NUMMIKOTO
Rantasten Nummikoto. Taustalla
näkyy Vaajokien Marjala ja vasemmalla Laakson Puusepänverstaan
piharakennus.
Aarne ja Irja Rantanen liittyivät omakotitalojen rakentajiin
1950-luvulla. He ostivat Tuusan tilasta tontin v. 1956. Tontti sai
nimekseen Nummikoto ja se rajoittui nykyisen Lohjantien varrella
Mannströmin tonttiin (Pitkälä) ja Vaajoen tonttiin (Marjala). Laakson
Puusepänverstas (Uusi-Nummela) ja osin myös Jaakko Hellen tontti
(Metsäpirtti) olivat rajana keskustan suuntaan.
Rakennuksen piirustukset laati Erkki Salenius.
Rakentaminen aloitettiin vuonna 1957 ja uuteen kotiin muutettiin
jouluksi v. 1958.
Kuten useimmat omakotitalot tuohon aikaan, myös Rantaset rakensivat
taloaan itse.
Naapurit ja ystävät auttoivat “suuremmissa talkoissa”.
Talo oli puurakenteinen, ulkopuolelta laudoitettu. Ulkomaalaus oli
vaalea, kermanvärinen.
Rakennus oli kolmikerroksinen. Alakerta kokonaan auki. Siellä olivat
sauna ja pesuhuone, askarteluhuone, varastotilaa ja autotalli, jonne
kulku luiskaa pitkin rakennuksen Mannströmin puoleiselta sivulta.
Alakerran askarteluhuoneessa olivat mm kangaspuut, joilla
Irjan äiti Mandi Kuorikoski myös kutoi.
Nummikodon
pihalla vuonna 1963. Sukulaismies Kauno Järvensivu ja hänen komea autonsa. Sen
etupellillä Jaana Muuraiskangas sylissäään Leena Sievisen nukke. Takana
sisarukset Irma Muuraiskangas ja Irja Rantanen. Takana näkyy
Mannströmin perheen Pitkälä. Kuvan omistaa Irma Muuraiskangas.
Sisäänkäynti oli avoin, katettu “rappu”. Rapun katon kannatintolpat
olivat ilmeikkäästi viistot. Rapulta kuljettiin tuulikaapin kautta
eteiseen. Tuulikaapista johtivat portaat yläkertaan. Eteistilasta
johtivat ovet keittiöön, olohuoneeseen ja alakertaan. Myös WC oli
eteisessä. Keittiössä oli kaksi ikkunaa, toinen Lohjantien suuntaan ja
toinen Mannströmin talon puolelle itään päin. Keittiöstä oli ovi
makuuhuoneeseen, joka oli Laakson verstaan suuntaan ja sieltä edelleen
olohuoneeseen, josta ikkuna antoi Laakson verstaalle päin.
Pihalla oli omenapuita ja marjapensaita. Vaajokien Marjalaan
kuljettiin Rantasen tontin kautta.
Rantasen perhe
Isä Aarne Aukusti ( 1927 - 1980 ), äiti Irja Sylvia o.s.
Kuorikoski ( 1917 - 1997 ) ja lapset: Jarmo ( 1954 ) ja Jyrki
( 1955 ). Kaikki perheenjäsenet ovat syntyneet Vihdissä.
Rantasen perheen ensimmäinen koti oli Heleniuksen talossa (Rauhaniemi)
Kuoppanummentiellä. Sieltä he muuttivat seppä Sievisen taloon (Ahjola)
Vihdintien varrelle, josta sitten omaan taloon vuonna 1958.
Nummelan keskipisteellä. Vasemmalta Aarne Rantanen sekä sisarukset Irma Kuorikoski, Irja Rantanen ja Matti Kuorikoski sekä Rantasten esikoinen Jarmo. Kuvattu joko vuonna 1954 tai 1955. Kuvan omistaa Irma Muuraiskangas.
Vison portailla Aili Sievinen
(o.s. Kuorikoski) ja Aarne Rantanen sekä Rantasen perheen pojat Jarmo
(tätinsä Ailin edessä) ja Jyrki (isänsä edessä). Kuvan omistaa Irma
Muuraiskangas.
Irma Muuraiskankaan (o.s. Kuorikoski) hääpäivänä 15.6.1958. Häitä vietettiin Esalassa,
Irman Aili-sisaren kotona, mutta hääpäivänä sisarukset
piipahtivat katsomaan Rantasten uutta taloa, joka näkyy kuvassa takana.
Vasemmalla Irja Rantanen, keskellä Irma Muuraiskangas ja oikealla Aili
Sievinen. Kuvan omistaa Irma Muuraiskangas.
Irja
ja Aarne Rantanen Irjan sisarenpojan Juhamatin kummeina maaliskuun
lopulla 1975. Kuva on otettu Irma ja Matti Muuraiskankaan talossa
Vääksyssä.
Aarnen työpaikat ja harrastukset:
Nummelan Harmoonitehtaan henkilökuntaa: vasemmalta Olle Kallio, Aarne
Rantanen, Sven Hietanen, Erkki Karlsson ja Paavo Randell.
Aarne oli ammatiltaan puuseppä. Ensimmäisen oppinsa hän sai Hellen
Puusepänverstaalla varsin nuorena poikana. Varsinainen ensimmäinen
työpaikka oli Nummelan Harmoonitehdas, sen jälkeen Laakson
Puusepänverstas ja sieltä hän siirtyi Postin Puutyöpajaan Helsinkiin.
Välillä hän oli pari vuotta A-Elementin tehtaalla Kaukoilassa
Nummelassa. Postin Puutyöpaja muutti liikenteellisesti hankalaan
paikkaan, jonne oli Nummelasta vaikea kulkea. Kun Postin työpaja sitten
siirtyi Helsingin Vallilaan, palasi Aarne takaisin entiseen työhönsä.
Sieltä hän joutui jäämään sairaslomalle v. 1979 ja menehtyi ankaraan
sairauteen v. 1980.
Aarne oli aktiivisesti mukana kylän harrastustoiminnassa. Nummelan
Torvisoittokunnassa hän soitti tuubaa.
Nummelan Torvisoittokunta. Vasemmalta: Luukas Leopold Hietanen, Seppo
Merikallio, Aarne Rantanen, edessä Väinö Louhi, Jouko Helle, Juhani
Vironen, Jyrki Helle, Matti Alirosti, Kalervo Lehtonen ja Matti
Rouhinoja.
Aarne oli Nummelan Kisaajien pitkäaikainen jäsen.
Hallitukseen hän kuului useiden vuosien ajan ja oli myös jonkin aikaa
hallituksen puheenjohtajana.
Nummelan Kisaajien Johtokunta kokouksessaan.
Vasemmalta: Jyrki Helle, Kauko Sundell, Mervi Lemmetyinen (o.s.
Sassi), Jorma
Ståhlstedt, Esko Helle, Pentti Kaunisto, Sirkka Ojanen (myöh. Kalmi),
Alpo Sievinen, Aarne Rantanen ja Tauno Laine.
Omana liikuntalajinaan hän harrasti nuorempana luistelua. Kaikenlainen
ulkoilu ja luonnossa liikkuminen olivat hänelle tärkeitä: pitkät
kävelylenkit koiran kanssa harjulla tai talvisin Hiidenveden jäällä.
Kesäisiin harrastuksiin kuuluivat kalastaminen Hiidenvedellä
sekä retkeily omien poikien ja naapureidenkin lasten kanssa
Papinsaaressa. Irja Rantanen vuonna 1970. Kuvan omistaa Irma Muuraiskangas.
Irja työskenteli puhelinkeskuksessa sekä Nummelassa että Vihdin
kirkonkylässä.
Pisimpään hän työskenteli Luontolan Kylpylän toimistossa. Sieltä hän
jäi pois hoitamaan sairasta puolisoaan v. 1979.
Puolison kuoleman jälkeen hän työskenteli vielä jonkin aikaa Halmeen
yrityksen toimistossa Veikkoinkorven teollisuusalueella.
Irjan harrastuksista tärkein oli laulu. Hän oli Nummelan Laulukuoron
aktiivinen jäsen useiden vuosikymmenten ajan. Kuoron konserteissa hän
lauloi usein solistina.
Monissa juhlatilaisuuksissa saatiin kuulla Irjan kaunista sopraanoa.
Hänen useasti esittämänsä laulu oli Erkki Melartinin “Isä meidän”.
Nummelan
laulukuoro johtajanaan Esko Karvinen. Kaikki Kuorikosken perheen
tyttäret lauloivat kuorossa. Eturivissä toinen vasemmalta Irja
Rantanen, hänen vieressään Irma Kuorikoski (myöh. Muuraiskangas),
toinen oikealta Aili Sievinen. Kuvan omistaa Irma Muuraiskangas.
Kevyemmissä illanistujaisissa kajahti myös tango “Itämaista rakkautta”
nummelalaisin sanoin: “Kun yö on tullut ylle Kaffemaan ja Töttermanni
pistää tuikun palamaan “ jne.
Äitinsä tavoin Irja oli ahkera tekemään käsitöitä.
Ompelukone, sukkapuikot ja virkkuukoukku olivat ahkerassa käytössä.
Monien muiden nummelalaisten naisten tavoin Irja harrasti nuorempana
voimistelua.
Samoin hän kuului Vihdinseudun Osuusliikkeen “Naiset mukaan” toimintaan.
Jarmo Rantasen antamista tiedoista koonnut Sirkka Järvensivu. Kuvat
Rantasen perheen kokoelmista ellei toisin mainita..
|