Päivitetty 4.9.2008

VUORENSYRJÄ II

Vuorensyrjä 1950-luvun alussa. Vieressä maalaamaton saunarakennus.

Vuorensyrjän yli 2200 neliömetrin suuruisella tontilla (R N:o 3:50) nykyisen Huhdanmäentien ja Katriinaperintien kulmassa oli ainakin 1930-luvun alussa pieni, harmaa mökki, jossa Anna Andströmin (ö.s. Vehman) kertoman mukaan asui tuolloin leskirouva Aurora Kajander (*1869 Vihti, kuollut 1931), sekä hänen aikamiespoikansa Yrjö Henrik (*1900 Vihti). Yrjö avioitui Sigrid Vilhelmina Veckströmin (*1898 Borgnäs) kanssa vuonna 1928. Rouvalla oli tytär Bertha (Brita) Vilhelmina Veckström (*1920 Karjaa). Perheeseen syntyi Vihdissä vuonna 1932 poika Pertti Uolevi. Kajanderit muuttivat Lohjalle vuonna 1935.

Soikkelin Vihdin historian tietojen mukaan tonttia ei vielä 1920-luvun lopulla ollut lohkottu Tuusan tilasta. Mökkiin oli silloin kaksi erillistä sisäänkäyntiä Huhdanmäen puolelta. Ikkunat olivat Tuusan pellolle eli Keskipisteelle päin.

Kajanderien kanssa samanaikaisesti talossa asui joku Lehtisen mummo, jolla oma kamari.

Linnea Valo on kertonut, että heidän asuessaan viereisessä Tuusan torpassa (nyk. Vuorenrinne, omistaja Kari Sundström) tässä mökissä asui hänen serkkunsa Sigrid (Sigri) Suckman (*1892 Vihti; o.s. Salminen), joka tuolloin oli jo melko iäkäs leskirouva.
Talossa oli edelleen kaksi asuntoa ja toisessa asui Sigrin äiti Matilda Karolina Salminen (o.s. Henriksson; *1864 Vihti) ja sisar Saima Salminen (*1905 Vihti), joka aikoinaan oli rautatien ylikäytävän vartija. Salmiset asuivat myöhemmin (ainakin 1930-luvun lopulla) mm. Louhen talon yläkerrassa.

Sodan aikana ja vielä sen jälkeenkin talossa asui Oskar (Oskari) Richard Kauramäki (*1901 Pusula) vaimonsa ja pojanpoikansa Riston kanssa. Risto ja mamma kävivät yhdessä kaupassa. Oskari Kauramäki oli satunnaisesti Tuusalla töissä. Hän syötti mm. aina viljan puimakoneeseen. Hän poltti kessutupakkaa piipussa ja kuulema ”trokasi” (myi) elintarvikekortilla saamansa Klubi- savukkeet viidellä silloisella markalla aski. (Kertonut Pekka Laustio)

Ehkä 1940-luvulla talossa asuivat Ahlgrenit. Jalmari Ahlgrén ja hänen vaimonsa Eeva asuivat lyhyehkön aikaa tässä, kunnes muuttivat Torholaan. Perheeseen kuului sotaleskeksi jääneen Eeva-rouvan tytär Maija Nieminen (myöhemmin Rautakoski) (oli Anna Andströmin ja Linnea Valon työtoveri Sellgreénin kutomossa) . Yhteisiä lapsia ilmeisesti Raimo, Keijo, Erkki.

Ahlgrenien aikana taloa remontoitiin.

Seuraava omistaja oli Santeri Nättiaho. Perheeseen kuului Sakari- niminen poika, joka oli samanikäinen kuin naapuritalon Kari Sundström (*1940). Nättiahot asuivat vain lyhyen aikaa talossa, joka heidän muutettuaan pois jäi tyhjilleen.

Vuorensyrjän talo pihan puolelta. Kuvattu 1950-luvulla.

Vuonna 1950 sähkömiehen leski Helmi Siviä Väätänen (*1905 Heinjoki; o.s. Sarvi) osti Vuorensyrjän. (Puoliso kuollut 1943.) Perheeseen kuului kaksi poikaa: Pentti Tapani (* 1934 Joutseno) ja Osmo Einari (* 1938 Joutseno).
He muuttivat Nummelaan Kaarinasta vuonna 1950.

Vuorensyrjän talo 1950-luvulla. Taustalla saunarakennus. Kuvattu nykyisen Huhdanmäentien puolelta.

Vuorensyrjän tontilla oli tuolloin mökki sekä sauna- ja liiterirakennus, joka sijaitsi kauempana Huhdanmäentiestä. Mökkiin oli tuolloin vain yksi sisäänkäynti mäenrinteen puolelta. Talossa oli keittiö ja kamari sekä eteinen, missä toisella sivulla oli vaatekomero ja toisella ruokakomero. Keittiössä oli puuliesi ja leivinuuni, kamarissa muurattu uuni. Perheen pojat tekivät myöhemmin itselleen kesähuoneen ullakolle. Tontilla oli muutamia omenapuita. Oma kaivo oli tontin alareunassa.

Vuorensyrjä 1950-luvulla. Kuvattu nykyisen Katriinaperintien alapuolelta ns. laavutalojen alueelta.

Helmi Väätänen avasi 1950-luvun puolivälissä Nummelan Kangas ja Lyhyttavara- nimisen liikkeen Osuuspankin talossa Keskipisteen laidalla. Vuonna 1967 kauppias Väätänen myi liikkeensä Sirkka Niemiselle.

Näkymä Vuorensyrjän suunnalta Nummelan keskustaan päin. Helsinkiin johtaneen maantien oikealla puolella Vikmanin perheen vaalea talo Taasola. Sen takana Tuusan talo ja sen takana oikealla suuri makasiinirakennus. Kuvan oikeassa laidassa Tuusan navetta, jonka tienoilla nyt on Linjaportti. Navetasta vasemmalle Tuusan tupa.
Kuvan alalaidassa kulkee oikealle nykyinen Katriinaperintie.

Nummela Huhdanmäeltä päin nähtynä 1900-luvun alussa. Kuva on otettu kutakuinkin samasta kohdasta kuin edellinen uudempi kuva. Tien mutka hyvin tunnistettavissa. Kortin vastaanottaja neiti Ida Lönnqvist asui Katriinaperintien varrella, mutta oleskeli paljon sukulaistensa luona Palajärvellä (Palojärvi). Kuvan on ottanut P.T.Stenius ja se kuuluu myös Kaarle Soikkelin kokoelmaan. Kuva otettu vuonna 1902.

Kuvan etualalla on risuaitaa Härköilän kylätien varressa. Nummelasta tuolloin Helsinkiin johtaneen tien oikealla puolella on Tuusan tilan peltoja. Vuosiluku 1903 on kirjoitetttu Taasolan ulkorakennuksen kohdalle.. Ulkorakennuksesta vasemmalle on Taasolan talo. Taaempana tien oikealla puolella on kauppias Abraham Törmäsen talo ulkorakennuksineen. Tien varressa Tuusan päärakennus, jossa Anton Sjelfman piti myös kauppaa. Oikealla näkyy Tuusan tilan ulkorakennuksia ja latoja. Tuusan aittaa ei näy, rakennus on korotettu nykyiseen korkeuteen vasta 1920-luvulla.

Tien vasemmalla puolella on Hemmilän tilan Carlbergin torpan, myöhemmin Pajulan tilan peltoa. Paanasen, myöhemmin Östermanin talo on tien vasemmalla puolella. Talo muutettiin myöhemmin harjakattoiseksi. Seuraavana on rukoushuone ja vastapäätä Tuusan päärakennusta Majatupa. Kuvassa näkyy jo puhelinjohdot tien varressa.
Vasemmalla on ns. Hemmin kasarmi, joka oli Hemmilän työmiesten asunto. Toivo Vehman on kertonut, että siinä oli neljän perheen kodit.

Nummelan keskustassa on kelloseppä Bergmanin talo ja taaempana Varkaanoron varressa puuseppä August Sjelfmanin talo. Varkaanoron oikealla puolella on Tuusan metsää ja vasemmalla puolella Ridalin metsää, joka on hakattua.
Bergmanin talosta vasemmalle on Nummelan kestikievarin ja kyytiaseman rakennuksia sillä paikalla, missä nykyisin on ns. Funkis-Aura ja Henrikki.
Alkuperäisen kortin omistaa Ritva Miettinen.

1960-luvun puolivälissä perhe päätti rakentaa itselleen uuden talon. Vuonna 1965 aloitettiin vanhan mökin purkaminen. Uusi talo on vanhan paikalla. Rakentamisen ajan Helmi ja Osmo Väätänen asuivat Väinö Lehtosen ulkorakennuksessa, Pentti Väätänen taas Tuusan alueen Pirtissä. Joulun ja uudenvuoden välissä vuonna 1966 muutettiin uuteen taloon, missä on kaksi asuntoa. Toisessa asui Helmi-äiti poikansa Osmon kanssa. Tämä ei ollut vielä naimisissa. Toisessa asui Pentti Väätänen vaimonsa Eilan ja lastensa Jukan (*1959), Mervin (*1960) ja Timon (*1962) kanssa.
Talo oli tuolloin vielä keskeneräinen.

Väätäsen perheen uusi talo kuvattuna vuonna 1967. Liikenne Helsinkiin päin kulki tätä kautta. Maantien toisella puolella oli Pajulan tilan vanha päärakennus.

Helmi Väätänen kuoli vuonna 1973.

Pentti Väätänen aloitti vuonna 1951 Vihdin Sähkö Oy:n palveluksessa. Hän oli tuolloin ainoa ammattikoulun käynyt sähköasentaja. Sähköyhtiön työnjohtaja Sigurd Heikura pyysi alaistaan Seuratalolle elokuvakoneen käyttäjäksi. Käytyään tarvittavan kurssin Helsingissä Pentti Väätänen näytti elokuvia ja toimi joskus myös ovimiehenä ennen esityksen alkua. Työskenneltyään 43 vuotta Sähköyhtiön palveluksessa Pentti Väätänen jäi eläkkeelle vuonna 1994. Eila ja Pentti Väätänen asuvat edelleen tässä talossa.

Osmo Väätänen (Oskuksi häntä kylällä kutsuttiin) työskenteli pakettiautonkuljettajana sekä osuusliike Auran että K-kauppa Henrikin palveluksessa. Hän kävi töissä myös Helsingissä. Osmolla ja hänen vaimollaan Marketalla on kolme lasta: Ilkka, Ismo ja Anna-Leena. Osmo Väätänen kuoli vuonna 1999. Marketta Väätänen asuu edelleen Vuorensyrjän toisessa asunnossa.

Huhdanmäentien ja Katriinaperintien rakentaminen ovat melkoisesti pienentäneet tätä tonttia. Pihamaata ei jyrkän kallion takia ole talon sisäänkäynnin puolella paljonkaan.

Väätäsen talon naapuritonteille Huhdanmäentien varrelle on rakennettu paljon rivitaloasuntoja. Kuvassa rakennustyöt alkamassa vuonna 2005. Vuorensyrjän takana näkyy keskustan kerrostaloja Huhtatien ja Taasolankujan varrella.

Huhdanmäentien rakennustöitä vuonna 2005.

Kaikki kuvat ovat Pentti Väätäsen kokoelmasta. Tietoja antaneet mm. Pentti Väätänen, Anna Andström, Pekka Laustio, Eero Merivirta, Kari Sundström, Linnea Valo. Koonnut Ritva Miettinen.