Työväentalolta Kaarikeskukseen  

 
PISTEENKAARI 9

KANERVALA


Talo ja pihapiiri 


Varhainen, ilmeisesti 1900-luvun alussa otettu kuva Kanervalasta.
Kanervala 1970-luvun puolivälissä. Kuva Osmo Heiniö.


Kanervalan suuri tontti (0.5002 ha) entisen Lohjantien varrella oli lohkottu Ridalista . Alkuperäiseltä väritykseltään vaaleassa päärakennuksessa oli kaksi kerrosta. Keskipisteen puoleisessa päädyssä oli lasitettu veranta. Sen kautta tultiin huoneeseen, jota Kirsti Hiltusen (o.s. Helle) muistikuvan mukaan kutsuttiin putiiksi. Siellä palveltiin räätälinliikkeen asiakkaita. Hyllyillä oli kangaspakkoja, tangoilla riippui sovitettavia tai valmiita vaatteita. Tästä huoneesta päästiin sekä oikealla olleeseen verstashuoneeseen että Lohjantien puoleiseen olohuoneeseen. Olohuoneessa oli tilava verhoilla erotettu makuualkovi, mikä tarjosi lapsille oivan teatteritilan.

Alakerrassa oli myös ruokailuhuone, jossa Kirsti Hiltunen muistelee talossa asuneen sukulaisen Sirkka Väreen myös nukkuneen. Keittiö oli Nummelan ensimmäisen torin puoleisessa kulmassa. Melko ahtaan keittiön suuren pöydän ääressä ruokailivat myös räätälinverstaan työntekijät. Työsuhde-etuihin kuuluivat tuolloin, 1930-luvulla ateriat.



 Koivut ovat venyneet pituutta ja talon tielle näkyvä julkisivu on katon osalta muuttunut kun yläkertaan on lisätty yksi huone.


Pihan puoleisella pitkällä seinällä oli toinen sisäänkäynti, jota perheenjäsenet käyttivät enemmän. Lasitetun verannan kautta tultiin pieneen eteiseen, mistä päästiiin eri huoneisiin. Verannalta johtivat portaat yläkertaan. Ylätasanne tarjosi  lapsille  erinomaisen leikkitilan. Yläkerran huoneissa asui vuosien varrella verstaan työntekijöitä tai oman perheen jäseniä, mutta usein myös vuokralaisia. Kirsti Hiltunen on kertonut, että hänen lapsuutensa ja nuoruutensa paras ystävä Pirkko Louhi asui ”isona tyttönä” yläkerran Keskipisteen puoleisessa päätyhuoneessa.


Kirsti Helle ja Pirkko Louhi nauttivat talvipäivän auringosta Louhen talon portilla.
Takana olevan talon seinässä näkyy kyltti "Räätäli H. Louhi".


Tontilla kasvoi useita komeita koivuja. Lohjantien puolelle oli istutettu siperianhernepensasaita. Nummelan vanhan torin puoleisella sivulla oli ruusuaita, mutta suutari Kallion tontin rajalla pienen mökin jälkeen oli kuusiaita.  Sekä Lohjantien että torin puoleisella portilla oli jonkinlaiset pylväät.

Pihapiirissä oli suuri puutarha, missä oli paljon omenapuita sekä perunamaa. Mikko Yli-Rosti on kertonut käyneensä kyntämässä perunamaata omenapuiden väliin vielä Heikki Louhi nuoremman aikana. Joillakin vuokralaisilla oli myös hyötykasvimaa.

Tontilla oli myös pienempi punaiseksi maalattu asuinrakennus lähellä Puistolan rajaa. Siinä asui räätälinverstaan työntekijöitä tai vuokralaisia. Samalla puolella tonttia oli myös liiterirakennus.

 Saunarakennus sijaitsi Nummelan ensimmäisen torin läheisellä rajalla. Uuden saunarakennuksen yhteyteen tehtiin myös kanala.


Louhet  

Helsingistä Nummelaan muuttanut räätäli Henrik Linden (Heikki Louhi vanhempi) asui perheineen vuosina 1898-1899 Vanha-Nummelan talossa, ennen kuin perheen oma talo, Kanervala, valmistui Lohjantien varteen hieman kauemmaksi Nummelan Keskipisteestä, viiden tien risteyksestä.

 Henrik (Heikki) Lindenillä, sittemmin Louhi, (*1862 Pusula), ja hänen vaimollaan Josefinalla  (o.s. Manninen; *1858 Jyväskylä) oli  5 lasta:
Naimi Josefina (*1886 Helsinki), Väinö (*1888 Helsinki),  Arvo Henrik  (*1893 Helsinki), Aino Alina (*1896 Helsinki) ja Kerttu Toini (*1898 Helsinki).



Heikki Louhi vanhemman perhe.  Takarivissä Arvo, äiti Josefiina, isä Heikki, keskirivissä Väinö, edessä vas. Naimi, Kerttu ja Aino. Kuva on otettu Nummelassa kotiportailla 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Josefiina Louhen, os. Manninen (* 1858) nuoruudenkuva.




Tyttäret Aino ja Naimi  sekä äiti  Josefiina Louhi.

Sisarukset työn ääressä, Kerttu, Aino ja Väinö Louhi.

Verstaan pöydällä ja pöydän vieressä.


Jo ensimmäisen Heikki Louhen  perhe oli aktiivisesti mukana kylän erilaisissa riennoissa. Räätälimestari itse toimi työväenyhdistys Elon alkuvuosien puheenjohtajana. Sisällissodan, kapinan jälkeen monet Nummelan punakaartilaiset vangittiin huhtikuussa 1918 ja lähetettiin edelleen Suomenlinnan vankileirille. Sinne joutui myös iäkäs Heikki Louhi, joka vankileirin kovien olosuhteiden murtamana kuoli Suomenlinnassa 8.7.1918.

Myös hänen poikansa Väinö, joka oli ollut mm. punakaartin räätälinä, kuului niihin, jotka itse ilmoittautuivat Nummelan asemalla sijainneessa valkokaartin kansliassa. Myös hänet passitettiin Suomenlinnaan, mistä hänet myöhemmin vapautettiin.
Työväenyhdistys Elon keskusteluseuraan kuuluivat perheen tyttäristä ainakin Aino ja Kerttu, kirjastotoimikuntaan taas Naimi. Aino hoiti myös jonkin aikaa työväentalon kirjastoa.

Taloon tuli 1907 Helsingistä räätäli Juho Einar Jalava (*1886 Vihti), joka 1909 kuulutettiin avioon talon vanhimman tyttären Naimin kanssa. Heille syntyi Vihdissä kaksi poikaa: Jorma (*1910) ja Veikko  (* 1912). Perhe (valokuva) asui Louhen talon yläkerrassa ja muutti Helsinkiin 1914.   


Eino ja Naimi Jalava sekä pojat Jorma, Veikko ja Seppo. 
Kuva on todennäköisesti otettu aivan 1920-luvun alussa.

Eino Jalava mainitaan jo 1907 työväenyhdistys Elon johtokunnassa ja vuodet 1910-1913 sihteerinä. Hän oli innokas toimihenkilö, vappujuhlien ja iltamien lahjakas puhuja, joka oli osallistunut myös puolueen vaaliagitaattorikurssille. Ensimmäisenä hän myös hoiti yhdistyksen kirjastoa, josta myöhemmin kehittyi kylän oma aluekirjasto.

Aino ja Kerttu sekä Väinö olivat jo 1920- ja 30-luvulla mukana yhdistyksen näyttämötoiminnassa. Nimimerkki Vehe (= Veikko Helle) kirjoitti Väinöstä Uusmaan kunnallislehdessä 20.3.1936:
"Louhen Väinö, meidän kaikkien "mestari", vääntelee suurille herroille takkeja tehdessään mahdottomasti kasvojaan ja pullistelee silmiään aviosiippansa antaessa ohjeita ja sanoessa koska on oikein hurjan näköinen. Mestari nähkääs on häjynä näytelmässä." Kyseessä oli katkelma "Pohjalaisista".


Elli Saarela Väinö Louhi

 

Väinö Louhen ja Elli Saarelan häät Kanervalan puutarhassa.


Elli ja Väinö Louhi hiihtoretkellä 1926.     


Elli ja Väinö Louhi


 Isänsä jälkeen taloa isännöi vanhempi pojista Väinö Louhi vaimonsa Ellin (o.s. Saarela; 1896 Vihti), kanssa. Heillä oli kaksi lasta: Heikki Olavi (*1923 - 1990 ) sekä Pirkko Marjatta (myöh. Purje; *1927 - 2005).

Elli ja Heikki Louhi kesällä 1923. 


Väinö Louhi, *1888, poika Heikki, *1923, Elli Louhi, *1896 ja tytär Pirkko *1927. Kuva on otettu Heikin asusta päätellen jatkosodan aikana.



Kanervalan portailla 1920-luvun lopulla. Vasemmalta Helmi Saarela (Elli Louhen sisar), Fanny Långström sylissään Pirkko Louhi, Helmi Merikallio ja Toivo Valo. Edessä rouva Vuorinen. Kuva Linnea Valo.
 
 
Pirkko Purje: Kanervala - Lapsuusmuistoja     


Väinö Louhi jatkoi isänsä työtä nummelalaisten arvostamana räätälinä. Työnsä ohella hän antoi merkittävän panoksen kylän laulu- ja musiikkiharrastuksiin. Elli ja Väinö Louhen kodista muodostuikin nummelalaisen  työväen musiikkiharrastusten keskipiste. (Ketola: Kestävällä tiellä s. 268) Jo ennen sotia  Väinö Louhi johti työväenyhdistyksen laulukuoroa ja itsenäisesti toiminutta Nummelan torvisoittokuntaa. Väinö soitti hyvin pianoa ja hänen lempikappaleensa oli valssi "Yli aaltojen".

Kirsti Hiltunen on kertonut, että Elli Louhi oli erittäin taitava ompelija, jolla oli omia asiakkaita.  Hän teki tyttöjen ja naisten vaatteita, Kirstille mm. hiihtohousut.
Väinö Louhi kuoli vuonna 1956. Aune Velin hoiti talon vanhaa rouvaa hänen viimeisinä vuosinaan. Elli Louhi kuoli vuonna 1971.

Isänsä ja isoisänsä räätälintyötä kolmannessa polvessa jatkoi Heikki Louhi (nuorempi). Hän rakennutti perheelleen uuden talon Asemantien ja nykyisen Pisteenkaareen kulmaan. Vuosina 1978-81 Heikki ja Eeva Louhi asuivat kuitenkin lapsineen (Markku *1948, Jorma *1959, Marjatta *1961 Riku Petteri *1966) Kanervalassa. Myytyään kiinteistön kunnalle he muuttivat takaisin Asemantien taloon. Mikko Yli-Rosti on kertonut, että Jorma Louhen ylioppilasjuhlia vietettiin Kanervalassa vuonna 1978.
   
     

Kanervalassa asuneita 

Pirkko Louhi on muisteluissaan kertonut, että kesäisin talo oli täynnä sukulaisia ja ystäviä. Primulan leipuriperheen ollessa talossa  saatiin mm. herkutella omenaleivosten reunoilla, joita oli  laatikkokaupalla.     
 
Mm. Jurkan näyttelijäperheen lapset Jussi ja Vappu olivat Louhella täysihoidossa. 
Kesää viettämässä oli myös sukulaisia, kuten Pentti Saarela  (Elli Louhen sukulaisia).



Kanervalan pihalla. Takarivissä vasemmalta Helga Lehtonen (myöh. Aaltonen), Vappu Jurkka, Pentti Saarela ja Toivo Valo. Eturivissä Ari Helle ja Pirkko Louhi (myöh. Purje). Taustalla vasemmalla pihamökki ja keskellä ulkorakennus.


Torinpuoleisessa päässä asui jonkin aikaa runoilija, opettaja Einari Vuorela ja hänen luonaan joskus myös tuleva vaimo kirjailija Laura Soinne. Vuorela toimi talvella 1936 muutaman viikon myös opettaja Koskisen sijaisena yläkoulussa.

1930-luvulla  talossa asui myös maatalousneuvoja, agrologi Eino Ala-Outinen.

1930-luvun lopulla yläkerran pienessä keittiössä asui rautatien ylikäytävän vartija Saimi Salminen, joka oli Väinö Purjeen täti. Tällöin Pirkko Louhi tutustui Väinöön, josta myöhemmin tuli hänen aviomiehensä.


Pirkko Louhen ja Väinö Purjeen häät vuonna 1951.


Helsingin pommitusten takia monet ihmiset joutuivat jättämään kaupungin. Kanervalassakin moni sai turvapaikan. Sukulaisten lisäksi oli tuttavia ja heidän tuttaviaan. Pirkko Purje on kertonut, että Elli Louhen isän kuoltua kulmakamariin pääsivät asumaan rouvat Antipin ja Funtek.

Kesällä 1943 Nummelan lentokentällä filmattiin elokuvaa Herra ja ylhäisyys. Näyttelijöistä Ville Salminen ja lavastaja "Roi" (Tapio Vilpponen) asuivat Kanervalan yläkerran keskihuoneessa. Monet muut näyttelijät asuivat Nummelan matkustajakodissa.

Kirsti Hiltunen on kertonut, että talon emäntä Elli Louhi järjesti kerran filmiväelle suuret ruokapidot, joihin hänkin sai osallistua.


Herra ja Ylhäisyys elokuvan näyttelijöitä Louhen pihalla. Vasemmalta Ville Salminen, Regina Linnanheimo ja Tauno Palo.



Pirkko Louhi elokuvassa käytettyjen vaunujen luona.


1940-luvun lopulla vuokralaisina asuivat osuusliike Auran nuoret myyjät Ritva Hellstén ja Kirsti Mansoniemi ja 50-luvulla mm. Veikko Rantanen.

Matti Vapaaniemi oli tärkeä asukas ollessaan Sellgrenin Palajärven tehtaan laitosmiehenä 1950-luvulla.

Kun Jukka Laine perheineen palasi 1960-luvulla Ruotsista he asuivat Kanervalan yläkerrassa.

Kampaaja Maritta Malmstedtin pitäessä 1970-luvun alussa liikettään Kanervalan entisessa verstashuoneessa asuivat alakerran isossa huoneessa Irma ja Väinö Vesalainen lastensa Päivin ja Arin kanssa. Heillä oli käytössään myös talon iso keittiö. Yläkerrassa asuivat tuolloin Eila ja Veikko Laine.
Myös Tyyne ja Arvo Joutsen asuivat yläkerrassa joskus 1970-luvulla.

Heikki Salosen 80-vuotispäivää juhlittiin Kanervalassa vuonna 1973. Härköilän kylän taloissa työskennellyt iäkäs mies asui Kanervalan yläkerrassa 1960-luvun lopulta 70-luvun alkupuolelle.


Piharakennuksessa asuneita 

Punaiseksi maalatussa pihamökissä oli pieni tupa ja keittiö.

1) Vilho ja Manti Kuorikosken perhe asui mökisssä ennen Huhdanmäkeen (Päivärintaan) muuttoa.  Nuorin tytär Irma syntyi vuonna 1936 perheen asuessa Huhdanmäessä.

2) Ompelijatar Olga Löfbergistä Pirkko Purje on kertonut mm. seuraavaa: Olgalla oli kuurojen ensimmäinen ovikello. Se oli äänetön merkki, joka perustui lankaan, joka heilutti kangaslerppua. Neiti Löfberg, niin häntä kylällä kutsuttiin, ei työskennellyt Louhen räätälinverstaassa, vaan teki omia ompelutöitään.

3) Linnea Ahlfors ja Louhella työskennellyt räätäli Toivo Valo vihittiin vuonna 1938.  He saivat asua ensin päärakennuksen yläkerrassa, myöhemmin pihamökissä. Perheen tyttäret syntyivät Kanervalan vuosina.


Vasemmalta: räätälimestari Väinö Louhi, Sirkka Väre (Toivo Valon serkku), Elli Louhi, Olga Löfberg (hattu päässä), isompi tyttö Pirkko Louhi (myöh. Purje), hänen edessään oleva pieni tyttö Irma Kuorikoski (nyk. Muuraiskangas) ja takana Fanny Långström (näkyy vain pää), Toivo Valo, Hilja Nurmisto ja Vappu Helle (myöh. Pirkola).

 
Linnea Valo kertoo Toivo Valosta ja Louhen räätälinverstaan arkisesta aherruksesta.

4) Valon perheen jälkeen, ehkä 1940-luvun lopulla Kalle ja Ida Laine asuivat pihamökissä. Kalle Laine kuuluu käyneeen Helsingin Kauppatorilla myymässä poimimiaan mustikoita. Vielä leskimiehenä 1960-luvulla hän asui mökissä.


Kalle ja Ida Laine muuttivat Vuorensyrjästä Kanervalan pihamökkiin,
jonka edessä tämä kuva on otettu 1940-luvulla.

Pihamökissä asui ehkä muitakin verstaan työntekijöitä kuin Valot.


Saunarakennuksessa asuneita 

Saunarakennuksessa asui jonkin aikaa Tauno Kovero, ennen kuin hän sai asunnon uuden paloaseman rakennuksesta entisen torin puolella.


Kanervalassa toimineita yrittäjiä sekä muuta toimintaa 

Talossa toimi myös kauppias Leo Einesalon elintarvikeliike 1950-luvun loppupuolelta vuoteen 1964. Tähän liikkeeseen kuljettiin päädyssä olleen kuistin kautta. Varsinainen liikehuone oli Lohjantien puoleinen iso sali. Päärakennuksessa kaupalla ei ollut varastotiloja, mutta pihaliiterin alla oli kellari. Kauppiasperheen lisäksi myymälässä työskenteli ainakin Vuokko Jalava. Talon ainoaan puhelimeen saattoivat huumorimiehet, talonomistaja Heikki Louhi ja kauppias Leo Einesalo  vastata:"Rätti ja Raato", tai hienohenkisempänä päivänä "Liha ja Hiha".  Einesalon perhe ei asunut Kanervalassa, vaan omassa talossaan Myntintien varrella.

Elli Louhen kuoleman jälkeen Maritta Malmstedt avasi kampaamoliikkeensä Kanervalan pienessä entisessä verstashuoneessa. Sisäänkäynti oli päädyssä olleen kuistin kautta. Maritta Malmstedt myös asui talossa. 

Kun Kanervala siirtyi 1980-luvun alussa kunnan omistukseen, taloa käytettiin pääasiassa nuorisotilana (Huvikumpu), joskus myös näyttelytilana. Ainakin tekstiilitaiteilija Mirja Sarvan töitä (batiikkikankaita) on ollut esillä Kanervalan kuistilla olleessa näyttelyssä 1980-luvun alkupuolella

Kanervala 1990-lopulla.


Talon purku 


Talo pihaltapäin. Veikko Hellen 31.7.1997, juuri ennen talon purkamisen aloittamista, ottama kuva.


Kirjaston rakentamistyö on alkamassa. Entinen Lohjantie on suljettu ja pian puretaan räätäli Louhen talo Kanervala. Taustalla paloasema, entinen Långströmin autokorjaamo, missä nyt on Hiidenopiston ja galleria Pictorin tilat. Kuvannut Kirsti Kuusela vuonna 1997.



Kanervalan purkutyöt meneillään. Kuva otettu Kappelitien puolelta. 



Vihdin uusi pääkirjasto Agricola

Vihdin pääkirjasto. Kuvannut Mikko Yli-Rosti 2009.


Aikaisemman, lähinnä Pirkko ja Väinö Purjeen sekä Veikko Hellen ja Kirsti Hiltusen (o.s. Helle) ja Linnea Valon antamiin tietoihin perustuneen tekstin päivitykseen ovat osallistuneet Maritta Malmstedt, Pirkko Kärnä, Irja Kallio, Sirkka Järvensivu, Mikko Yli-Rosti. Koonnut Ritva Miettinen.



Pisteenkaari 7

 Pisteenkaari 11

Takaisin alkuun