Päivitetty 9.2.2011

UUSI-NUMMELA

Puusepänverstas 

Maalaamaton verstas. Kuvassa vasemmalta Maissi Laakso, Lalli Laakso, Meimi Leino ja Marja Pekkala (Meimi ja Marja ovat Maissin sisaria eli Satupirtin Tammilahden perheen tyttäriä).
 

Puuseppä Kalle Laakson (1881 Loppi –1961 Vihti) ja hänen poikiensa Antin (*1914 Vihti) ja Matin (*1918 Vihti) puusepänverstas sai vuonna 1948 omat uudet toimitilat Nummelan keskustasta Vihdintien tuntumasta. Tontti  (3:77 n. 3300 m² ja 3:124 n. 100 m²) on lohkottu Tuusan maista. Tuusan isäntä Kalle Sammalkari oli paikalla, kun tonttia alustavasti rajattiin. Antti ja Matti olisivat halunneet ostaa 10 m leveämmän kaistaleen eli raja 10 m kirkolle päin, mutta Sammalkari palasi takaisin toteutuneelle rajalle ja sanoi, että kyllä tämä pojille riittää.
Aikaisemmin Kalle Laakson verstas oli harjun toisella puolella Hiidenrannassa ( professori Taavi Hirnin omistaman) Suvimäen talon piharakennuksessa, missä Kalle ja Fiina Laakso lapsineen myös asuivat. 

Laakson perhe Suvimäen edessä. Takana vasemmalta Toini, Liisa, isä Kalle, Antti ja Fiina-äiti. Edessä Esko, Matti, Eeva ja Vappu.

Antti Laakso poikiensa kanssa puhdistamassa Antin ensimmäistä autoa Ford Mercury vm. 1939, joka oli sota-ajan piilossa heinäladossa Nummelan tilalla Siippoossa. Kuva lienee vuodelta 1951. 

Laakson Huonekalu Oy:n lautarakenteinen suuri verstasrakennus oli aluksi vaalea, mutta 1970-luvulla Antin pojat  maalasivat sen vihreäksi. Nykyään rakennus on punainen.
Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa olivat työtilat ja yläkerrassa Antti Laakson perheen koti. Varsinaisten verstastilojen, konehuoneen ja kuivaamon, lisäksi tässä kerroksessa oli Satupirtin puolella pieni puhelinkoppi, toimistotilana oli yläkerran pienempi huone, jossa vanhemmat ja aluksi myös pojat nukkuivat.
Kellarissa oli perunakellari/marjakellari + varasto, josta tehtiin lakkaamo sekä pannuhuone ja sen edessä varastotila.


Lapsia ulkoleikeissä. Vasemmalta  Mikko, Lalli ja Ilkka Laakso, pieni poika edessä saattaa olla Jouni Pekkala (vaatteista päätellen).



Kuvassa vasemmalta Mikko ja Lalli Laakso sekä poikien serkku Iris Åkerman. (pienempi koira Auno Tammilahden Ali ja isompi koira Irene Mauran Bamsi).
Takana lähinaapurin Jaakko Hellen talo Metsäpirtti ja sen ulkorakennus sekä Vihdintien toisella puolella Hilma Pircklénin talo.

Maissi Laakso sekä pojat Lalli ja Ilkka (selin).  

Vasemmalta Antti (hattupäinen), Ilkka ja Lalli.

Maissi Laakso ja Outi Leino (Maissin Meimi-sisaren tytär) kesällä 1953.   

Meimi Leinon (o.s. Tammilahti) tytär Outi kastelee sukulaistalon kukkia.

 
Laakson Huonekalu Oy valmisti mm. Vihdin uuden kunnansairaalan kalusteet (mm. jääkaappi, jossa jäähdytys tapahtui tosiaan jääkimpaleitten avulla), kauppojen kalusteita, seinäkellojen, radioitten sekä levysoitinten puuosia, radio- ja TV-kaappeja Helvarille, myös Seximolle (radiot) ja TV-laatikoita PYE-merkkisiin laitteisiin. Laatikoita vietiin myös Helsingistä meritse Ruotsiin. Hellmanin Pentti koki kauhun hetkiä viedessään PYE-TV-laatikkokuormaa Helsingin satamaan pääkaupungin liikenteen vilkkauden vuoksi ja totesi ”kun niitä tulee sieltä ja tuolta”. 1950-luvulla tuotannossa oli myös tupakkapöytiä,  taisipa olla jo 1940-luvulla. Naapurit ovat kertoneet, että heille hankittiin mm.  teakpuisia  laverisänkyjä sekä kirjoituspöytiä Laakson verstaalta.
Verstaassa oli joskus toistakymmentä työntekijää, 1960-luvun alussa jopa 24.

Vasemmalta Antti Laakso, Kalle Laakso ja Matti Laakso.

Vasemmalta Heikki Toivonen, Harry Åkerman, Olavi Kiiski, Antti Laakso, Kalle Laakso, Ilkka Laakso, Toivo Vikman (selin) ja Matti Laakso.

Vasemmalta: Harry Åkerman, Heikki Toivonen, Kalle Laakso, Olavi Kiiski, Alpo Sievinen, Matti Laakso, Antti Laakso  ja Toivo Vikman.

Veljekset Matti ja Antti Laakso rakentamansa hiomakoneen vieressä.

Veljesten rakentama hiomakone.

 
1950-luvun puolivälissä pihalle saatiin kiillottamorakennus entisen lautataapelitelineen paikalle. Alun perin lautakatokseksi tehty, verstaan puolelta avoin rakennus muutettiin suurimmalta osalta umpinaiseksi. Lattia valettiin betonista ja ulkopinta vuorattiin minerit-levyillä. Mikko Laakso on kertonut: ”Vuorauksen tein  enoni Auno Tammilahden kanssa sinä kesänä, kun hän muutti Ruotsista takaisin Suomeen. Se oli sama kesä, jolloin tätimme Maili Åkerman kuoli (1959)”.


Lapset ison lumikasan vieressä verstaan kiillottamon luona. Kuvassa ovat varmasti Laakson perheen omat pojat Mikko, Ilkka ja Lalli, mutta kahta, vasemmasta reunasta tytöiltä näyttävää ei ole enää tunnistettu. 

 
Antti Laakson kuoltua v. 1963  Matti Laakso jatkoi omalla toiminimellä samoissa tiloissa. Matin poika  Sampo on kertonut, että verstas pyöri ainakin jollakin tapaa. Hiidentorin Auran baariin, joka valmistui vuonna 1966,  tehtiin ritilöitä.
Matti oli kuitenkin tottumaton kantamaan vastuuta yksin. Tehtävää vaikeuttivat myös laajentamissuunnitelmat ja rakentamista varten otetut velat. Koneiden myynnnissä ilmeni myös vaikeuksia. Niitä jouduttiin varastoimaan mm. Raimo Lahden tiloihin Myllylammen suunnalla.

 

Laakson perheen asunto 

Yläkerran asunnossa oli yksi asuinhuone kummassakin päässä pitkää ullakkokerrosta. Ikkunaton keittiö oli keskellä taloa. Portaat yläkertaan tulivat länsipäädystä (Vaajokien Marjalan puolelta). Vihdintien puoleisen kuistin päällä oli parveke.
Yläkerran Vaajoen puoleisessa huoneessa oli tavallinen pönttöuuni, isompi huone lämpeni hellan voimin. Alakerrassa oli sekä kone- että penkkipuolella ylhäältä päin täytettävä tulisija. Sen keskelle laitettiin pyöreä puu. Sitten 0,5 x 0,5 x 1,0 m kokoinen pysty tila sullottiin täyteen kutterinpurua ja keskellä ollut puu poistettiin. Sitten vain palava tulitikku puun jättämään tilaan ja kutterinpuru paloi ja lämmitti. Kuivaamo lämmitettiin alun perin kellarista lämmitettävällä kiukaalla.

Myöhemmin Erkki-mestari eli Erkki Långström veti taloon keskuslämmitysputket ja patterit. Keskuslämmityskattila laitettiin kuivaamon alle nykyiseen pannuhuoneeseen. Aluksi kattila lämpeni puruilla, mutta muutettiin sitten öljylle. Vesijohto laitettiin taloon samoihin aikoihin keskuslämmityksen kanssa eli 1950-luvulla.
Tammilahden saunan takana oli ulkovessa ja vettä haettiin Tammilahden kaivosta, johon Antti osti vesipumpun. Sen jälkeen Josef Mönttinen ja Tauno Lindström kaivoivat oman kaivon lähelle saunarakennusta. Vesi- ja viemäriverkostoon liityttiin ensimmäisten joukossa, koska Antti oli perustajajäsen Vihdin Vesihuollossa. 

Perheenjäsenet

Maissi ja Antti Laakso vihitty 18.6.1938. 
Häät pidettiin Nummelan työväentalolla, myös vihkiminen tapahtui siellä.

Antti Kullervo ja Maissi Mirjam (*1916 Vihti; o.s. Tammilahti) Laakson perheessä oli kolme poikaa: Mikko Tapani (*1940 Vihti), Ilkka Kullervo (*1943 Vihti) ja Lalli Tuomas  (*1946 Vihti).

Vasemmalta Ilkka, Lalli ja Mikko Laakso.

Yläkerran uuteen asuntoon perhe muutti 22.5.1948 Albertinkadun varrelta Toimelan talosta.


Joulu on tullut verstaan vintille. Kuvassa  vasemmalta Maissi, Lalli, Antti ja Ilkka. Mikko on todennäköisesti ottanut kuvan.

Kuvassa vasemmalta Lalli, Ilkka ja Mikko Laakso vuonna 1958.  

 Kuvassa vasemmalta Ilkka, Kari Laakso (Esko Laakson poika) ja Mikko.
Kuva on vuodelta 1959, otettu todennäköisesti Esko Laakson hautajaispäivänä.

Laakson perheen omakotitalo valmistui samalle  tontille  vuonna 1960. 

Verstasrakennus myöhemmin 

Vuosina 1969 - 1973 verstasrakennuksen vuokralaisina oli VK-Paino ja vuosina 1973 – 1979 Vihdin Sähköasennus sekä Vihdin Peltityö vuosina 1980 - 1982. 1980-luvulla tiloissa toimi Helluntaiseurakunta.
 
Vuonna 1988 rakennus myytiin Osuuspankille. Myöhemmin rakennus on siirtynyt Vihdin kunnan omistukseen. Kunnan vuokralaisina olivat Helluntaiseurakunta ja Rihmankiertämä-kirpputori. Yläkerran asunossakin on joskus ollut kirpputoritoimintaa.
 
Vuodesta 2000 lähtien verstasrakennuksessa on toiminut  Vihdin kuvataidekoulu. Sen nykyinen  osoite on Voimapolku 3.

Kuvataidekoulu nykyisessä asussaan. Kuva Mikko Yli-Rosti.

Entinen kiillottamo. Kuva Mikko Yli-Rosti.

Maissi, Mikko, Ilkka, Lalli ja Sampo Laakson antamista tiedoista koonneet Ulla-Maija Laakso ja Ritva Miettinen. Kuvat perheen kokoelmista.