempi rivi vasemmalta Mikko Hiltunen, Anna-Liisa Helle, Leena Pirkola, Erkki Hiltunen, Kimmo Hiltunen, Veli Pirkola, Esko Helle, Pentti Miettinen, hänen edessään Aila Pirkola, Terttu Alanko (o.s. Helle), Ritva Miettinen (o.s. Helle)
Istumassa vasemmalta Eira Karttunen (o.s. Helle) sylissään Kaisa-tytär, Aili Helle sylissään tyttärentytär Sanna Alanko, Vappu Pirkola (o.s. Helle), Else Helle sylissään Anna-Liisa ja Ari Hellen poika Petri, Toini Helle, Sirkku Ståhlstedt, Kirsti Hiltunen (o.s. Helle) ja Kirsti Helle (Joukon vaimo)
Edessä lattialla Kari Miettinen, Tuula Helle, Kari Karttunen ja Marko Ståhlstedt.
Niilon terveydessä alkoi kuitenkin ilmetä erilaisia ongelmia. Koska Else kävi edelleen töissä ja huoli puolison ”pärjäämisestä” oli suuri, olivat lähinaapurit ja lanko Aarne Laustio suurena apuna. Kaatuminen liukkaalla kotikalliolla merkitsi uusia vaikeuksia. Niilo Helle kuoli marraskuussa 1980 Vihdin sairaalassa.
Else Helle asui lähes elämänsä loppuun asti Saunamäessä, vaikka jyrkkä tie mäen laelle kävikin voimille. Else harrasti maalausta ja osallistui erilaisiin opintopiireihin. Tauluihinsa hän ikuisti mielellään pihapiirin maisemia, myös valokuvaamalla. Eläkevuosinaan hän opiskeli vielä englantia Kansalaisopistossa. Hän luki paljon ja kirjoitti myös itse sekä vireänä osallistui keskustelupiireihin. Myös ompelukoneelle riitti käyttöä. Piha kukoisti aina.
Saunamäen luonnonkauneutta talvella 1999. Kuvannut Ritva Miettinen.
Else Helle täytti 80 vuotta joulukuussa 1996. Kuvassa päivänsankarin lisäksi Anna-Liisa ja Ari Helle. Kuvannut Ritva Miettinen.
Helmikuussa 1997 Else Helle muutti Kaarikodin uusimpaan taloon (Kaarikallio) Asemantien varrelle. Hän kuoli maaliskuussa 1997.
Saunamäen ja Kellarimäen omistajiksi tulivat Niilo Hellen lapset Ritva Miettinen ja Ari Helle. Joulukuussa 2000 Ritva Miettinen myi osuutensa veljensä lapsille ja näiden puolisoille.
Vanhan Saunamäen rinteenpuoleinen sivu Rasitieltä kuvattuna.
Saunatilojen puoleinen pääty.
Saunamäen kuisti ja pihanpuoleinen sivu.
Saunamäen lännenpuoleinen pääty.
Petri Hellen ottamat kuvat ovat 2000-luvun alusta.
Tuula Helle-Kuusjoen ja Markku Kuusjoen tontti alkuperäisen tontin länsiosassa sai nimekseen Katajannokka. Uuden talon rakentaminen alkoi vuonna 2001 ja tilava omakotitalo, jonka ikkunoista on näkymä mm. Nummelan keskustaan päin, valmistui keväällä 2002. Perheessä on kolme lasta: Mika, Janika ja Jenna.
Katajannokan omistajat Tuula Helle-Kuusjoki ja Markku Kuusjoki.
Katajannokan sisäänkäynti. Takana vasemmalla näkyy osa autotallia.
Huhdanmäen laelta näkyvät edelleen Nummelan keskustan talot. Kuvassa myös Kuusjoen perheen huvimaja ja kesällä 2008 rakennettu grillikatos.
Katajannokan Keskipisteelle päin oleva sivu.
Ruokailuhuoneen erkkeri-ikkunan edessä on huvimaja.
Kuvat ovat Kuusjoen perheen kokoelmista.
Petri Hellen ja hänen vaimonsa Senjan (o.s. Väätäinen) omistukseen tuli Saunamäen talo lähiympäristöineen. Vanhan talon kellaripohjaa hyödyntäen uuden talon rakentaminen alkoi vuonna 2001. Talo valmistui keväällä 2002. Perheessä on kaksi lasta: Ville ja Roope.
Saunamäen uuden talon rinteenpuoleinen sivu.
Päärakennuksen takana näkyy autotallin pääty. Kuvattu Katajannokan tontilta päin.
Lännenpuoleinen pääty terasseineen. Alakulmassa näkyy Niilo-vaarin huhdanmäkeläisiltä lahjaksi saama aurinkokello.
Saunatilojen puoleinen pääty.
Uuden Saunamäen kuistilla on säilytetty vanhan talon komeat kelohonkapylväät.
Kuvannut Petri Helle.
Ari Hellen kuoltua vuonna 2002 hänen omistuksessaan olleet tonttien osat liitettiin lasten tontteihin. Tuula Helle-Kuusjoki nimesi lisäosan Niilonmäeksi. Petri Hellen omistuksessa on nyt Kellarimäki.
Koonnut Ritva Miettinen. Tietoja antaneet myös Anna-Liisa Helle, Tuula Helle-Kuusjoki ja Petri Helle. Kuvat eri perheenjäsenten kokoelmista.
|