Irmeli Mattilan muistoja
Nummelasta
Tontin yläpuolella kulki
Haapakyläntieltä lähtevä kovapohjainen polku. Siellä
opettelimme ajamaan polkupyörällä. Isän veli Martti Vaajoki
oli taitava korjaamaan polkupyöriä ja hänen ansiostaan meillä oli
myöhemmin useampi kuin yksi pyörä.
Urheilusta kiinnostunut isä siirsi myös urheiluinnostuksen meihin
lapsiin. Urheilimme Nummelan Kisaajien riveissä. Talvisin oli
Työväentalolla sarjahiihtoja melkein joka sunnuntai. Latu
lähti Työväentalon pihalta meidän talon sivuitse ylös
harjulle. Tehtiin lenkki toisella puolella ja palattiin
alamäkeä laskien maaliin. Osallistuttiin moniin
hiihtokilpailuihin. Osuusliike Viso järjesti
vuosittain myös kisat. Näistä sain kiertopalkinnon
omakseni. Saleniuksen Armi oli kova kilpakumppani.
Työnjako kilpailuaamuna oli sellainen, että isä voiteli sukset ja äiti
laittoi aamupalan.
Tytöt hiihtämässä harjun
kupeessa nykyisen Mustikkatien ja Puolukkatien maastoissa.
Edessä Seija Ojanen, takana
vasemmalta Marjut Vaajoki, Seija Holopainen, Marja-Leena
Vaajoki ja Arja Laine.
Talviurheiluun liittyen meillä oli myös mahtavat hiekkamontut. Siellä
laskimme aina kun oli mahdollista. Mäet eivät olleet mitään pieniä,
niissä oli mutkia, kuoppia ja pudotuksia, ihme ettei kukaan loukannut
pahemmin. Suksia tärveltyi useampia. Niitä
paikattiin joko pellillä tai sitten niitä korjautettiin Laakson
verstaalla.
Kesäisin yleisurheilimme. Rantasen poikien kanssa hypättiin
seivästä. Pentti Nikula oli esikuvamme
Ennenkuin meillä oli vielä kesämökkiä telttailimme
Hiidenvedellä. Siellä oli runsaasti mukavia niemennokkia ja
lahtia, jotka olivat hyviä yöpymispaikkoja. Polkupyörät oli
kulkuvälineenä, kun lähdettiin kohti Hiidenveden rantaa.
Kyytiin pakattiin eväät ja muut tykötarpeet, koira ja lapset.
Soutamalla sitten mentiin, ei ollut perämoottoria.
Isä oli innokas kalamies. Kalaan lähdettiin varhain
aamulla. Olin usein isän mukana.
Veneen kokkaan laitettiin täkki ja tyyny ja siinä minä jatkoin
uniani. Isä voitti yhden suuremman kalastuskisan.
Arvo Vaajoki Simolansaaren (Hiidenvedellä olevan pikkusaaren) edustalla
kalakilpailujen voittajana. Kala meni silloisen Luontolan ruokapöytään.
Olin myös auttamassa äitiä, kun hän saumasi sadetakkeja. Käänsin hihoja
ja kauluksia ja pakkasin sadetakkeja. Sainiolla tehtiin yhdessä
vaiheessa myös "pissahousuja" pikkuvauvoille.
Kesäisin kävimme Myllylammella uimassa. Siellä oli hyvä
hiekkaranta. Linja-autolla matkustettiin Nummelasta ja
evääksi otettiin punaista limonaadia ja ranskanleipää.
Me muutimme Tuomon kanssa toukokuussa 1969 asumaan Eklundin
taloon ja syksyllä sitten edelleen Kokkolaan.
|