Päivitetty 3.9.2012

Ilomäki

Tuusasta lohkottu 0.5077 hehtaarinen suuruinen Ilomäki sijaitsi Helsinkiin johtaneen maantien, nykyisen Huhdanmäentien varrella Vaahteriston ja Kaunissaaren välissä. Vuosikymmeniä Ilomäessä asui poliisinleski Maria Niilontytär Hjelt (*1860 Viipuri; os.s. Javanainen). Hänen miehensä Nummelan kyläpoliisi Vilhelm (Vilho) Simonpoika Hjelt (*1861 Vehkalahti) oli kuollut jo vuonna 1911. He olivat tulleet Nummelaan kahden poikansa kanssa (Toivo Armas Wilhelm *1888 Viipuri ja Wäinö Ilmari *1890 Vehkalahti), mutta pojat asuivat vain lyhyen aikaa Vihdissä. Vilho Hjelt mainitaan Vihdin historiassa Nummelan poliisina ainakin vuosina 1904-1911.

Muistolan isäntä Arvo Merivirta seisoo polkupyörineen Huhdanmäentiellä 1950-luvun alussa. Taustalla Ilomäki. Kuvan omistaa Eero Merivirta.

Melkein kiinni Helsinkiin johtaneessa maantiessä olleessa vaaleaksi maalatussa huvilassa oli kaksi asuntoa, joihin kuljettiin saman eteisen kautta. Rouva Hjelt asui metsän puolella. Joskus Hjeltin mammalla (niin häntä usein kutsuttiin) oli toisessa asunnossa vuokralaisia, mutta ei aina. 1950-luvun alussa otetussa valokuvassa näkyy talon pohjoispäässä ollut suurehko lasiveranta. Ainakin tuolloin tontin maantienpuoleisella sivulla oli valkeaksi maalattu säleaita ja tukevatekoinen portti. 1960-luvun alussa otetussa kuvassa ei aitaa enää näy.

Tontilla oli kaunis sireenimaja, jossa lähitalojen lapset eivät kyllä muista kenenkään istuneen. Kesäksi pihalle nostettiin myös kiiltävä lasipallo, johon kukaan ei saanut koskea. Irma Muuraiskangas (o.s. Kuorikoski) on kertonut, että tien vieressä kasvoi paljon juhannusruusuja, joiden huumaava tuoksu on jäänyt hyvin hänen mieleensä, kun hän lähellä olleesta Päivärinnan talosta kulki Mantu-äitinsä kanssa hakemaan maitoa keskustan kaupasta.
Ylhäällä mäen rinteessä oli sauna. Myös saunakamarissa oli joskus vuokralaisia.

Näkymä Viertäjäntieltä. Vasemmalla Velinin perheen talo Välimaa ja Lahden perheen talo Tasanko. Huhdanmäentien toisella puolella mäen rinteessä näkyy Ilomäen sauna. Siitä oikealle Viertäjäntien varressa Lauri Lehtosen Frigårdin sauna. Kuvan omistaa Airi Arola.

Pitkä liiterirakennus, jossa oli myös navettaosa, kiinnosti erityisesti lähitalojen lapsia. Eero Merivirta on kertonut, että siellä oli piilossa kivääri ja irtoruutia peltipurkeissa. Sitä pojat sitten räjäyttivät kallion päällä ylempänä mäessä.
Leena Åkerman (o.s. Kuula) on muistellut, että yhtä huonetta liiterirakennuksessa kutsuttiin jostain kummasta syystä ”taksvärkiksi”.

Rouva Hjelt oli ulkoiselta olemukseltaan lyhyt ja tanakka. Maria Hjeltillä oli ainakin joskus kissa, koska joku naapuristossa kuuluu verranneen kiukustuneen vaimonsa ulkonäköä seuraavasti: ” Muija on pahannäköinen kuin Hjeltin katti”.
Rouva Hjelt kuuluu olleen erittäin ”nuuka”. Ylivuotisia perunoita hän tarjosi Pajulan talon isännälle lehmien ruoaksi.

Päärakennuksen vuokralaisina tiedetään 1920- luvulla olleen ainakin rahtiajuri Janne (Johan) Emil Merivirran (*1885 Vihti) ja hänen vaimonsa Rauha Marian (o.s. Nyström; 1898 Lohja). Heillä oli tuolloin kaksi tytärtä: Maija (Martta) Maria ( 1921 Vihti) ja Sirkka Mirjami (*1923 Vihti). Myöhemmin Merivirrat hankkivat oman Kotirinne- nimisen tilan Lohjantien varrelta (lohkottu Hemmilän maista). Janne Merivirta muistetaan Nummelan taloissa auttavaisena hevosmiehenä perunan istutuksessa keväällä ja nostossa syksyllä.

Myös kirvesmies Ilmari Jakobssonin perhe asui Ilomäessä (1934-1936) ennen muuttoa omaan taloon Lohjantien varrelle. Tuolloin Ilmari ja Aili Jakobssonilla oli kaksi tytärtä: Laina *1932 ja Kerttu *1933.

1930-luvun vuokrallaisia olivat myös Forsgrenit, äiti, tytär Lea ja poika Arttu.
Linnea Valo (o.s. Ahlfors) on kertonut, että Lea oli häntä vanhempi ja että he olivat työtovereita Albertinkadun varrella olleessa Ungernin harjatehtaassa. 1930-luvun lopulla Lea Forsgren työskenteli myyjänä Helvi Hellen leipäkaupassa ja tarjoilijana saman omistajan kahvilassa Eroittajan liiketalossa. Perhe asui myöhemmin Rukoushuoneella. Sieltä Lea muutti Lohjalle, missä hän avioitui. Kauko Kallio on kertonut, että pienikokoisella Artulla oli jokin selkävamma. Hän oli töissä Härköilän sahalla Anton Metson apulaisena.

Arttu Forsgrén ja Toivo Valo. Kuvan omistaa Linnea Valo.

Sota-aikana Hjeltin huvilassa oli vuokralaisena joku taidemaalari.

Rouva Hjeltin jälkeen talossa asuivat Mannströmit. Mari Mannströmin Niilo-poika (*1920 Vihti) kaatui vuonna 1944 Kanneljärvellä. Mari Mannströmin toinen poika Viljo rakensi myöhemmin vaimonsa Hiljan kanssa oman talon Vihdintien varrelle. Mari Mannströmilla oli myös tytär

Ainakin Tallgrenit asuivat saunarakennuksessa. Leskirouva Erika Vilhelmina Tallgrén (*1868) kuoli vuonna 1945, hänen poikansa Toivo (*1896 Vihti) oli kuollut jo edellisenä vuonna. Tallgrenin toinen poika Vieno Ilmari (*1908 Vihti), jota kutsuttiin Vieskaksi, oli ammatiltaan kaivontekijä ja asui myöhemmin kirkonkylässä. Kauko Kallio muistelee pienikokoisen Vienon olleen tosi ”huuliveikko”.
Eero Merivirta on kertonut, kuinka Vieno talvisodan aikaan 40 asteen pakkasessa tuli aivan sinisenä kyytiin Pajulan rekeen ja sanoi: ”Olisi kiva, jos pakkanen vielä kiristyisi, niin näkisi, mitä köyhä kansa silloin pukee päälleen”.
Vieno Tallgrén oli ilmeisen sairaalloinen eikä kelvannut sotaan.
Kerrotaan, että Tallgrenin pojat sotien aikana rahanpuutteen vuoksi sytyttivät jopa saunarakennuksen tuleen. Näin he yrittivät saada vakuutusrahoja, mutta eivät onnistuneet.
Perheeseen kuului myös Vienon avopuoliso, joka kuuluu työkseen leikanneen matonkuteita.
Linnea Valo muistelee, että piharakennuksessa asui joskus Katri Santavirta- niminen nainen, joka käytti aina punaisia vaatteita. Nuoret miehet kävivät hänen luonaan pelaamassa korttia. He kutsuivat Katria Lammenlilluksi.

Helsinkiläisen raitiovaununkuljettaja Tikkasen perhe asui 1940-luvun lopulla tai 50-luvun alkupuolella Ilomäessä kesäisin. Perheen tytär Ritva ainakin leikki naapuruston lasten kanssa.

Rouva Hjelt muutti vuonna 1946 Helsinkiin.
Rouva Hjeltin kuoleman jälkeen naapuritalossa kesäisin asunut maisteri Toivo Salo osti Ilomäen. Salon kuoltua hänen sisarensa myivät tontin.

Ilomäki 1960-luvun alussa, kun Kuulan peltisepänliikkeen uutta verstasta alettiin rakentaa. Ilomäki näkyy Huhdanmäentien toisella puolella ylempänä mäessä. Kuvan omistaa Leena Åkerman (o.s. Kuula).

1960-luvun alkupuolella Akseli Velin purki rakennukset, kun asuntoyhtiö Kukkosavue rakensi ”hartiapankkityönä” tontin pohjoisreunaan talon, jossa aluksi oli kaksi asuntoa, myöhemmin kolme. Kauniin pihapuun takia tehtiin esim. julkisivuun mutka. Tuon ajan rakennustyylin mukaan tasakattoiseksi tehdyssä rakennuksessa on vuosien varrella ilmennyt erilaisia kosteushankaluuksia. Nyt rakennus on täysin korjattu.

Nyt vuonna 2008 YIT on aikonut rakentaa tontille useita kymmeniä rivitalokoteja.

Entisen Ilomäen alue vuonna 2008. Uuden rakennushankkeen kyltti näkyy tien varressa. Kuvannut Mikko Yli-Rosti. 

Ilomäen alueen uusia taloja elokuuussa 2012. Kuva on otettu Viertäjäntieltä. Kuva Mikko Yli-Rosti.

Ilomäen uusia taloja elokuussa 2012 kuvattuna Huhdanmäentieltä. Kuva Mikko Yli-Rosti.

Tietoja antaneet: Airi Arola, Keijo Färm, Kauko Kallio, Risto Lehtonen, Eero Merivirta, Irma Muuraiskangas, Matti Salenius, Pertti Terkomaa, Linnea Valo, Leena Åkerman, Mikko Yli-Rosti. Koonnut Ritva Miettinen.