Kuusela

Vanhin kuva Kuuselan talosta 1910-luvun alusta. Kuva on otettu Vesikansantien
(nyk. Sentraalipolun) puolelta. Tiellä seisovat Johan Eklund ja hänen tyttärensä Elli.

Puuseppä August Everd Sjelfman (*1861 Akaa), sittemmin Saarni, oli vuonna 1901 muuttanut perheineen Nummelaan, missä hänen veljensä Anton Kristian Sjelfman piti Tuusan tilaa samassa Härköilän kylässä. Hänen veljenpoikansa Karl (Kalle) Fredrik Sjelfmanista (myöhemmin Sammalkari) tuli Tuusan seuraava isäntä. Kuuselan 0.260 hehtaarin tontti oli ensin Tuusan vuokramaalla, mutta myöhemmin Saarni lunasti sen itselleen. Saarneilla oli paljon lapsia, joista monet kuolivat aivan pieninä. Perheen ainoa (pidempään elänyt) poika oli autonkuljettaja Alku Elo Saarni (*1905 Vihti).

Talossa oli aluksi pihan puolella keittiö, Keskipisteen puoleisessa päädyssä 2 kamaria ja Haapakyläntien (Vesikansantien) puolella vielä pieni kamari, jota myöhemmin kutsuttiin välihuoneeksi, kun taloa jatkettiin suurella salilla. Portaat yläkertaan menivät keittiön puoleisesta eteisestä. Ullakolla ei ollut asuinhuoneita.

Suurten kuusten alla aivan Työväentalon rajalla oli sauna ja etelärajalla liiterirakennus, missä oli oli myös mankelihuone, missä monet naapuritkin kävivät maksua vastaan pyykkiään mankeloimassa.

Tässä talossa perustettiin 3.12.1905 Nummelan työväenyhdistys Elo. Alkuaikojen kokoukset pidettiin myös Saarnin verstaassa ja yhdistys maksoi huoneesta vuokraa 75 silloista markkaa ja yleisistä iltamista 8 mk kerralta. (Ketola: Kestävällä tiellä, s. 103) . Tontilla on nykyisin Työväenyhdistys Elon perustamisesta kertova muistopaasi.

Ilmeisesti vuonna 1912 Siuntiosta tullut Johan Viktor Eklund (*1863 Vihti) osti Kuuselan. Tuolloin hänen vaimonsa Lovisa Emilia (o.s. Österberg, *1868 Siuntio) oli vielä elossa. Heidän tyttärensä oli nimeltään Ester Elli Emilia Johanintytär (*1904 Siuntio).

Eklundien aikana talo oli okran värinen, vasta myöhemmin tummempi. Alunperin talossa oli pärekatto. Tonttia ympäröi säleaita.

Johan Eklund oli viljellyt maata Siuntiossa. Samoin Nummelassa hän hoiti puutarhaansa ja kävi Helsingissä toreilla myymässä tuotteitaan. Siuntiosta hän toi tullessaan mm. kaikki reet ja muut ajokalut, joista liiterirakennus täyttyi niin, että joskus oli vaikea päästä mankelitilaankin.

Tanakkavartaloista Eklundin pappaa kutsuttiin liikanimellä "Pohkoi-Eklund". Fiina Laakso on joskus kertonut vävylleen Veikko Hellelle seuraavaa:

Kun Fiina-rouva kävi Harjun takaa kaupassa Nummelan keskustassa, pysäytti Eklund hänet tiellä ja kysyi, olisiko Laakson puusepänverstaassa liimaa, jolla saisi korjatuksi haljenneen lyijykynän. Tarkka mies tuo Eklund.

Elli-tyttärestä piti tulla musiikin harrastaja ja siksi taloon hankittiin urkuharmooni.

Äidin kuoltua Elli huolehti taloudesta. Perheellä oli ilmeisen vähän tuloja, ehkä jonkin verran vuokratuloja jo papankin eläessä. Erilaisia satunnaisesti Nummelassa yöpyneitä (kortteerimiehiä) asui Kuuselassa. Myöhemmin Elli sai ehkä jo jonkinlaista kansaneläkettä. Eklundit elivät hiljaiseloa omassa kotipiirissään. Omituisinakin heitä pidettiin. Elli saattoi kyllä käydä ostoksilla Auran kaupassa useammankin kerran päivässä. Hän oli kyllä kova puhumaan, kun joku häntä jututti. Elli oli nuuka joka suhteessa. Naapurit muistavat, kuinka tarkkaan hän esimerkiksi keräsi tielle pudonneet hevosenlannat.

Johan Eklund kuoli vuonna 1950. Elli ja Erkki jäivät Kuuselaan. Heillä oli käytössään talon alapäässä 2 huonetta ja keittiö. Olavi Sainion muovitakkeja ym. valmistaneella yrityksellä oli talon yläpään iso huone. Myöhemmin tässä tilassa jatkoi Olavi Sainion pojan Raimo Sainion erilaisia muovituotteita valmistanut yritys. Tuohon suureen tilaan hankittiin sähköpatterit, mutta kun sähkölämmitys tuli liian kalliiksi, asennettiin öljykamina.

Tätä isoa huonetta vuokrattiin Sainioiden jälkeen myös erilaisten uskontokuntien kokoustilaksi, mm. helluntailaisille ja Jehovan todistajille.

Hän oli erityisen kiinnostunut moottoripyöristä. Hän istui mielellään suutari Kallion verstaassa ja metsästeli Kauko Kallion kanssa, kun oli saanut aseenkantoluvan.

Erkki Eklund sotaväessä.

Vasemmalla 4.4.1958 onni on suosinut metsästäjiä. Erkki Eklundilla on kädessään saaliiksi saatu kettu. Toinen mies kuvassa on Kauko Kallio. Koirat, kettuterrierit, ovat Kaukon koiria.

Erkki Eklund sairasti pitkään eikä äitinsä kuoleman jälkeen enää pystynyt elämään yksin kotitalossa. Talo oli vuokralla. Pisteenkaaren rakennustyön alkaessa Kuusela hoitokulujen kattamiseksi myytiin pankille ja Erkille hankittiin kerrostaloasunto. Sinne hän ei kuitenkaan enää koskaan päässyt muuttamaan. Hän kuoli vuonna 1992.

Kuusela 1970-luvun lopun asussaan. Talossa toimi tuolloin Jehovan todistajien valtakunnansali. Kuvat: Juhani Rantala.

Viimeisenä talossa, sen alapäässä oli 1980-luvulla käsityöliike Tuulivilla, missä myytiin sekä lankoja että erilaisia valmiita käsitöitä ja kudonnaisia. Myynnissä oli myös kangaspuita, niissä tarvittavia osia sekä erilaisia kankaankudonnassa käytettyjä materiaaleja. Tarjolla oli myös keramiikka- ja savitöitä. Tuohon aikaan kylä oli kuitenkin vielä liian pieni elättämään tuollaisen hienon erikoisliikkeen, eikä sen toiminta jatkunut ilmeisesti muuallakaan.

Kaksi kuvaa Kuuselasta juuri ennen talon purkua 1980-luvun lopulla. Ennen purkua talo ehti vielä 1980-luvulla saada uuden punaisen värin.